Lääkkeet ja Stevens-Johnsonin oireyhtymä

Stevens-Johnsonin oireyhtymän letaalia muotoa kutsutaan usein toksiseksi epidermolyysiksi. Ranskalais-saksalais-italialais-portugalilaisena yhteistyönä toteutettu tutkimus valaisee näiden oireyhtymien ja eri lääkkeiden käytön määrällisiä yhteyksiä. Koska nämä vakavat ihosairaudet ovat perin harvinaisia, on ollut pakko yhdistää useiden maiden voimavarat, jotta tutkimuksesta saataisiin tilastollisesti pätevää tietoa.

Robert Paul

Kirurgi voi tartuttaa hepatiitin potilaaseen

Amerikkalainen HB e -antigeenipositiivinen kirurgi tartutti 19 operoimaansa potilaaseen hepatiitti B:n. Espanjassa taas kaksi potilasta sai hepatiitti C -infektion, vaikka heille annettu veri ei sisältänyt virusta. Potilaat leikanneella kirurgilla osoittautui olevan krooninen HCV-infektio. Jatkotutkimuksissa ilmeni, että sama lääkäri oli tartuttanut viruksen ainakin viiteen potilaaseen. Tarttuminen lääkäreistä potilaisiin varmistettiin kummassakin tapauksessa virusten antigeenien vertailulla ja geenien sekvensoinnilla.

Matti Viljanen

Eipäs unohdeta legionellaa

Legionella viihtyy erityisen hyvin poreammeiden vedessä ja suodattimissa. Tämä kävi jälleen ilmi, kun 50 amerikkalaista risteilymatkustajaa sairastui legionelloosiin. Porekylpyjä ottaneilla oli 16-kertainen sairastumisriski muihin matkustajiin verrattuna. Taudin voi saada kylpemättäkin, sillä ammeista leviävän aerosolin mukana bakteerit lentävät useiden metrien päähän.

Matti Viljanen

Vuorovaikutuksen toimivuus suuressa sairaalaorganisaatiossa

TAYS:n henkilökunnalle tehdyssä laajassa kyselytutkimuksessa yksi osa koski työyhteisön vuorovaikutussuhteita. Arviot vuorovaikutuksen sujuvuudesta painottuivat keskimäärin hyvin toimivien ja avoimien suhteiden puolelle. Muita kielteisemmin vuorovaikutuksen arvioi hallinto- ja taloushenkilöstö. Myös henkilöstön ja potilaiden vuorovaikutusta sairaalassa pidettiin hyvänä. Tutkimuskokonaisuudesta julkaistiin työn rutiineja koskeva osa Lääkärilehdessä 9/96.

Marita Paunonen, Hilkka Laakso, Kristiina Lehti, Risto Harisalo, Arto Uusitalo, Heli Nieminen

Sepelvaltimotautipotilaiden hyperkolesterolemian tutkimus ja hoito laiminlyöty

Kuusankosken terveyskeskuksessa otettiin vuonna 1995 tavoitteeksi sydän- ja verisuonitautien keskeisten riskien vähentäminen. Yksi osa projektia oli sepelvaltimotautiin sairastuneiden sekundaaripreventio. Sepelvaltimotautia sairastavia potilaita oli kaikkiaan 631. Vain vajaalta neljäsosalta heistä oli tutkittu veren kolesterolipitoisuus viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tutkituista miehistä 98 %:lla kolesteroliarvo oli yli 5,0 mmol/l ja yli 40 %:lla yli 6,5 mmol/l. Naisilla vastaavat luvut olivat 94 % ja 49 %. Lipidilääkitys oli terveyskeskuksessa uusittu tai kirjoitettu vain 26 potilaalle.

Seppo K. Tuominen, Paavo Romppanen, Ari Rosenvall

Töölön sairaalassa tehtiin yli 5 000 ortopedista ja traumatologista leikkausta vuonna 1993

HYKS:n I kirurgian klinikka Töölön sairaalassa on Suomen suurin yliopistollinen ortopedis-traumatologinen sairaalayksikkö. Viisivuotiskautena 1989-93 ortopedis-traumatologisten leikkausten määrä klinikassa lisääntyi 11 %, niin että vuonna 1993 niitä tehtiin yli 5 100. Koska myös päiväkirurgia ja lyhythoitoinen kirurgia yleistyi, hoidettujen potilaiden määrä kasvoi merkittävästi.

Pentti Rokkanen, Anneli Pohjanen, Aimo Tommila, Ole Böstman

Rintasyövän mammografiaan perustuva seulonta Uutta toivoa nuoremmille naisille

Falunissa Ruotsissa pidettiin hiljan kansainvälinen kongressi, jossa käsiteltiin pelkästään yhtä kysymystä: hyötyvätkö myös 40-49-vuotiaat naiset mammografiaseulonnasta? Vastaus oli selkeä: kyllä hyötyvät.

Peter B. Dean, Martti Pamilo

Kuopiossa tehdään merkkigeeninsiirrot viidelle potilaalle tänä keväänä

Kuopiossa aloitetaan aivan lähiaikoina geeninsiirrot merkkigeenein alaraajojen vaikeaa valtimonkovettumatautia sairastaville potilaille. Merkkigeeninsiirrot tehdään viidelle potilaalle. Kuopion yliopiston erillislaitoksen, A.I. Virtanen -instituutin, ja Kuopion yliopistollisen sairaalan tavoitteena on päästä hoidollisiin geeninsiirtokokeisiin ehkä vielä tänä vuonna.

Ruokatorvikaikututkimus lasten sydänvikojen diagnostiikassa ja leikkauksen yhteydessä

Ruokatorvikaikututkimus on arvokas menetelmä synnynnäisten sydänvikojen diagnostiikassa silloin, kun tavanomainen rintakehän päältä tehty sydämen kaikututkimus ei varmista diagnoosia. Kirurgisten toimenpiteiden aikana sillä voidaan tarkistaa sydämen anatomia ja seurata leikkauksen onnistumista. Tutkimus on välttämätön, kun eteisväliseinäaukko suljetaan implantilla sydämen katetroinnin yhteydessä. Entistä pienemmät anturit ovat mahdollistaneet tutkimuksen käytön avosydänleikkausten yhteydessä jopa kolmen kilon painoisillekin lapsille. HYKS:n lastenklinikassa ruokatorvikaikukardiografia tehtiin vuoden 1994 ensimmäisten viiden kuukauden aikana 88:lle synnynnäistä sydänvikaa sairastaneelle potilaalle, joista nuorimmat olivat vastasyntyneitä.

Toomas Hermlin, Erkki Pesonen, Kaija Peltola, Mauri Leijala, Heikki Sairanen

Magneettikuvaus sisäsynnytintulehduksen diagnostiikassa

Sisäsynnytintulehduksen (PID) varhaiseen diagnosointiin ja hoitoon kannattaa panostaa, sillä taudin seurausten hoito, mm. keinoalkuiset lisääntymismenetelmät, tulevat kalliiksi. Sisäsynnytintulehduksen kliinisessä diagnostiikassa on kuitenkin huomattavia rajoituksia, ja niinpä varmentavia tutkimuksia tarvitaan. HYKS:ssa selvitettiin vahvakenttämagneettikuvauksen hyödyllisyyttä sisäsynnytintulehduksen diagnosoinnissa. Naistenklinikan 26 perättäistä sisäsynnytintulehduspotilasta tutkittiin pikkulantion magneettikuvauksella ja kaikututkimuksella. Magneettikuvauksella saatiin enemmän tietoa kuin kaikututkimuksella, mm. nestetäyteinen munanjohdin näkyi magneettikuvauksessa, mutta kaikututkimuksessa sitä ei useimmiten pystytty erottamaan muista kystisistä ekspansioista. Ongelmatapauksissa magneettikuvaus on tarkka ei-invasiivinen menetelmä lantion elinten kuvantamiseen.

Timo A. Tukeva, Hannu J. Aronen, Pertti T. Karjalainen, Timo Paavonen, Jorma Paavonen