21102 osumaa

Kyynelistä helmiä Kriisihoito TAYS:n lastenpsykiatrian klinikassa

Lapsen tekemät ratkaisu- ja selviytymisyritykset ylivoimaisessa tilanteessa voivat ilmetä stressioireina ja kriisireaktioina. Miten hän tulee kuulluksi terveydenhuollossa? TAYS:n lastenpsykiatrian klinikassa on kehitetty lastenpsykiatrisen kriisihoidon palvelulinja, jossa hoito toteutetaan avo- tai osastohoitona. Tulosyyn perusteella lasten ongelmatilanteet ryhmitellään kolmeen luokkaan: ratkaisematon kehityskriisi, traumaattinen kriisi ja vaikea elämänmuutoskriisi. Prosessina kriisihoito etenee lapsi- ja perhekeskeisesti, joustavasti, intensiivisenä moniammatillisena ryhmätyönä yhteisesti asetettuja tavoitteita kohti. Laadukkaan lasten mielenterveystyön turvaamiseksi olisi huolehdittava myös lasten kriisihoidon alueellisten palveluketjujen ja palveluverkkojen järjestämisestä.

Mervi Rutanen, Tuula Tamminen, Seppo Leisti

Diureettien ja beetasalpaajien käyttäjien äkkikuoleman vaara

Diureetit laskevat verenpainetta ja vähentävät aivoperäisten katastrofien esiintyvyyttä, mutta kiistatonta näyttöä siitä, että diureetit suojaisivat sydäntä, on ollut vaikea löytää. Itse asiassa MRFIT-tutkimuksessa viitataan mahdollisuuteen, että tiatsididiureetit jopa lisäävät äkillisten sydänkuolemien esiintyvyyttä. Myös beetasalpaajien turvallisuudesta on esitetty ristiriitaisia tutkimustuloksia ja arveluja.

Rokotuksin huumeita vastaan?

Heti alkuun on sanottava, että ei vielä ihmisillä. Mutta idealtaan tämä tutkimus on mainio. Kyllähän immuunivaste syntyy monelle lääkeaineelle, kuten erilaiset allergiset reaktiotkin osoittavat. Mutta aktiivisen immunisaation käyttö huumeita vastaan on tuoretta ajattelua: ikäänkuin kokaiini olisi mikrobin kaltainen taudinaiheuttaja, jota voi rokottamalla torjua. Tutkimuksessa annettiin koe-eläimille kokaiinirokotetta ja todettiin myöhemmin annetun kokaiinin vaikutus selvästi vähentyneeksi.

Elimistön omin asein immuunikatoa vastaan

Sytotoksisten T (CD8+) -solujen tiedetään olevan päävastuussa immuunikatoviruksen torjunnasta sekä ihmisillä että apinoilla. Tästä torjunnasta maksetaan kuitenkin kova hinta HI-viruksen infektoimien auttajasolujen (CD4+) tuhoutumisen muodossa. CD8+-solujen tiedetään kuitenkin erittävän useitakin tekijöitä, jotka solutuhoa aiheuttamatta estävät viruksen lisääntymistä. Näitä immuunikadon ehkäisyn ja hoidon kannalta mielenkiintoisia tekijöitä on löydetty nyt neljä kappaletta.

Mineralokortikoidi- reseptorin geenin ilmenemisen hormonaalinen säätely

Mineralokortikoidireseptori (MR), joka välittää munuaisessa aldosteronin vaikutuksia elimistön elektrolyytti- ja nestetasapainoon, toimii keskushermostossa yhdessä glukokortikoidireseptorin (GR) kanssa glukokortikoidien vaikutuksien välittäjänä. MR ilmenee aivoissa pääasiallisesti hippokampuksen hermosoluissa, missä sen on osoitettu toimivan hermosolujen ärtyvyyden ja neuroendokriinisen järjestelmän sekä käyttäytymiseen liittyvien kognitiivisten toimintojen säätelyssä.

Maija Castrén

Kivun hoito suurten leikkausten jälkeen

Kivun hoito suurten leikkausten jälkeen on usein ongelmallista. Käytetyn kivunhoitomenetelmän teho saattaa olla riittämätön tai menetelmästä aiheutuu kohtuuttomasti sivuvaikutuksia. Lisäksi hoidon organisoinnissa voi olla ongelmia. Tämä tutkimus selvitti epiduraalisesti annostellun fentanyylin käyttökelpoisuutta kivunhoidossa suurten leikkausten jälkeen. Epiduraalisen ja laskimoon annostellun fentanyylin tehoa, sivuvaikutuksia sekä joitakin fysiologisia vasteita verrattiin 20 tunnin aikana 40 potilaalla keuhkoleikkauksen jälkeen prospektiivisessa, kontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa. Seuraavaksi tutkittiin, väheneekö fentanyylin tarve, jos 0,1 %:ista bupivakaiinia lisätään epiduraaliseen fentanyyli-infuu-sioon (40 potilasta, 18 tunnin seuranta-aikana suuren vatsaleikkauksen jälkeen prospektiivisessa, kontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa). Lopuksi tarkasteltiin epiduraalisen fentanyyli-infuusiotekniikan siirtoa vuodeosasto-olosuhteisiin prospektiivisessa seurantatutkimuksessa. Erityisesti kiinnitettiin huomio hoidon tehoon ja ilmenneihin sivuvaikutuksiin 345 potilaan ryhmässä.

Timo Salomäki

Luunmurtuman paranemisen molekyylibiologiaa

Häiriöt luunmurtuman paranemisessa muodostavat edelleen tärkeän ongelma-alueen traumatologiassa. Hoidon tuloksia on pystytty parantamaan kiinnittämällä erityistä huomiota pehmytkudosvamman hoitoon ja biomekaanisiin olosuhteisiin, kuten murtuman fiksaation stabiliteettiin ja oikea-aikaiseen kuormitukseen. Kaikkia kliinisiä ongelmia ei näillä keinoilla ole kuitenkaan voitu ratkaista. Molekyylibiologian ja geenitekniikan nopea edistyminen ovat avaamassa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi erilaisten kasvutekijöiden muodossa. Tarkka molekyylitason tieto murtuman normaalista paranemisesta on kuitenkin tarpeen ennen kuin mielekkäitä terapeuttisia interventioita voidaan suunnitella. Murtuman paraneminen tunnetaan solutasolla jo varsin hyvin, mutta molekyylitason tutkimukset ovat olleet harvinaisia.

Ari Hiltunen

Suoliston permeabiliteetti äidinmaidon alfa-laktalbumiinille ja lehmänmaidon beeta-laktoglobuliinille

Lisääntynyt suoliston läpäisevyys saattaa olla yhteydessä suolistosairauksiin, esim. keliakiaan ja ruoka-aineallergiaan. Vastasyntyneen suoliston läpäisevyys on lisääntynyt, erityisesti keskosilla. Myös keliakiassa suoli on läpäisevämpi, ja imeväisenä sairastettu ripulitauti lisää vieraan proteiinin läpäisyä ja voi siten johtaa myös allergiaan.

Mikael Kuitunen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030