Masennuslääkettä masentuneelle?

Masennusoireyhtymien tunnistamiseen ja hoitoon on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmän huomiota, ja masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt huomattavasti uusien antidepressiivojen tultua markkinoille. Kliinikko joutuu usein miettimään, ketkä masennuspotilaat hyötyvät antidepressiivisesta lääkehoidosta ja kenelle taas lääkehoidon aloittaminen on turhaa. Tässä katsauksessa esitellään tutkimustietoa lääkehoidosta erityyppisissä masennusoireyhtymissä, erityisesti depression syvyyden ja kroonisuuden vaikutuksesta lääkehoidon hyödyllisyyteen. Masennuslääkkeiden hyödystä on vakuuttavaa näyttöä vakavien mielialahäiriöiden kriteerit täyttävien potilaiden akuuttivaiheen hoidossa. Useat tutkimukset ovat myös osoittaneet pitkäaikaisen estohoidon hyödylliseksi toistuvien masennustilojen uusiutumisen ehkäisyssä. Antidepressiivisestä lääkehoidosta on useiden tutkimusten mukaan hyötyä noin puolelle potilaista, jotka kärsivät oirekuvaltaan lievästä pitkäaikaisesta masennuksesta eli dystymiasta. Lähes kaikki kliiniset kokeet ovat kuitenkin olleet verraten lyhytkestoisia, joten lääkehoidon tehon säilyminen dystymian pitkäaikaishoidossa tulisi varmentaa. Kovin lievissä ja lyhytkestoisissa masennustiloissa ei masennuslääkkeestä yleensä ole hyötyä.

Erkki Isometsä

Fibromyalgian hoitoja koskeva tutkimustieto

Fibromyalgian hoitotuloksia koskeva kirjallisuushaku antoi laihahkon tuloksen. Lukuisia menetelmiä on tutkittu, osaa kontrolloiduilla kaksoissokkokokeillakin. Mutta kokeet ovat olleet lyhytkestoisia, tutkimusmenetelmät epäyhtenäisiä ja potilaiden myöhempi seuranta on puuttunut. Tutkijoita on yllättänyt myös lumehoitojen hyvä teho. Uusissa tutkimuksissa on saatu hyviä tuloksia käyttäytymishoidoilla. Kirjoittaja suosittelee, että niistä etsitään ratkaisua kipu-uupumuspotilaiden ongelmaan.

Markku T. Hyyppä

Antibioottiprofylaksiasta hyötyä murtumakirurgian yhteydessä

Hollantilaiskollegat ovat lähteneet oikein tosissaan etsimään vastausta iänikuiseen kiistakysymykseen antibioottiprofylaksian hyödyllisyydestä suljettujen murtumien kirurgisen hoidon yhteydessä. Satunnaistetussa lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa hoidettiin lähes 2 200 potilasta neljässätoista traumayksikössä vuosina 1989-91. Potilaille annettiin operaation yhteydessä 2 gramman kerta-annos keftriaksonia tai lumelääkettä. Pinnallisten tai syvien haavainfektioiden ilmaantuvuus neljän kuukauden seuranta-aikana keftriaksonia saaneilla 3,6 % ja lumetta saaneilla 8,3 %. Ero on tilastollisesti erittäin merkittävä.

Matti Viljanen

Vaste pneumokokki- rokotteelle heikkenee B12-vitamiinin vajauksessa

Pneumokokkirokotetta suositellaan mm. vanhuksille suojaksi vakavia pneumokokki-infektioita vastaan. Rokote suurentaa pneumokokin kapselia vastaan kehittyvää vasta-ainetitteriä, kun immunoglobuliinisynteesi on normaali. Vanhuksista kuitenkin noin neljänneksellä ei jostain syystä kehity riittävästi vasta-aineita rokotuksen jälkeen. Normaali proteiinisynteesi edellyttää riittävää B12-vitamiinipitoisuutta. Tutkijat esittivät hypoteesin, että osalla vanhuksista todettava heikko rokotevaste liittyy B12-vitamiinin vajaukseen.

Robert Paul

Katse Tanskaan

Piilevä eturauhassyöpä on tunnetusti tavallinen löydös ruumiinavauksessa, ja noin 30 %:lta yli 50-vuotiaista miehistä voidaan löytää piilevä, eturauhassyöväksi tulkittava muutos. On pelätty, että dia-gnostiikan tarkentuessa löydetään näitä piileviä syöpiä yhä lisää, mikä johtaisi ylihoitoon ja turhiin hoitojen aiheuttamiin komplikaatioihin. Radikaalia prostatektomiaahan saattaa seurata mm. virtsainkontinenssi tai impotenssi, ja sädehoitokin voi joskus aiheuttaa komplikaatioita.

Heikki Joensuu

Mikä vatsasairaus vaivasikaan Beethovenia?

On laajalti tunnettu, että Ludwig van Beethovenin (1770-1827) suurimpia tragedioita (ja oivallinen esimerkki ihmiselämän paradokseista) on hänen kuuroutensa. Säveltäjä, joka tuotti miljoonia ihmisiä puhuttelevaa musiikkia, kuten yhdeksännen sinfonian ja Missa Solemniksen, ei koskaan kuullut näitä sävellyksiään.

Robert Paul

Tubidiagnostiikkaa verisoluista PCR:llä

Amerikkalaiset keuhkolääkärit ovat todenneet, että tuberkuloosibakteerin DNA:ta löytyy keuhkotuberkuloosia sairastavien potilaiden veren valkosoluista polymeraasiketjureaktion (PCR) avulla yllättävän usein. Tutkijoiden raportoimaa herkkyyttä (95 %) on pidettävä erittäin hyvänä, kun valtaosalla potilaista oli lieväasteinen tauti. Hyvää tulosta vähän himmensi muutama väärä positiivinen tulos.

Matti Viljanen

Eksfoliaatiosyndrooman histopatologinen ja lektiinihistokemiallinen tutkimus

Eksfoliaatiosyndroomassa silmän etuosan rakenteisiin ilmaantuu vaaleaa, hilseilevää materiaalia, jonka alkuperä ja tarkka koostumus ovat edelleen selvittämättä. Tällä kliinisesti tärkeällä oireyhtymällä on liittymäkohdat sekä harmaakaiheen että glaukoomaan, ja se on merkittävä riskitekijä silmään kohdistuvissa leikkauksissa.

Jaana Hietanen

FES - uusi menetelmä sinuiitin hoidossa

Poskiontelotulehdus on yleinen sairaus, jonka hoitoon Suomessa kirjoitetaan vuosittain yli 1,1 milj. reseptiä. Funktionaalinen endoskooppinen sinuskirurgia (FES) on uusi nenä- ja sinusvaivojen säästävä hoitomenetelmä, joka perustuu entistä tarkempaan, jäykkien nenäteleskooppien avulla tehtävään diagnostiikkaan. FES:n avulla poskionteloiden sairas limakalvo normalisoituu usein, kun nk. avainalueella, nenän etummaisissa seulalokeroissa sijaitsevat tukokset hoidetaan. FES:n katsotaan perustuvan sinuiitin patofysiologian tuntemiseen, jolloin radikaalia Caldwell-Luc (C-L) leikkausta limakalvon poistoineen ei enää tarvittaisi.

Matti Penttilä

Enalaprilaatti tehohoitopotilaiden kohonneen verenpaineen ja sydämen vajaatoiminnan hoidossa

Neurokirurgiset potilaat ovat erityisen haavoittuvaisia kontrolloimattomalle verenpaineen nousulle. Äkillinen valtimopaineen nousu anestesian aloitusvaiheeseen liittyvän trakean intubaation yhteydessä saattaa aiheuttaa aivoverisuonipullistuman repeämän ja tähän liittyvän lukinkalvon alaisen verenvuodon. Neurokirurgisen leikkauksen jälkeen verenpaineen nousu saattaa lisätä aivojen turvotusta ja pahimmillaan aiheuttaa aivoverenvuodon kehittymisen.

Harri Tohmo