Helle ja hypokalemia

Nottinghamin kaupunginsairaalassa kliinisen kemian kanssa puuhastelevat kollegat huomasivat, että kesällä 1995, joka oli kuuma kesä niin Nottinghamissa kuin Suomessakin, esiintyi hypokalemiaa poikkeuksellisen paljon. Silti laadunvarmistusnäytteissä ei ollut hämminkiä. Syistä, joista kirjoittajakollegamme vaikenevat, he arvelivat, että taustalla voi olla ympäröivän tilan korkea lämpötila. Niinpä he pyysivät paikalliselta ilmatieteen laitokselta tiedot tammi-elokuun päivien maksimilämpötilasta. Ja kas, avohoitonäytteissä oli selvä kaliumarvon lasku hellepäivinä, eli kun päivälämpötila nousee, kaliumarvo laskee. Sairaalan omien potilaiden kaliummäärityksissä tilanne oli kutakuinkin vakaa, mikä lienee johtunut siitä, että avohoitonäytteet viipyivät kotvan matkalla sairaalan laboratorioon.

Robert Paul

Koulukiusaaminen aiheuttaa somaattisia oireita

Kaikista hyvää tarkoittavista kampanjoista huolimatta näyttää koulukiusaaminen aina vain jatkuvan. Sheffieldissä esimerkiksi todettiin 2 623 koululaisen (ikä 8-11 vuotta) otoksessa 27 %:n tulevan kiusatuksi.

Robert Paul

Yhdysvaltojen terveydenhuolto keskellä historiansa suurinta mullistusta Osa 1. Säännelty hoito (managed care) ja vakuuttamattomuuden ongelma

Suurimman osa amerikkalaisten sairauskuluista maksaa työnantajan ottama vakuutus. Tästä alunperin pienestä palkanlisästä on paisunut merkittävä kustannus, jolle nyt halutaan asettaa rajat säännellyn hoidon avulla. Noin 40 miljoonan ilman minkäänlaista vakuutusturvaa olevan hoito on sattumanvaraista ja sitä saa vain vaikeimmissa sairaustapauksissa. Hoito kustannetaan viime kädessä korotettuina vakuutusmaksuina. Säännelty hoito ei näytä ainakaan lyhyellä aikavälillä tuovan parannusta Yhdysvaltojen terveydenhuollon suurimpaan ongelmaan, joka on täyden kattavuuden puute.

Kimmo Räsänen

Suhtautuminen potilaiden seksuaalisuuteen mielisairaalahoidossa

Laitospotilaiden seksuaalisuutta ja henkilökunnan suhtautumista siihen on käsitelty ja tutkittu vähän. Seksuaalisuudesta sinänsä on uskallettu puhua avoimesti jo parin vuosikymmenen ajan ja asenteet siihen ovat vapautuneet. Pohjoismaita pidetään yleisesti muita maita vapaamielisempinä suhtautumisessa seksuaalisuuteen. Meiltä ei kuitenkaan juuri löytynyt tutkimuksia mielisairaalapotilaiden seksuaalisuudesta (1). Ammattilaisten asenteet laitospotilaiden väliseen seksuaaliseen toimintaan osoittautuivat ristiriitaisiksi ja vielä vähemmän tutkituiksi (2).

Heikki Vartiainen

Asiakastyytyväisyystutkimukset psykiatriassa

Terveydenhuollon palvelujen laadun yhtenä mittarina on yhä enemmän alettu käyttää asiakkaan tyytyväisyyttä. Tämän taustalla on toisaalta asiakaslähtöisyyden korostaminen myös terveydenhuollossa, toisaalta asiakkaiden kasvava kiinnostus palvelujen laatua kohtaan. Asiakastyytyväisyys-tutkimuksissa on tosin menetelmällisiä ongelmia, mittarit vaihtelevat ja kato on usein suuri. Kun tutkitaan psykiatristen potilaiden tyytyväisyyttä palveluihin, on huomioon otettava myös esimerkiksi potilaan diagnoosi ja hoidon kesto.

Hannu Koponen, Arja Veijalainen, Hannakaisa Laitinen, Jarmo Kontunen

Verenpaineen vuorokausirekisteröinti kohonneen verenpaineen diagnostiikassa ja hoidon seurannassa

Verenpaineen vuorokausirekisteröinti-tekniikka kehitettiin jo 1950-luvulla ja se otettiin tutkimuskäyttöön 1960-luvulla, mutta vasta viime vuosina sen käyttö on yleistynyt kliinisessä potilastyössä. Vaikka verenpaineen vuorokausirekisteröinnin tulosten tulkinta ei vielä ole vakiintunut ja vaikka tulosten yhteys potilaan ennusteeseen on vielä osin selvittämättä, voidaan vuorokausirekisteröinnillä kuitenkin monissa verenpaineen diagnostiikan ja hoidon ongelmatilanteissa saada kertamittauksia täydentävää tietoa verenpainetasosta potilaan arkielämässä vuorokauden eri aikoina. Avohoidon lääkärien kiinnostus menetelmän käyttöä kohtaan on lisääntynyt, ja myös tieteellinen näyttö menetelmän eduista toistettuihin kertamittauksiin verrattuna on lisääntynyt. Lähiaikojen tutkimustulokset selvittänevät, mikä on tämän menetelmän asema kohonneen verenpaineen diagnostiikassa ja hoidon seurannassa avohoidon ongelmatilanteissa ja sairaaloiden erikoispoliklinikoissa.

Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi

Suositus pneumokokkirokotteen käytöstä

Pneumokokkirokote on turvallinen ja se antaa kohtalaisen hyvän suojan (50-80 %) vakavimpia pneumokokki-infektioita vastaan. Ensisijaisia kohderyhmiä ovat potilaat, joilta on poistettu perna, ja monet immuunipuutteisten potilaiden ryhmät. Pneumokokki on tavallisin keuhkokuumeen aiheuttajabakteeri ja sairastumisvaaran on osoitettu olevan suurentunut monilla suurilla potilasryhmillä, esimerkiksi kroonisia sydän- ja keuhkosairauksia sairastavilla. Niinpä rokotteesta ilmeisesti hyötyisi moninkertainen potilasmäärä verrattuna siihen määrään, joka rokotteen nykyään saa. Lääkärien tulisi suhtautua pneumokokkirokotereseptin pyytäjiin myönteisesti ja harkita rokotusta, kun potilaalla on lisääntynyt pneumokokki-infektion vaara.

Juhani Eskola, Pekka Nuorti, Pekka Honkanen, Pirjo Mäkelä, Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

Aikuisten pahanlaatuisten aivokasvainten sädehoito

Keskushermostokasvainten esiintyvyys Suomessa on lisääntynyt viime vuosikymmenien aikana. Kasvaimia esiintyy kaikissa ikäluokissa, mutta tavallisimmin potilaat ovat 50-70-vuotiaita. Aggressiivisten aivokudoskasvainten hoitotulokset eivät ole oleellisesti parantuneet uusilla sädehoitomenetelmillä tai solunsalpaajien ja sädehoidon yhdistelmällä. Hoito on edelleenkin kasvaimen kirurginen poisto, jos mahdollista, ja täydentävä sädehoito. Ennusteeseen vaikuttavat etenkin potilaan ikä, yleiskunto ja kasvaimen histologinen kuva. TYKS onkologian klinikassa vuosina 1988-94 sädehoitoon ohjattujen 121 aivokudoskasvainpotilaan sairauskertomustietojen tilastollisissa analyyseissä nuorempi ikä, pitempi oireiston kesto, hyvä yleiskunto sädehoidon jälkeen, histologialtaan muu kuin graduksen IV kasvain, suurempi sädehoitoannos, kasvaimen laajempi resektio ja täysi hoitovaste merkitsivät parempaa ennustetta. Perinteisellä sädehoidolla saadut hoitotulokset ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia.

Joanne Nuutinen, Eeva Salminen, Eeva Nordman, Sakke Huhtala

Liikeanalyysi dynaamisen nilkkatuen vaikutuksesta CP-lapsen kävelyyn

Liikuntavammaiset lapset tarvitsevat paljon erilaisia apuvälineitä, ja vaikka potilasryhmä on pieni, apuvälineisiin kuluu huomattavia summia rahaa. Niinpä myös apuvälineiden vaikutusten arvioimiseen on syytä panostaa. Lastenlinnan sairaalassa on kokeiltu järjestelmää, jossa tietokoneohjelma analysoi videoitua liikettä. Dynaamista nilkkatukea käyttävien CP-lasten kävelyn liikeanalyysissä tarkasteltiin yhdeksää kävelyn kannalta keskeistä muuttujaa. Tutkijat uskovat, että tämäntyyppisellä yksinkertaisella liikeanalysointimenetelmällä on tulevaisuudessa tärkeä osa liikuntavammaisten potilaiden hoidossa ja seurannassa.

Lennart von Wendt, Krista Lehtonen, Sinikka Jäntti, Pirjo Tornikoski, Riitta Jaakkola

Kroonisen C-hepatiitin hoito

HCV-infektion tekee ongelmalliseksi sen suuri kroonistumistaipumus: 70-80 prosenttia tartunnan saaneista jää viruksen kantajiksi. Krooniseen C-hepatiittiin liittyy lisääntynyt kirroosi- ja hepatoomariski sekä lievästi lisääntynyt, maksaperäisistä syistä johtuva kuolleisuus. Tauti on helppo todeta vasta-ainetestillä ja tarvittaessa sitä täydentävillä tutkimuksilla. Peruslääke on edelleen alfainterferoni, mutta sen avulla virus saadaan häviämään vain puolelta potilaista. Muille on käytettävissä yhdistelmähoitoja, joista kuitenkin on vielä vähän kokemusta. Maksansiirtoa C-hepatiittipotilaille harkitaan kirroosivaiheessa, kun elinaikaa muutoin olisi alle puoli vuotta.

Matti Vuoristo, Krister Höckerstedt