Kroonisen hyljinnän kehittyminen ja ehkäisy rotan elinsiirrännäisessä

Krooninen hyljintä on tärkein yksittäinen syy myöhäisiin elinsiirrännäisten menetyksiin. Rotan aorttasiirrännäismallissa verisuonissa nähtävät mikroskooppiset muutokset ovat hyvin samanlaisia kuin kaikissa elinsiirrännäisissä ihmisellä. Tämän vuoksi malli tarjoaa mahdollisuuden tutkia kroonista hyljintää syvemmälle.

Anne Räisänen-Sokolowski

Kallonsisäisten kasvainten magnetisaationsiirto- kuvantaminen

Tavanomaisen kliinisen magneettikuvauksen kontrasti perustuu veden tai rasvan protonien T1- ja T2-relaksaatioaikoihin tai protonitiheyteen. Kookkaampien molekyylien protonit eivät vaikuta suoraan magneettikuvan signaaliin, mutta niillä on vaikutusta relaksaatioaikoihin magneettisten vuorovaikutusten kautta. Magnetisaationsiirtokontrasti (MT-kontrasti) on uusi magneettikuvausmenetelmä, joka perustuu kudosten makromolekyylien (esim. proteiinit, nukleiinihapot, eräät lipidit ja hiilihydraatit) protonien ja veden protonien väliseen magneettiseen vuorovaikutukseen.

Timo Kurki

Sytomegalovirusinfektion merkitys sydämensiirron jälkeisen valtimon- kovetustaudin kehittymisessä

Sydämensiirto on ainoa hoitomuoto, jonka avulla vaikeasta loppuvaiheen sydänsairaudesta kärsivä potilas voi palata normaaliin elämään. Sydämensiirrännäisen valtimonkovetustaudin, arterioskleroosin, kehittyminen on tärkeimpiä potilaiden pitkäaikaisennusteeseen vaikuttavia tekijöitä. Taudin patofysiologia ei ole selvillä, mutta kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että vasta-aine- ja soluvälitteinen immuunireaktio, hyperlipidemia ja sytomegalovirusinfektio nopeuttavat sydämensiirtopotilaiden arterioskleroosin kehittymistä.

Karl Lemström

Lumbaalisen spinaalistenoosin kirurginen hoito

Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää niitä preoperatiivisia tekijöitä, joilla on vaikutusta lumbaalisen spinaalistenoosipotilaan hyvään kirurgiseen tulokseen.

Arto Herno

Angiotensiinireseptorit ja aivoverenkierron säätely

Reniini-angiotensiinijärjestelmällä (RAS) on keskeinen merkitys verenpaineen sekä neste- ja elektrolyyttitasapainon säätelyssä. Sen biologisesti aktiivisin komponentti on angiotensiini (ANG) II, mutta myös muilla angiotensiinipeptideillä on biologisia vaikutuksia. Angiotensiinireseptorit luokitellaan neljään päätyyppiin: AT1-4. Näistä parhaiten tunnetaan AT1, jonka on osoitettu välittävän lähes kaikki ANG II:n fysiologiset vaikutukset, mm. perifeerisen vasokonstriktion. AT2-reseptorin fysiologista merkitystä ei vielä täysin tunneta. AT4-reseptorin endogeeninen ligandi on ANG IV, joka on ANG II:n luonnollinen hajoamistuote ANG (3-8).

Liisa Näveri

Normiohjauksen väheneminen, lama ja terveyskasvatuksen järjestämistä koskevat muutokset terveyskeskuksissa

Terveyskasvatusta kehitettiin terveyskeskuksissa 1970- ja 1980-luvuilla keskushallinnon normiohjauksessa. Kunnallisten terveyspalvelujen järjestämistä koskeva valtionhallinnon normiohjaus purettiin 1990-luvun alussa. Kuntien oman päätösvallan kasvu osuu samaan ajanjaksoon rinnan laman aiheuttamien talousvaikeuksien kanssa. Terveyskasvatuksen järjestämisessä suurimmat muutokset näyttävät tapahtuneen väestötason terveyskasvatuksen toimintaedellytyksien vähenemisenä. Sen sijaan yksilöihin kohdistuvien terveystarkastusten ja seulontojen määrät ovat pysyneet ennallaan.

Seppo Miilunpalo, Jukka Laitakari

Lapsen myötämääräämisoikeus lastensuojelussa

Suomen lainsäädäntö perustuu yhdenmukaisesti YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa ajatukselle, että lapsi on omien oikeuksiensa subjekti ja ottaa osaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Lastensuojelussa puhutaan yleensä mieluummin lapsen myötämääräämis- kuin itsemääräämisoikeudesta siitä syystä, että alaikäisen holhoojalla on vastuuta ja oikeuksia lapsen suhteen. Tosin lapsella on myös eräitä varsin pitkälle meneviä oikeuksia jopa ohi tuomioistuimen päätöksen.

Sirpa Taskinen

Mielenterveyspalvelujen tilasta selvitys: Rakennemuutos merkitsi vain sairaaloiden alasajoa

Mielenterveyspalvelujen kunnianhimoinen valtakunnallinen kehittämisohjelma on kutistunut pelkäksi laitosten alasajoksi. Avohoitoa ei kehitetty tarpeeksi eikä sen toimintatapoja muutettu. Nyt tarvitaan laaja psykiatristen avopalvelujen kehittämisohjelma, sanoo mielenterveyspalvelujen tilaa sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä selvittänyt pääjohtaja Vappu Taipale. Selvityksen varsinainen toimenpideohjelma annetaan julkisuuteen vasta sen jälkeen, kun hallitus on käsitellyt iltakoulussaan selvityksen tuloksena syntyneen muistion.

Suvi Sariola

Miten tieto muuttuu käytännöksi? Terveydenhuollossa etsitään tarkoituksenmukaisia hoitokäytäntöjä

Sairastavuuden ja resurssien erot eivät riitä selittämään terveydenhuollon hoitokäytäntöjen tuntuvaa vaihtelua kunnittain ja alueittain, ja vaihtelun tarkempi selvitys on tuonut esiin epätarkoituksenmukaisia hoitokäytäntöjä. Kukaan ei enää aseta kyseenalaiseksi, etteikö hoitokäytännöissä olisi parantamisen varaa, mutta miten muuttaa tieto käytännön toiminnaksi, ja mitä pitäisi tehdä, että hyvät hoitokäytännöt leviäisivät nopeasti ja kattavasti, kysyttiin sosiaali- ja terveysministeriön, Stakesin, Kuntaliiton ja Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin seminaarissa.

Suvi Sariola

Vieläkö BCG-rokotusta tarvitaan?

BCG (Bacille Calmette-Guérin) on yksi vanhimpia ja eniten käytettyjä rokotteita. Sen saavat yhä kaikki vastasyntyneet Suomessa. Tuberkuloositilanne maassa on kuitenkin jatkuvasti parantunut, ja niinpä nyt täyttyvät kansainvälisten asiantuntijoiden esittämät BCG-rokotuksen lopettamisen edellytykset. Jos rokotussuoja poistuu, sairastumisen riski saattaa laskelmien mukaan hieman kasvaa. Vaikka BCG-rokotuksella ei enää ole ratkaisevaa merkitystä lasten tuberkuloosin torjunnassa, on ennen lopettamispäätöstä huolellisesti suunniteltava ne toimet, joilla lasten tuberkuloosin riski pidetään vähäisenä.

Marianna Tala-Heikkilä