Ultraäänitutkimus pehmytkudos- diagnostiikassa

Ultraäänitutkimus (UÄ) on vakiinnuttanut asemansa viskeraalielinten sairauspesäkkeiden diagnostiikassa ja ohjattujen toimenpiteiden (biopsiat ja kanavoinnit) ohjausmenetelmänä. Sen etuihin kuuluu dynaamisuus, vaarattomuus, nopeus, toistettavuus ja suhteellinen edullisuus. UÄ-laitteita on jo sairaanhoidon kaikilla tasoilla avo-terveydenhuollon toimipisteistä alue-, keskus- ja yliopistosairaaloihin. Ultraäänitutkimuksen tekijän tulee olla kriittinen ja kokenut. UÄ-diagnostiikassa artefaktit ja kudosten rakenteiden erilaiset akustiset ominaisuudet saattavat haitata diagnostiikkaa. Pehmytkudosdiagnostiikassa tutkijan kokemus korostuu erityisesti tutkittaessa lihaksia, jänteitä ja niveliä. Tutkittua tietoa esim. reuman ja muiden nivelsairauksien, kuten spondylartropatioiden, pehmytkudosmanifestaatioista UÄ:n kannalta on vähän tai ei lainkaan. Uusien käyttöalueiden kehittäminen ja aiempien käyttöindikaatioiden evaluaatio on suositeltavaa.

Ari Lehtinen

Mielenterveyslain säätämisen heijastuminen alaikäisten pakkoauttamiskäytäntöihin

Tutkimuksen johdanto käsittelee pakkoauttamista filosofisena, lainsäädännöllisenä ja hoidollisena ongelmana. Itsemääräämisoikeus ja oikeus hoitoon ovat eettisiä arvoja, jotka on kirjattu myös ihmisoikeussopimuksiin. Pakkoauttamista tarkastellaan vapausoikeuksien ja hyvinvointioikeuksien konfliktina. Nuoren pakkoauttamisesta päätettäessä on otettava huo- mioon, että kyky itsemääräämiseen kehittyy vähitellen lapsuuden ja nuoruuden aikana. On mahdoton määrittää yksiselitteisesti ikää, jolloin lapsi voisi päättää omista asioistaan. Oikeus hoitoon voi merkitä myös oikeutta parempaan itsemääräämiskykyyn tulevaisuudessa.

Matti Kaivosoja

Hengitysäänet obstruktiivisissa keuhkosairauksissa

Normaalien hengitysäänien oletetaan syntyvän keuhkoputkissa pyörteisen ilmavirran seurauksena sisään- ja uloshengityksen aikana. Sydän- ja keuhkosairauksissa esiintyvät lisä-äänet, kuten vinkuvat ja rahisevat äänet, voidaan yleensä helposti erottaa tavanomaisessa keuhkojen auskultaatiossa. Ihmiskorvan rajoitusten ja stetoskoopin akustisten ominaisuuksien vuoksi normaaleissa hengitysäänissä tapahtuvia muutoksia on sen sijaan vaikeampi havaita. Tällaisten poikkeavuuksien toteamiseen ja kvantitatiiviseen arviointiin on sovellettava tietokoneavusteista hengitysäänen rekisteröintiä ja analyysiä.

L. Pekka Malmberg

Sepelvaltimotaudin ehkäisyohjelma ja laadun hallinta Jorvin sairaalan hoitoalueella

Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansansairauksistamme, jonka ehkäisyn tulee olla keskeisessä asemassa lääkärin työssä. Viime vuosina on Suomessa ja muualla maailmassa laadittu useita ennaltaehkäisyn parantamiseen tähtääviä ohjelmia etenkin uusien kolesterolin merkitystä selvittäneiden tutkimusten innoittamina. Jotta näiden ohjelmien tavoitteet toteutuisivat paremmin, liitettiin Jorvin sairaanhoitoalueella uusien hoito- ja tutkimussuosituksen käyttöönottoon ja toteutukseen laadun hallinta. Siihen kuuluva sekundaariprevention lähtökartoitus osoitti kaikkien perinteisten vaaratekijöiden kohdalla olevan parantamisen varaa. Henkilökunnan koulutus- ja motivointitilaisuuksien jälkeen lääkärit ja hoitajat saivat itse asettaa uudet tavoitteet ennaltaehkäisylle eri riskitekijöiden suhteen. Jatkossa on tarkoitus mitata onnistumista uudelleen. Laadun hallinta on työväline, jonka avulla päästään tavoitteiden parempaan toteutumiseen.

Vesa Naukkarinen, Kai Halavaara

Sisäinen laatuauditointi patologian yksikössä

Patologian yksikössä uudelleenarvioinnilla ymmärretään sisäistä vertikaalista auditointia. Se on laadunvarmistustoimintaa, joka antaa kuvan mittausepävarmuudesta, eli onko alkuperäisen perusteella tehty diagnoosi oikea vai väärä. Järjestelmä toimii laadunparannuksen lähtömateriaalina. Jos sisäisessä tarkastuksessa ei löydy lainkaan puutteita, on syy pikemminkin tarkastuskäytännössä kuin itse menetelmässä. Yliopistollisessa keskussairaalassa ja suuressa yksityislaboratoriossa arvioitiin uudelleen sytologian, histologian ja obduktioiden näytteitä. Tässä tutkimuksessa vakavien virheiden määrä edusti kansainvälistä tasoa, mutta lievemmissä puutteissa oli histologiassa ja obduktioissa parantamisen varaa.

Heikki Aho

Näkökulmia rokotuksiin

Toukokuussa 1996 tuli kuluneeksi 200 vuotta Edward Jennerin ensimmäisestä onnistuneesta rokotuskokeesta. Merkkivuoden kunniaksi Kansanterveyslaitos ja Infektiotautien tutkimusyhdistys järjestivät Lääketiede 96 -tapahtumassa seminaarin "Vanhat ja uudet rokotteet - puolesta ja vastaan". Seminaarin kunniavieraana oli professori Donald A. Henderson, joka on toiminut paitsi WHO:n maailmanlaajuisen isorokko-ohjelman johtajana myös EPI-rokotusohjelman keskeisenä käynnistäjänä. Nykyisin prof. Henderson toimii Johns Hopkins -yliopistossa Baltimoressa. Hänen Lääketiede-tapahtumassa 9.1.1996 pitämänsä luento julkaistaan ohessa lyhentämättömänä.

Donald A. Henderson

MS-taudin lääkehoidon uusi aikakausi

Multippeliskleroosin lääkehoidossa on vuosikaudet saatu tyytyä taudin oireita lieventäviin ja yksittäisiä pahenemisvaiheita helpottaviin hoitoihin. Vasta 1990-luvulla on monien pettymysten jälkeen saatu kliiniseen käyttöön potilaan immuunivastetta muuttavia hoitomuotoja, jotka vaikuttavat itse taudin kulkuun. Nämä immunomodulatoriset hoitomuodot, beetainterferoni ja kopolymeeri 1, pystyvät muuttamaan potilaan immuunivastetta selektiivisesti siten, että taudin pahenemisvaiheiden määrä vähenee ja aivojen magneettikuvauksissa todettavat muutokset ovat lievempiä. Suomessa hoidosta arvioidaan hyötyvän noin 10 % MS-potilaista.

Jukka Peltola

Liikunta aikuistyypin diabeteksen hoidossa

Liikuntaa on perinteisesti pidetty yhtenä diabeteksen hoidon kulmakivenä ja aikuistyypin diabeteksen hoitoon se tarjoaa keinon, jota olisi syytä hyödyntää tehokkaammin kuin nyt on tapana. Säännöllisesti toistetun aerobisen kestävyysliikunnan myönteinen vaikutus on jo moneen kertaan todettu, mutta yksinään se ei kuitenkaan nykykäsityksen mukaan riitä. Mahdollisimman suuren hyödyn saavuttamiseksi tulisi kestävyysliikuntaan liittää voimaharjoittelu. Aikuistyypin diabeteksessa on kyse lihassairaudesta, jonka aiheuttamiin aineenvaihdunnallisiin muutoksiin voidaan kestävyys- ja voimaharjoittelulla vaikuttaa.

Johan Eriksson, Simo Taimela, Ilkka Vuori

Nuoruusiän mielialahäiriöiden tunnistaminen

Sekä eriasteiset masennusoireet että masennustilat yleistyvät lapsuudesta nuoruusikään edettäessä. Nuorten depression oirekuvaa ja ikäspesifisiä piirteitä koskevia tutkimuksia on toistaiseksi suhteellisen vähän. Useimmissa tutkimuksissa korostetaan, että vakavan masennuksen oirekuva on etenkin varttuneemmilla nuorilla monin tavoin samankaltainen kuin aikuisilla. Varhaisessa ja varsinaisessa nuoruusiässä oirekuva poikkeaa useammin aikuisten depressioista. Aikuisiin verrattuna yleisemmät epätyypilliset oireet ja monihäiriöisyys vaikeuttavat nuorten depression tunnistamista. Itsemurha-ajatukset ja -yritykset ovat yleisiä depressioista kärsivillä nuorilla, ja selvästi masentuneelta nuorelta tulee aina kysyä itsemurha-ajatuksista. Nuoren depressioita tulee arvioida kokonaisvaltaisesti ja tiedon kokoaminen nuoren itsensä lisäksi vanhemmilta, koulun aikuisilta ja ystäviltä on hyödyksi.

Mauri Marttunen

Crohnin tautia sairastavien lasten ravitsemus

Lapsuusiässä Crohnin tauti vaikuttaa ravitsemukseen ja hidastaa kasvua. TAYS:ssa tehdyssä tutkimuksessa Crohnin tautia sairastavat lapset saivat taudin inaktiivisessa vaiheessa energiaa ja ravintoaineita yhtä paljon kuin verrokit. Kuitenkin Crohnin tautia sairastavat lapset olivat muuttaneet ruokailuaan sairastumisen jälkeen, ja etenkin taudin aktiivisen vaiheen aikana he olivat vähentäneet tai muuttaneet syömistään. Crohnin tautia sairastavien lasten pituuskasvu oli hidastunut jo ennen taudinmääritystä. Myös tutkimushetkellä lapset olivat suhteellisesti lyhyempiä kuin verrokit.

Kirsi Laiho, Outi Nuutinen, Merja Malin, Erika Isolauri