Malarian ehkäisy

Malaria on edelleen maailman yleisimpiä sairauksia, ja matkailijoiden suunnatessa räntäisestä Suomesta etelän lämpöön on syytä taas tarkistaa tietonsa malarian ehkäisystä. Malariaa on myös muistettava epäillä aina, kun kuumeileva potilas kertoo matkailleensa malaria-alueilla.

Heli Siikamäki

Vanhukset psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa

Aikaisempien tutkimusten mukaan vanhuspotilaat eivät käytä riittävästi psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluja. Hoidon riittämättömyyden suurimpana syynä on pidetty hoitomahdollisuuksien puutetta. Priorisointi terveydenhuollossa saattaa aiheuttaa vanhusten enenevää syrjäytymistä. Kuopion yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikassa selvitettiin kaikkien hoidossa olleiden potilaiden hoitotilanne. Vanhukset saivat psykiatrista erikoissairaanhoitoa suhteellisesti vähemmän kuin nuoret, ja he olivat etenkin avohoitopalveluihin tyytymättömämpiä kuin muut. Vanhuspotilaat eivät olleet muita masentuneempia eikä heillä ollut enemmän psykosomaattisia oireita kuin muilla ikäryhmillä. Myös heidän psykososiaalinen toimintakykynsä oli yhtä hyvä kuin nuoremmilla. Vanhukset erottuivat kuitenkin omaksi, kliinisesti muista poikkeavaksi ryhmäkseen. Vanhusten psykiatrisiin häiriöihin onkin syytä paneutua erikoissairaanhoidossa perusteellisemmin kuin tähän asti on tehty.

Jouni Kontkanen, Heimo Viinamäki, Teuvo Koskinen, Eino Venäläinen, Juha Jääskeläinen, Johannes Lehtonen

Suomalainen itsemurhatutkimus

Maassamme on käynnissä valtakunnallinen itsemurhien ehkäisyprojekti, jonka osatyönä on selvitetty itsemurhan tehneiden miesten mielenterveyssairaudet. Vuoden aikana tehtiin 1 397 itsemurhaa, ja niistä 44 oli nuorten miesten (ikä 20-34 v) ja 87 keski-ikäisten miesten (ikä 35-59 v) itsemurhia. Kirjoittajat kävivät tarkoin läpi kaikkien sairausanamneesit ja analysoivat itsemurhan tehneiden miesten psykomorbiditeettia mielisairauksien (kliiniset oireyhtymät), persoonallisuushäiriöiden ja fyysisten sairauksien mukaan.

ACE:n estäjät herkistävät hypoglykemialle

Vuosien varrella ilmestyneiden hajaraporttien mukaan ACE:n estäjät altistavat hypoglykemialle, jos potilas käyttää samanaikaisesti suun kautta otettavia diabeteslääkkeitä tai insuliinia. Hollannissa toimii 300 000 asukasta kattava lääkkeiden käytön seurantajärjestelmä, joka on yhdistetty sairaaloiden poistoilmoitusrekisteriin. Järjestelmä kattaa 95 % kuuden kaupungin väestöstä ja tarjoaa siten mahdollisuuden mm. tutkia, millaisia lääkkeitä hypoglykemian vuoksi sairaalahoitoon joutuneet potilaat käyttävät.

Influenssarokotus kannattaa

On taas influenssarokotusten aika, ja siksi sopinee referoida englantilaista tutkimusta, jossa tutkittiin influenssarokotuksen kuolemalta suojaavaa vaikutusta.

Nekrotisoivan pankreatiitin mikrobilääkehoito

Suomalainen tutkijaryhmä ryhtyi selvittämään mikrobilääkehoidon merkitystä nekrotisoivan pankreatiitin hoidossa. Vaikka kirurginen hoito sekä tehohoito ovat kehittyneet, on kuolleisuus tähän tautiin silti pysynyt suurena.

Malaria puhuttaa Yhdysvalloissa

Kasvihuoneilmiön pelätään tuovan mukanaan muutoksia myös teollistuneiden maiden tautikirjossa. Malaria on tautiuhkista merkityksellisimpiä.

Dementian varhainen toteaminen

Suomen väestö ikääntyy tulevaisuudessa. Tällä hetkellä yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on noin 14 %, mutta vuonna 2030 jo noin 24 %. Väestön ikääntyessä korkeampien aivotoimintojen heikentyminen eli dementia lisääntyy. Terveydenhuollon kaikilla tasoilla tarvitaan menetelmiä, joita voidaan käyttää tehokkaasti ja taloudellisesti dementian varhaisvaiheen seulontaan. Tieto dementian ja sitä aiheuttavien sairauksien esiintyvyydestä ja esiintyvyydessä tapahtuvista muutoksista väestössä auttaa terveydenhuollon suunnittelussa. Esiintyvyyteen vaikuttavat tekijät on myös syytä tuntea.

Keijo Koivisto

HNK-1 hiilihydraattiepitooppi silmän etuosissa

Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää solujen kiinnittymiseen, vuorovaikutukseen ja vaellukseen liittyvän molekyylirakenteen, ns. HNK-1 epitoopin, esiintymistä silmässä. Työssä tutkittiin eri ikäisiä sikiöiden, lasten ja aikuisten silmiä immunohistokemiallisilla värjäysmenetelmillä käyttäen tämän epitoopin tunnistavia vasta-aineita. Lisäksi tutkittiin aikuisten silmiä, joissa oli tiettyjä silmäsairauksia, ja eri eläinlajien silmiä.

Marita Uusitalo

Skitsofreniapotilaan hoidon ja tuen tarve

Tutkimuksessa selvitettiin sairaalasta kotiutettujen skitsofreniapotilaiden selviytymistä avohoidossa aikana, jolloin psykiatrisia sairaansijoja on maassamme voimakkaasti vähennetty. Aineistoon valittiin yhteensä 123 Pirkanmaalla vuonna 1986 avohoitoon siirtynyttä 15-64-vuotiasta skitsofreniapotilasta (DSM-III-R). Tutkimuksessa selvitettiin potilaitten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä kolmen vuoden seuranta-aikana. Potilaitten kliininen tila ja sosiaalinen toimintakyky sekä hoidon ja tuen tarve arvioitiin seuranta-ajan jälkeen vuosina 1989-90. Lisäksi arvioitiin, millainen on sairaalasta kotiutettujen skitsofreniapotilaiden hoito- ja elämäntilanne heidän lähiomaistensa kokemana.

Teija Honkonen