Sairaanhoitopiiri - isäntä vai renki?

Jokaisen Suomen kunnan on kuuluttava sairaanhoitopiiriin. Tämä on perusteltua mm. siksi, että erikoislääkäritasoinen sairaanhoito olisi jokaisen suomalaisen saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Sairaanhoitopiiriin kuuluminen ei pakota hankkimaan erikoispalveluja määrätyistä sairaaloista, vaan kunta voi järjestää erikoissairaanhoidon harkintansa mukaan. Viime vuosina kunnat ovat tätä harkintaa myös käyttäneet. Uusi tilanne on herättänyt keskustelua niin kuntien uskollisuudesta omille sairaanhoitopiirille kuin sairaanhoitopiirien haluista ja keinoista vastata kuntien säästövaatimuksiin.

Niilo Keränen

Itsemurhayritysten epidemiologia Helsingissä 1989-95

Helsinkiläisten miesten ja naisten itsemurhayritykset vähenivät hieman vuosina 1989-95. Jos lukuja verrataan muiden maiden vastaaviin lukuihin, helsinkiläismiehet tekivät tuona aikana kuitenkin poikkeuksellisen runsaasti itsemurhayrityksiä. Naisten itsemurhariski on suurempi kuin miesten riski vain alle 20-vuotiaiden ikäryhmässä. Itsemurhayritykset ovat molemmilla sukupuolilla yleisimpiä 30-39 vuoden iässä. Suomessa ei aikaisemmin ole ollut luotettavaa tietoa itsemurhayrityksistä, koska terveydenhuoltojärjestelmä ei diagnosoi eikä rekisteröi niitä luotettavasti.

Aini Ostamo, Sari Valjakka, Jouko Lönnqvist

Asiakastutkimus työterveyshuollon laadun kehittämisessä

Asiakas- ja palvelututkimukset ovat yleistyneet monilla aloilla organisaatioiden oman toiminnan arvioinnissa. Työterveyshuollossa tällaiset arvioinnit ovat vielä melko harvinaisia, mutta yleistynevät laadun kehittämistyön edistyessä. Hyvin tehdyt asiakastutkimukset voivat olla tehokkaita välineitä myös työterveyshuollon toiminnan laatua kehitettäessä.

Pertti Frilander, Jukka Uitti

Vastasyntyneen kipulääkitys

Vastasyntyneen ja keskosen kipuradat ovat hyvin kehittyneet ja heillä voidaan todeta selvät fysiologiset, metaboliset ja hormonaaliset stressivasteet kipuärsykkeisiin. Vaikka vastasyntyneiden kivun arviointi on vaikeaa ja hoidossa on monia ongelmia ja riskejäkin, kivunhoidon hyödyt ovat kuitenkin suuremmat kuin haitat. Asianmukainen kivunlievitys on vastasyntyneilläkin aiheellinen ennen kaikkea inhimillisistä syistä, mutta se johtaa myös parempaan lääketieteelliseen tulokseen. Vastasyntyneille tulee antaa riittävä opioidianalgesia leikkauksen jälkeen ja myös erilaisten tehohoitoon liittyvien kivuliaiden tai epämiellyttävien toimenpiteiden yhteydessä. Myös parasetamolin ja puudutevoiteen käyttömahdollisuus kannattaa muistaa. Sekä respiraattorissa hoidettavan vastasyntyneen sedaatiossa että leikkauksen jälkeisenä kipulääkkeenä on eniten käytetty ja tutkittu morfiinia, joka on hyvä perusanalgeetti. Optimaalista kipulääkettä ei ole, ja niinpä kaikkia kivunlievitystä saavia vastasyntyneitä on seurattava tarkasti sivuvaikutusten varalta.

Marja-Leena Pokela

Raskauden ja perinataalikauden tapahtumien vaikutus lapsen psykomotoriseen suorituskykyyn 6-vuotiaana

Viime vuosina on kiinnitetty yhä enemmän huomiota lasten CP-vammaisuutta lievempiin keskushermoston toiminnan häiriöihin ja niiden mahdolliseen riippuvuuteen perinatologisista tapahtumista. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin alueelta oli käytettävissä 1 223 lapsen prospektiivisesti kerätyt tiedot äidistä raskauden ajalta ensimmäisestä neuvolakäynnistä lähtien sekä tiedot synnytyksestä ja varhaiselta neonataalikaudelta. Lapsista 1 206:n psykomotorinen suorituskyky arvioitiin 6 vuoden iässä neuvolassa lastenneurologin laatiman tutkimuslomakkeen mukaisesti. Lasten normaalista poikkeavalle psykomotoriselle suorituskyvylle löytyi harvoin selittäviä riskitekijöitä äidin raskauden ajan häiriöistä tai perinatologisista ongelmista. Esimerkiksi kardiotokografian muutosten perusteella arvioitu synnytyksenaikainen asfyksia ei ollut yhteydessä suorituskykyyn 6-vuotiaana. Huonosti suoritustesteissä onnistuneiden joukossa oli poikia neljä kertaa niin paljon kuin tyttöjä. Yllättäen äidin raskaudenaikaiset tavallista korkeammat hematokriittiarvot osoittautuivat riskitekijäksi lapsen tulevan psykomotorisen kehityksen kannalta.

Seppo Hulkko, Matti Kataja, Seija Zimmermann

Vaikeat hampaiden kiinnityskudosinfektiot

Hampaiden kiinnityskudosinfektion varhaishoidolla ehkäistään taudin tarpeeton vaikeutuminen. On myös viitteitä, että näin pienennettäisiin joidenkin yleissairauksien ilmaantumisriskiä. Tiettyjen sairauksien yhteydessä tämän infektiopesäkkeen eliminointi vähentää hoitokomplikaatioita ja edistää sairauden paranemista. Hampaan kiinnityskudosinfektion jääminen vaille huomiota on ilmeinen ongelma, koska tulehdus on lähes aina krooninen ja oireeton eikä sitä yleensä havaita pelkin silmin tarkastamalla. Infektion diagnosointi vaatii hammaslääkärin tutkimuksen.

Matti Knuuttila

Näkövammaisuus 1990-luvulla

Maailman terveysjärjestö on julkaissut vuoden 1994 lopussa katsauksen maailmanlaajuisesta näkövammaisuustilanteesta. Sokeita tai syvästi heikkonäköisiä arvioitiin olevan 38 miljoonaa. Ensi kertaa on esitetty arvio myös lievemmin näkövammaisten eli heikkonäköisten lukumäärästä: heitä on 110 miljoonaa. Runsaat 80 % syvästi heikkonäköisistä asuu kehitysmaissa. Tärkeimmät sokeuden syyt ovat edelleen harmaakaihi, trakooma ja glaukooma, mutta diabeettinen silmäsairaus ja ikääntymiseen liittyvä keskeisen verkkokalvon rappeuma ovat lisääntyvä ongelma. Varhaislapsuuden tärkein syvän heikkonäköisyyden aiheuttaja on A-vitamiinin puutteen ja aliravitsemuksen aiheuttama kseroftalmia ja keratomalasia. Ilman huomattavia ponnisteluja näkövammaisten määrä lisääntyy lähivuosikymmeninä, koska vanhusväestön osuus sekä länsimaissa että kehitysmaissa kasvaa. Jo nyt syvästi heikkonäköisistä puolet on 60 vuotta täyttäneitä. Vuonna 2020 arvioidaan 60 vuotta täyttäneitä syvästi heikkonäköisiä olevan 54 miljoonaa, ja heistä 50 miljoonaa asuu kehitysmaissa.

Paula Summanen

Hyvin toimiva perhe

Ihmisen psyykkiseen ja somaattiseen oireiluun vaikuttavat hänen ruumiin- toimintojensa lisäksi hänen tärkeät ihmissuhteensa ja erityisesti näissä tapahtuvat muutokset. Perheen kehitysvaiheen tai perherakenteen muuttuessa riski oireilla kasvaa. Artikkelissa esitetään perinteisen ydinperheen sekä yksinhuoltaja- ja uusperheen kehityksellisesti kriittiset jaksot ja niihin liittyvät tehtävät. Lääkärin on ongelmallisissa tapauksissa syytä laajentaa näkökulmaansa ja selvittää, kuinka hyvin potilas on selvinnyt perheen kehitysvaiheen mukaisista tehtävistä. Suorittamatta jääneen tehtävän tekeminen saattaa vähentää potilaan oireilua ja siten tukea muuta lääketieteellistä hoitoa. Hyvin toimivaa perhettä voidaan kuvailla muutamin perherakenteesta ja kehitysvaiheesta riippumattomin kriteerein. Mitä useampi niistä täyttyy potilaan perheessä, sen paremmin perhe toimii ja tukee siten oireilun vähenemistä.

Karl-Erik Wahlberg, Matti Isohanni

Takakireys ja sepelvaltimotaudin ennuste

Stressi, masennus ja muut tunnetekijät vaikuttavat sepelvaltimotautikuoleman insidenssiin ja sydäninfarktista toipumiseen. Toistaiseksi tiedot persoonallisuuden merkityksestä sepelvaltimotautipotilaiden pitkäaikaisennusteen kannalta ovat olleet puutteelliset, mutta Belgiassa asiaan on paneuduttu tieteellisen tutkimuksen keinoin.

Robert Paul

Lisääkö varhainen menopaussi sydän- ja verisuonitautikuolemia?

Estrogeenit tunnetusti suojaavat sydän- ja verisuonitaudeilta, ja siksi olisi johdonmukaista, että varhainen menopaussi olisi näiden sairauksien lisäriski. Asiaa ei ole voitu varmuudella osoittaa tähänastisissa suurissa epidemiologisissa tutkimuksissa, Framinghamin tutkimuksessa ja Nurses' Health Studyssa, osin ehkä siksi, että näiden tutkimusten seuranta-ajat ovat olleet lyhyenpuoleiset.

Robert Paul