EKG:n T-aallon amplitudimuutokset anestesiassa

EKG on tärkeimpiä potilasseurannan välineitä anestesian aikana. Rytmihäiriöiden lisäksi iskeemisten muutosten havainnointi kuuluu rutiinianestesiaan. EKG:n antamaa informaatiota ei kuitenkaan hyödynnetä optimaalisesti leikkaussalissa. EKG:n T-aalto kuvastaa sähköisesti häiriöaltista repolarisaatiotapahtumaa, eikä T-aallon nopeiden amplitudimuutosten merkitys ole selvä. Tässä tutkimuksessa pyrittiin T-aallon amplitudimuutosten kliinisen merkityksen selvittämiseen anestesian aikana.

Päivi Annila

Dopplerkaikututkimus-löydökset naispuolisilla lapsettomuuspotilailla

Väitöskirja koostuu kuudesta osatyöstä, joissa on tutkittu kohdun ja munasarjoien verenkiertoa Dopplerkaikututkimuksella.

Helena Tinkanen

Kohdunpoistoon liittyvien leikkausten jälkivaikutuksista

Gynekologinen kirurgia on tällä hetkellä yleismaailmallisesti murroksessa johtuen videoavusteisen tähystystekniikkaan perustuvan kirurgian nopeasta lisääntymisestä perinteisen avokirurgian rinnalle. Kuudesta osatutkimuksesta koostuva väitöskirja antaa kuvan maassamme käytetyistä gynekologisista leikkauksista ja luo sekä pohjan että haasteen uudelle laparoskooppiselle kirurgialle.

Heikki S. Virtanen

Arcanobacterium haemolyticum -infektiot

Arcanobacterium haemolyticum (ent. Corynebacterium haemolyticum) on nielu- ja haavatulehduksia aiheuttava aerobinen gram-positiivinen sauvabakteeri, joka eristettiin ensimmäisen kerran v. 1946 Tyynenmeren saarilla amerikkalaisista sotilaista ja paikallisista asukkaista. Bakteeria on myöhemmin löydetty eri Euroopan maista ja Yhdysvalloista. Arkanobakteerifaryngiittiin voi liittyä tulirokkoa muistuttava ihottuma. Tautia esiintyy lähes yksinomaan 10-30 vuotiaiden ikäryhmässä. A. haemolyticum -faryngiittia ei voi kliinisin perustein erottaa tavallisesta streptokokkitonsilliitista, vaan nielunäytteen bakteeriviljelytutkimus on välttämätön.

Petteri Carlson

Potilasvahingot synnytyksissä

Potilasvakuutusyhdistykselle oli vuoden 1994 loppuun mennessä lähetetty 661 synnytyksiä koskevaa potilasvahinkoilmoitusta. Niiden osuus kaikista ilmoituksista on noin 2 %. Vahinkoilmoituksista joka viides johti korvauksiin, kun kaikista ilmoituksista korvauksiin johtaneiden osuus on kaksinkertainen. Useimmat vahinkoilmoituksiin johtaneet raskauden, synnytyksen ja lapsivuodeajan tapahtumat ovat yllättäviä obstetriikalle tyypillisiä hätätilanteita eivätkä korvattavia potilasvahinkoja. Synnytyksiin liittyvät potilasvahingot voivat kuitenkin olla vakavia ja kalliita. Suhteellisesti eniten on korvattu synnytyksen aikaisen sikiöasfyksian seuraamuksia, ja myös näiden korvausten kokonaismäärä, 2,8 miljoonaa markkaa, on suurin. Synnytyksen aikana tulisikin kiinnittää tarkkaan huomiota sikiön hapetuksen valvontaan ja kaikista riskisynnytyksistä olisi hyvä olla tiedossa vastasyntyneen napaverikaasuanalyysin tulos.

Tapio Kurki

Hoitoilmoitusten avulla kokonaiskuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteesta

Terveydenhuollon laitoksissa vuosia käytössä ollut poistoilmoitusjärjestelmä muuttui viime vuoden alusta hoitoilmoitusjärjestelmäksi. Tämän vuoden alusta hoitoilmoituksin on alettu kerätä tietoja myös sosiaalihuollon laitoksissa. Tiedonkeruun ulottaminen laitoshoitoon ja sitä korvaaviin hoitomuotoihin antaa mahdollisuuden analysoida ja seurata palvelurakennetta kunnittain, alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Olli Nylander, Pekka Ruotsalainen

Lasten ja nuorten mahdollisuudet päästä terveyskeskuksen järjestämään oikomishoitoon vaihtelevat

Hampaiston oikomishoito on vakiintunut olennaiseksi osaksi lasten ja nuorten suun perusterveydenhuoltoa. Terveyskeskusten järjestämää oikomishoitoa kartoitettaessa löydettiin kuitenkin suuria terveyskeskuskohtaisia eroja mm. hoidon laajuudessa, ajoituksessa, kohdentumisessa ja kustannuksissa.

Terttu Pietilä, Ilpo Pietilä, Eeva Widström, Juha Varrela, Pentti Alanen

Hoitotakuuta kokeillaan neljässä sairaanhoitopiirissä

Jonotusaikojen lyhentämiseen tähtäävää hoitotakuuta aletaan kokeilla neljässä sairaanhoitopiirissä. Valtakunnallinen suunnitelma sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä asetti hoitotakuun ensimmäistä kertaa tavoitteeksi viime vuonna, ja nyt järjestelmää ryhdytään testaamaan Pohjois- ja Etelä-Karjalan, Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä. Vastikään julkistettu valtakunnallinen suunnitelma vuosille 1996-99 korostaa muutenkin tuttuja teemoja: ennaltaehkäisyä, avohoitoa ja yhteistyötä, mutta myös työn uudelleenjakamista.

Suvi Sariola

Hoitotakuussa tavoitteena varma ja nopea aikataulu: "Meidän sairaanhoitopiirissä sappikivet leikataan kolmen kuukauden kuluessa"

Hoitotakuukokeilun tavoitteena on pystyä ilmoittamaan potilaalle varma ja mahdollisimman nopea aikataulu, jolla hänen hoitonsa etenee. Kokeiluun osallistuu neljä sairaanhoitopiiriä, ja se yritetään käynnistää ensi vuoden alussa. Kuntaliiton sairaalatoimen päällikön Jorma Backin mukaan kokeilussa katsotaan, saadaanko järjestelmä toimimaan ja missä ovat sen solmukohdat. Kokeilu kestää ainakin vuoden.

Lääkehoidon asema prostatahyperplasian hoidossa

Eturauhasen liikakasvun hoitoon käytetään lääkkeinä hormonituotantoa ja -vaikutuksia estäviä aineita sekä alfa-adrenergisten reseptorien salpaajia. Vaikka lääkehoidon tulokset eivät välttämättä ole yhtä hyvät kuin leikkaushoidon, voidaan lääkkeillä usein saada prostatahyperplasian oireet helpottamaan riittävästi, kun kyse on lievästä tai keskivaikeasta liikakasvusta, johon ei liity komplikaatioita.

Ossi Lindell