Klodronaatin vaikutus kiihtyneeseen luun resorptioon, osteoporoosiin ja murtuman paranemiseen

Bisfosfonaatit, joihin klodronaatti kuuluu, ovat pyrofosfaattianalogeja, jotka sitoutuvat voimakkaasti kalsiumfosfaattiin ja estävät osteoklastien toimintaa ja luun resorptiota.

Riitta Tarvainen

Solun energiatila aineenvaihdunnan säätelyssä ja sydämen suojauksessa iskemiaa vastaan

Kyseessä on ensimmäinen suomalainen tutkimus, jossa magneettista resonanssispektrometriaa (MRS) sovellettiin sydämen energia-aineenvaihdunnan tutkimiseen. 31P (fosfori) MRS:n avulla voidaan seurata solunsisäisten korkeaenergisten fosfaattien ja epäorgaanisen fosfaatin pitoisuuksia sekä solunsisäistä pH:ta eristetyssä perfusoidussa sydämessä. Töissä käytettiin rotalta eristettyä sydäntä.

Klaus Vuorinen

Lääketieteen opiskelijoiden stressiä tasapainottavat tekijät

Tärkeimpänä apuna stressiä vastaan kliinisen vaiheen opiskelijat pitivät ihmissuhteita ja liikuntaa. Seuraavalle sijalle varsinkin vanhemman kurssin opiskelijat ja miehet asettivat tiedolliset keinot, kuten järkeilyn ja teoriatiedon. Vaikka nautintoaineita, kuten alkoholia ja kahvia ei juuri pidetty stressilääkkeinä, alkoholin käyttö kuitenkin lisääntyi selvästi varsinkin miehillä opintojen edetessä. Lääkäri tarvitsee stressin hallinnan taitoa työssään, ja siihen tulisi koulutuksessa valmentaa. Oulun yliopistossa tehtyyn kyselyyn vastasi 88 lääketieteellisen tiedekunnan kolmannen ja viidennen vuoden opiskelijaa.

Katja Nevala, Esa Leinonen, Virpi Pokkinen, Pentti Nieminen, Matti Isohanni

Vaikeasti huumeongelmaisen potilaan arviointi ja hoidon suunnittelu

Viime vuosina on mm. Suomen Lääkärilehdessä käyty vilkasta keskustelua huumeongelman lisääntymisestä ja terveydenhuoltomme kyvystä vastata tästä johtuviin tarpeisiin. A-klinikkasäätiön alaisuudessa toimivalla Kettutien A-poliklinikalla aloitettiin vuonna 1993 erityinen projekti selvittämään vaikeasti huumeongelmaisten kohtaamista ja tutkimista sekä hoidon järjestämistä. Tämän projektin myötä on hahmottunut malli siitä, kuinka huumeiden käyttäjän kohtaaminen ja hoito olisi järjestettävissä perusterveydenhuollon näkökulmasta.

Kristiina Kajesalo, Tuula Kieseppä

Suoran karotikokavernoottisen avanteen transarteriaalinen palloembolisaatiohoito

Sahlgrenskan sairaalan interventionaalisen neuroradiologian yksikössä tehtiin vuosina 1981-94 suoran karotikokavernoottisen avanteen palloembolisaatiohoito kaikkiaan 54 potilaalle. Avanne saatiin primaaristi suljetuksi kokonaan 39 potilaalta ja lähes kokonaan 13 potilaalta; avoimeksi avanne jäi kahdella potilaalla, joskin toinen niistä suljettiin myöhemmin palloembolisaatiolla. Kokonaan suljetuista avanteista yksi avautui uudelleen, mutta se hoidettiin onnistuneesti uudella palloembolisaatiolla. Kolmen potilaan jäännösavanne laajeni, ja se suljettiin uudella palloembolisaatiolla tai leikkauksella. Sisempi kaulavaltimo jouduttiin tukkimaan toimenpiteessä 13 potilaalta. Komplikaatioita kehittyi kolmelle potilaalle. Palloembolisaatiohoito on tehokas ja varsin turvallinen suoran karotikokavernoottisen avanteen primaarihoito. Suuret avanteet aiheuttavat eniten ongelmia, ja embolisaatiota tuleekin yrittää mahdollisimman nopeasti diagnoosin selvittyä.

Topi Siniluoto, Gunnar Wikholm, Pål Svendsen

Värttinäluun vaikean distaalisen murtuman hoito

Värttinäluun murtuma on erittäin yleinen tapaturma varsinkin vanhuksilla. Sen tavanomainen hoitotapa on sulkeinen repositio ja kipsaus, joilla käden toiminta saadaan yleensä palautetuksi ennalleen. Jos murtuma on pirstaleinen, vaikeasti dislokoitunut tai jos perinteinen menetelmä ei tuota tyydyttävää tulosta, on valittavana joukko muita hoitomuotoja, joilla vaikeatkin murtumat voidaan hoitaa tyydyttävästi. Vaikka murtuman primaarihoito epäonnistuisi, korjausleikkauksella voidaan usein helpottaa käteen jääneitä invalidisoivia haittoja.

Timo Raatikainen

Vaginaalinen kohdunpoisto

Vaginaalista kohdunpoistoa on Suomessa perinteisesti harkittu abdominaalisen toimenpiteen sijasta silloin, kun potilaalla on kohdunlaskeuma ja kohtu on normaalin kokoinen, mutta monissa muissa maissa vaginaalista menetelmää käytetään paljon laajemmin. Laparoskooppisen kohdunpoistoleikkauksen yleistymisen myötä kiinnostus myös vaginaalisen hysterektomian käytön laajentamiseen on lisääntynyt. Vaginaalisella kohdunpoistomenetelmällä on etunsa sekä perinteiseen abdominaaliseen leikkaukseen että uuteen tähystyskirurgiaan verrattuna.

Pentti Kiilholma, Jorma Paavonen

Nuoruusiän psyykkinen kehitys - monivivahteinen prosessi

Nuorisopsykiatria käsittelee nuoruusikää, erillistä kehitysvaihetta, joka sijoittuu lastenpsykiatrian ja aikuispsykiatrian kohteena olevien elämänvaiheiden väliin. Kliininen nuorisopsykiatrinen toiminta on Suomessa melko uutta, mutta Euroopan mitassa arvioituna olemme monessa suhteessa edelläkävijöitä. Yksi nuorisopsykiatrian haasteista on lisätä nuorisopsykiatrian erityistietämystä perusterveydenhuollossa ja näin helpottaa nuorten kliinistä arviointia ja hoitoonohjausta. Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian poliklinikan työryhmä on usean vuoden ajan kehittänyt nuorten kliinistä arviointia ja siihen soveltuvia menetelmiä. Tämä artikkeli on katsaus nuorisopsykiatriseen teoreettiseen ajatteluun. Myöhemmin julkaistavassa artikkelissa käsitellään nuoren kliinistä arviointia.

Marjatta Kiuttu, Päivi Rantanen

Ammatillisen kuntoutustutkimuksen vaikuttavuus

Ammatillisen kuntoutustutkimuksen vaikuttavuutta tutkittiin kahdessa kuntoutuslaitoksessa seuraamalla 60 tutkittavan kuntoutumisen edistymistä puolentoista vuoden ajan. Edistymistä arvioivat kuntoutusryhmät, kuntoutujat ja lähettäjät. Kuntoutustutkimuksen vaikuttavuus ilmeni useimmiten kuntoutumisen käynnistymisenä, kuntoutussuositusten tyydyttävänä toteutumisena, koetun terveyden, fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn paranemisena sekä ammatillisen toiminnan lisääntymisenä.

Mirja Niemelä

Persoonallisuushäiriöiden epidemiologia

Tiedot persoonallisuushäiriöiden esiintyvyydestä ovat vähäisiä. Tietojen niukkuus johtuu diagnostisten kriteerien muuttumisesta, väestötutkimuksiin liittyvistä vaikeuksista ja persoonallisuushäiriöiden runsaasta samanaikaisesta esiintymisestä sekä keskenään että muiden mielenterveyden häiriöiden kanssa. Hieman yksinkertaistaen voi sanoa, että erilaiset persoonallisuushäiriöt ovat väestössä yleisempiä kuin psykoosit mutta harvinaisempia kuin neuroosit. Persoonallisuushäiriöt ovat yleisempiä miehillä kuin naisilla, ja ne näyttävät kasautuvan alimpiin sosiaaliryhmiin. Persoonallisuushäiriöt ovat yleisempiä nuorilla aikuisilla kuin vanhoilla ihmisillä sekä yleisempiä naimattomilla ja eronneilla kuin naimisissa olevilla.

Matti Joukamaa