20902 osumaa

Ylipainehappihoito anaerobeissa nekrotisoivissa infektioissa

Anaerobiset nekrotisoivat infektiot ovat usein hengenvaarallisia infektioita, joiden hoitoon kuuluu kirurginen hoito, laajakirjoinen antibioottiterapia ja ylipainehappihoito. Potilaat tulisi hoitaa aina teho-osastolla. Tällaisten infektioiden ylipainehappihoito on keskittynyt TYKS:iin, jossa on maan ainoa teho-osastolla toimiva ylipainehappikammio. TYKS:ssa toimintaa kehitetään analysoimalla kansainvälisestikin katsoen varsin mittavaksi kertynyttä aineistoa.

Kimmo Korhonen, Martti Hirn, Jorma Klossner, Kari Kuttila, Juha Niinikoski

Kipupumpuissa käytettävien lääkeaineseosten säilyvyys

Kipulääkkeen annosteluun ohjelmoidut infuusiopumput ovat nykyaikainen kivunhoitomenetelmä, jota käytetään myös kotihoidossa. Vaikka lääkepumppuja käytetään jo yleisesti, lääkeaineiden ja lääkeaineseosten yhteensopivuutta ja säilyvyyttä niissä on tutkittu vähän. HYKS:ssa tehdyssä tutkimuksessa kipupoliklinikassa käytettäviä lääkeseoksia säilytettiin kipupumpun lääkeannoskaseteissa 8-16 vuorokauden ajan pumpun tavanomaisessa käyttölämpötilassa +37 C:ssa. Lääkeaineseoksissa ei havaittu sakanmuodostusta, värin muutoksia eikä mikrobikasvua. Lääkeainepitoisuudet eivät muuttuneet tutkimuksen aikana eikä pH:n muutoksia havaittu.

Eija Järviluoma, Kirsi Rosenqvist, Merja Johansson, Eila Tötterman

Itujen aiheuttama Salmonella Stanley -epidemia

Raakana syötävistä iduista on tullut broilerin ohella tärkein salmonellaepidemioiden aiheuttaja Suomessa. 1980-luvulta lähtien maassa on todettu kahdeksan itujen välittämää salmonellaepidemiaa. Sairastuneita on ollut yhteensä 855. Nyt kuvattavassa epidemiassa sairastuneita oli 114. Kaksi epidemioista on levinnyt Suomen rajojen ulkopuolelle, toinen Ruotsiin ja toinen Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Itujen aiheuttamien epidemioiden estämiseksi tarvitaan tutkimukseen perustuvia siementen desinfiointiohjeita.

Antti Pönkä, Olli Haikala, Matti Jahkola, Aimo Kuhmonen, Pekka Pakkala, Birgitta Rantanen, Timo Rostila, Anja Siitonen

Subkliininen hypertyreoosi hoito-ongelmana

Subkliinisessä hypertyreoosissa seerumin tyreotropiiniarvo on viitetason alapuolella ja muut kilpirauhasen toimintakokeiden tulokset viitealueella ylärajan tuntumassa. Tilan etiologia on sama kuin kliinisen hypertyreoosin, mutta syynä voi olla myös ylimitoitettu tyroksiinihoito. Ajan myötä kilpirauhasen lievä liikatoiminta altistaa eteisvärinän kehittymiselle, ja on myös viitteitä sen aiheuttamasta osteoporoosiriskistä varsinkin vaihdevuodet ohittaneille naisille. Subkliinisen hypertyreoosin hoidon tarvetta voi olla vaikea arvioida. Usein on tarkoituksenmukaisinta vain seurata tilannetta, mutta tietyissä tapauksissa tyreostaatti- tai radiojodihoito on hyvinkin aiheellinen.

Matti Kivikko, Hannu Vanhanen, Timo Strandberg

Resistentti pneumokokki leviää sairaalassakin

Penisilliinille resistentti pneumokokki aloitti maailman valloituksen vuonna 1977 Etelä-Afrikasta. Nykyään se on monissa maissa niin yleinen, että hoitokäytäntöjä on jouduttu pysyvästi muuttamaan. Suomessakin löydetään resistenttiä pneumokokkia silloin tällöin, mutta toistaiseksi ongelma ei ole kovin kipeä. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti. Hyvänä esimerkkinä on Islanti, jossa Espanjasta tullut pneumokokkikanta takavuosina lähes syrjäytti kotikokit.

Heikki Arvilommi

Laser ei paranna pallolaajennuksen tulosta

Sepelvaltimotoimenpiteiden hurja kehitys on johtanut mm. laserin käyttöön verisuonitukosten ja -ahtaumien "räjäyttämiseksi". Kontrolloimattomat tutkimukset excimerlaserilla ovat antaneet ymmärtää, että pelkällä laserhoidolla saataisiin perinteistä pallolaajennusta pysyvämpi tulos vähemmin komplikaatioin. Asia vaati kuitenkin satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen. Niinpä tällainen tutkimus on nyt tehty.

Robert Paul

Stressiproteiinit, gammad-T-solut ja Behçetin tauti

Behçetin tautia sairastavien potilaiden gammad-T-solut reagoivat voimakkaasti mykobakteereista peräisin olevaan 65 kD -stressiproteiiniin. Proteiinissa on useita ihmisen vastaavan proteiinin kanssa yhteneviä jaksoja. Potilaiden gammad-T-solut reagoivat normaalia voimakkaammin myös synteettisesti valmistettuihin yhteneviin jaksoihin. alfab-T-solujen reagoivuudessa ei vastaavaa ilmiötä havaittu.

Matti Viljanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030