21102 osumaa

Krooninen keuhkoputkitulehdus sydäntautiriski

Pohjois-Karjala-projektin aineistoon perustuva tutkimus osoittaa, että pitkittynyt bronkiitti suurentaa merkittävästi sekä sepelvaltimotaudin että siitä johtuvan kuoleman riskiä. Kun tupakoinnin, kolesterolin ja verenpaineen vaikutukset poistettiin, bronkiittipotilaiden riskikerroin oli sepelvaltimotaudin suhteen 1,36 (95 %:n luottamusväli 1,1-1,56) ja sepelvaltimotautiperäisen kuoleman suhteen 1,34 (1,04-1,74). Krooniseksi tauti katsottiin, jos oireita oli yli 3 kuukautta vuodessa. Tutkimuksessa ei pyrittykään selvittämään bronkiittien etiologiaa.

Matti Viljanen

Kemosädehoitoa ruokatorvisyöpään

Ruokatorven syövän hoitotulokset ovat lohduttomat: alle 10 % kaikista tähän tautiin sairastuvista on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista. Taudin hoitona on useimmiten ollut joko radikaali kirurgia tai sädehoito, sekin usein palliatiivisin annoksin. Kontrolloimattomien tutkimusten perusteella on kuitenkin alkanut vaikuttaa siltä, että ruokatorven adenokarsinoomaan sairastuneet potilaat saattaisivat hyötyä samanaikaisesti sädehoidon aikana annettavasta syövän kemoterapiasta, ja asiaa on nyt tutkittu Irlannissa satunnaistetussa koeasetelmassa.

Heikki Joensuu

Sairaanhoitopiirin osuus ensihoitojärjestelmän organisoinnissa

Erikoissairaanhoitolaki ja sairaankuljetusasetus velvoittavat sairaanhoitopiirejä ohjaamaan ja valvomaan sairaalan ulkopuolista ensihoitojärjestelmää. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on antanut alueensa ensihoitojärjestelmälle toimintaohjeen, joka on lääkärijohtoinen ja käyttää hyväkseen porrastetun vasteen periaatetta. Toimintaohjeella ohjeistetaan hätäkeskukset lääketieteellisen riskin arvioinnissa, palo- ja pelastuslaitokset ensivastetoiminnassa ja sairaankuljetus sekä perus- että hoitotason ensihoidossa. Varsinkin hoitotason sairaankuljetuksen koulutus ja valvonta kuuluvat sairaanhoitopiirien vastuulle ja tässä kaivattaisiinkin valtakunnallisesti yhtenäistä linjaa.

Raimo Jokisalo

Laatutyötä päihdesairaalassa: Erilaisia päihteitä - erilaisia potilaita?

Laadunhallinnasta on tulossa tärkeä organisaation toiminnan kehittämisväline sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tuotettavien palvelujen tärkein laatuominaisuus on potilaiden tarpeisiin vastaaminen. Päihdeongelmaisten potilaiden hoidon laatua parannettaessa tarvitaan moniammatillista yhteistyötä, sillä päihteiden sekakäyttäjien ja erityisesti huumausaineita käyttävien hoitotarpeet osoittautuivat moninaisiksi Järvenpään sosiaalisairaalassa tehdyssä potilasanalyysissä.

Irma Ovaska, Pekka Heinälä

Vaikeavammaisten aikuisten laitoskuntoutus reumasairauksissa

Vaikeavammaisten reumasairaiden kuntoutusta järjestetään sekä avo- että laitoshoitona. Nykyisin avohoito tarjoaa lähinnä fysioterapiaa, joka ei yksin riitä ratkaisemaan monia perussairauteen liittyviä ongelmia. Nivelreumapotilaat tarvitsevat laitoshoitojaksoja, joiden aikana he saavat moniammatillista hoitoa. Siitä on saatu hyviä tuloksia Reumasäätiön sairaalassa. Laitoskuntoutusjaksot tarjoavat mahdollisuuden kuntoutujien tilan kokonaisvaltaiseen arvioon ja auttamiseen. Moniammatillisesta vaikeavammaiskuntoutuksesta hyötyvät sekä kuntoutujat että yhteiskunta.

Markku Kauppi, Antero Kotaniemi, Jukka Martio

Voiko finasteridi pysäyttää eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun etenemisen?

Pohjoismaisessa monikeskustutkimuksessa selvitettiin finasteridin tehoa ja turvallisuutta oireellista eturauhasen liikakasvua hoidettaessa. Finasteridilla hoidettujen potilaiden oireet paranivat koko tutkimuksen ajan, ja ero lumelääkkeellä hoidettuihin verrokkeihin oli kahden vuoden hoidon jälkeen tilastollisesti merkitsevä. Lumehoidossa potilaiden oireet paranivat alkuvaiheessa, mutta palasivat lähtötasolle tutkimuksen loppuun mennessä. Finasteridilla hoidetuilla potilailla virtsan huippuvirtaama lisääntyi ja eturauhasen koko pieneni. Tutkimus osoitti, että finasteridi voi kääntää eturauhasen liikakasvun luonnollisen etenemisen ja että suotuisat vaikutukset pysyivät kahden vuoden hoidon ajan.

Timo Lehtonen, Matti Kontturi, Jens Thorup Andersen, Hans Wolf, Peter Ekman, Jan-Erik Johansson, Hans Olav Beisland, Kjell Tveter, Skandinavian Bph-Tutkimusryhmä

Metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus: katsaus epidemiologiaan ja tartuntojen torjuntaan

Metisilliinille resistenttien Staphylococcus aureusten eli ns. MRSA-bakteerikantojen yleisyys sairaalainfektioiden aiheuttajina vaihtelee tällä hetkellä suuresti eri puolilla maailmaa. MRSA on viime vuosikymmenen aikana lähes räjähdysmäisesti lisääntynyt niissä maissa, joissa suhtautuminen sen leviämiseen on ollut horjuvaa. Sen sijaan MRSA-tilanne on edelleen varsin hyvä maissa, joissa noudatetaan yhtenäistä, kansallista torjuntapolitiikkaa. Suomessakin on hiljattain julkaistu maanlaajuinen MRSA-torjuntaohjeisto. On tärkeää pyrkiä ehkäisemään tai ainakin viivyttämään näiden mikrobilääkkeille vastustuskykyisten bakteerikantojen leviämistä sairaaloihimme.

Pirkko Kotilainen, Jaana Vuopio-Varkila

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030