Potilaan itsemääräämisoikeuden rajat

Viime syksynä julkisuudessa keskusteltiin runsaasti Jehovan todistajien oikeudesta kieltäytyä verensiirrosta ja kieltäytymisen aiheuttamasta hankalasta tilanteesta. Lääkärin velvollisuus olisi hoitaa potilasta, mutta tämä ei halua hoitoa. Lääkärilehti pyysi oikeustieteen tohtori Pirkko K. Koskiselta kannanottoa tämänkaltaisen tilanteen aiheuttamiin juridisiin ongelmiin.

Pirkko K. Koskinen

Psykiatriaan erikoistuvien tyytyväisyys saamaansa erikoislääkärikoulutukseen

Suomen Psykiatriyhdistyksen apulaislääkärijaos selvitti keväällä 1995 alalle erikoistuvien mielipiteitä psykiatrikoulutuksen riittävyydestä ja tasosta. Runsas kolme neljäsosaa 114 vastaajasta piti erikoisalan koulutusta riittävän laajana, mutta koulutuksen laatuun heistä oli tyytyväisiä vain kaksi kolmasosaa. Edelleen harvemmat katsoivat saaneensa riittävästi käytännön työnohjausta ja toimipaikkakoulutusta. Kyselyssä tiedusteltiin myös suhtautumista psykiatrian oppisuuntausten moninaisuuteen sekä kokemuksia epäkunnioittavasta kohtelusta koulutuksen yhteydessä.

Jyrki Korkeila, Markku Eronen

Jos päätöksiä ei synny omin avuin, valtio ottaa ohjat käsiinsä Selvitysmiehet kovistelevat sopimusta Uudenmaan erikoissairaanhoitoon

Uudenmaan erikoissairaanhoidon selvitysmiehet Esko Hänninen ja Jussi Huttunen patistavat alueen sairaanhoitopiirejä ja HYKS:aa päättämään keskinäisestä työnjaostaan lokakuun loppuun mennessä. Jos sopimusta ei synny osapuolten omin voimin, selvitysmiehet ehdottavat valtioneuvoston ratkaisevan sopimusriidan. Hänninen ja Huttunen suhtautuvat optimistisesti kuntien yhteistyökykyyn, vaikka tietävätkin, että kunnat mieluusti lykkäisivät päätöksentekoa syksyn kunnallisvaalien takia. Ministeri Terttu Huttu-Juntunen toivoo hartaasti kuntien pääsevän sopimuksiin omin voimin.

Suvi Sariola

Epilepsialääkkeiden yhteisvaikutukset

Tavanomaisilla epilepsialääkkeillä on useita kliinisesti merkittäviä yhteisvaikutuksia keskenään ja muiden sairauksien hoitoon käytettävien lääkkeiden kanssa. Seurauksena voi olla sivuvaikutuksia, lääkkeiden tehon heikkeneminen tai plasman lääkepitoisuuksien suurentuessa myrkytys. Erityistä valppautta tarvitaan maksan entsyymituotantoa lisäävien tai estävien lääkkeiden yhdistämisessä. Myös alkoholi muuttaa maksavaikutusten kautta tiettyjen epilepsialääkkeiden aineenvaihduntaa.

Tapani Keränen, Jukka Peltola

Raskaudenaikainen toksoplasmainfektio

Raskaudenaikainen primaari toksoplasmainfektio on sekä pienen että suuren toksoplasmariskin maissa uhka sikiölle. Suur-Helsingin alueella tehtiin prospektiivinen seulontatutkimus, jossa toksoplasmavasta-aineita löytyi joka viidenneltä odottavalta äidiltä. Parantuneiden laboratoriomenetelmien ansiosta raskaudenaikaisten primaari-infektioitten ilmaantuvuus kyettiin määrittämään tarkasti. Ilmaantuvuus oli 2,4/1 000 seronegatiivista raskautta, joten Suomessa on vuosittain noin 130 raskaudenaikaista primaarista toksoplasmainfektiota. Kustannus-hyötyanalyysi osoitti, että valtakunnallinen seulonta tuottaisi vuotuiseksi nettosäästöksi noin kahdeksan miljoonaa markkaa. Raskaudenaikaisten toksoplasmainfektioitten valtakunnallinen seulonta Suomessa on suositeltavaa.

Maija Lappalainen, Klaus Hedman, Pentti Koskela, Vilho Hiilesmaa, Pirkko Ämmälä, Kari Teramo, Marjaleena Koskiniemi

Lasten diabeteksen hoito ja Kelan etuudet

Hyvä hoitotasapaino turvaa diabetesta sairastavan lapsen normaalin kehityksen, ja sillä voidaan myös vähentää taudin haittavaikutuksia tai myöhentää niiden ilmenemistä. Kelan etuuksia diabetesta sairastaville lapsille ovat lääkekorvaukset, huoltajan ansionmenetystä korvaava erityishoitoraha sekä lapsen hoitotuki. Kansaneläkelaitos kustantaa sopeutumisvalmennustoimintaa tavallisesti vasta aikuistuville nuorille diabeetikoille. Kirjoituksen tarkoituksena on selventää lasten ja nuorten diabeteksen nykyisiä hoitolinjoja sekä perustella diabeetikkoperheelle aiheutuvaa lisärasitusta. Tarkoituksena on osaltaan helpottaa päätöksentekoa Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoissa.

Ulla Kaski, Marja-Liisa Käär, Marita Lipsanen-Nyman, Saara Onnela

Kaikututkimuksen merkitys rintasyövän diagnostiikassa

Kaikututkimus on rintasyövän varhaisdiagnostiikassa mammografiaa selvästi herkempi menetelmä, ja ainoa luotettava tutkimus se on runsaasti normaalikudosta tai mastopaattista kudosta sisältävien rintarauhasten tutkimuksena. Kaikuohjauksessa otettu ohutneulanäyte lisää menetelmän spesifisyyttä. Helsingin Kätilöopiston sairaalassa selvitettiin yleisimpien rintasyöpädiagnostiikan menetelmien luotettavuutta. Kolmena tutkimusvuotena leikattiin noin 3 300 tutkitun henkilön aineistosta 108 rintamuutosta, joista 95 todettiin histologisessa tutkimuksessa syöväksi. Kaikki mammografialla todetut syövät näkyivät myös kaikututkimuksessa, kun taas neljäsosa kaikututkimuksella todetuista olisi jäänyt toteamatta mammografiassa.

Heikki R. Laine

Ongelmalliset lääkitykset mielenterveyshäiriöiden avohoidossa

Mielenterveyspotilaiden lääkehoitoa arvioitiin Kuopion mielenterveyskeskuksen aineistossa neljän laatukriteerin avulla. Kaksi kolmasosaa potilaista sai samanaikaisesti useampaa kuin yhtä psyykenlääkettä. Selvästi vasta-aiheisia lääkeyhdistelmiä ei ollut ja mahdollisesti haitallisiakin oli vähän. Neurolepteja käytettiin yleisesti myös ei-psykoottisten häiriöiden hoidossa; kahden tai useamman neuroleptin yhdistelmät olivat tavallisia. Noin kymmenesosa potilaista käytti unilääkkeitä yli puolen vuoden ajan, ja suurin osa heistä oli käyttänyt niitä jo useita vuosia.

Ulrich Tacke, Petri Palovaara, Hannes Enlund, Eino Venäläinen

Oikaisu

M.O. Halisen artikkelissa Akuutin sydäninfarktin lääkehoitojen sekundaaripreventiivinen hyöty (Lääkärilehti 6/96) oli virheelliset viitetiedot ja pieniä numerovirheitä taulukon 1 riveillä Nitraatit ja ACE:n estäjät. Lisäksi kirjallisuusluettelossa oli virheitä viitteissä 22 ja 23.

Vatsa-aortan aneurysman leikkausten laatuvaatimukset

Pohjoismaisen kirurgiyhdistyksen verisuonikirurgian jaoston kokouksessa vuonna 1993 päätettiin käynnistää keskustelu verisuonikirurgian laatuvaatimusten luomiseksi, ja ensimmäiseksi kohteeksi ehdotettiin vatsa-aortan aneurysmakirurgiaa. Työryhmä tarkasteli vatsa-aortan aneurysman leikkausten komplikaatiotiheyttä pohjoismaisten tilastotietojen ja kansainvälisen kirjallisuuden pohjalta. Nordisk Medicin -lehdessä vuonna 1994 ilmestyneestä selvityksestä julkaistaan nyt suomeksi toimitettu versio.

Nordisk Kirurgisk Forening Verisuonikirurgian Jaosto