Kasvien aiheuttamat myrkytykset

Kasvien aiheuttamat vakavat myrkytykset ovat harvinaisia Suomessa. Kasvimyrkytysten osuus on noin 5 % sairaaloissa hoidetuista lasten myrkytyksistä. Runsas viidennes Myrkytystietokeskukseen vuosittain tulevista kyselyistä on tapauksia, joissa kasvin epäillään aiheuttaneen myrkytyksen tai potilas on saanut lievän kasvimyrkytyksen. Myrkytysten analysointi jälkikäteen ja kysely Myrkytystietokeskuksessa osoittivat, että kyselyn tai sairaalahoidon syynä oli useimmiten kielon, kirjovehkan, tuhkapensaan tai terttuseljan marjan tai lehden syöminen. Sairaalassa hoidetuista tapauksista vain 11 % oli selviä kliinisiä myrkytyksiä. Vakavia oireita aiheuttivat mm. näsiä, lumimarja, tuhkapensas, rusokuusama ja punakoiso. On ilmeistä, että useimmat kasvimyrkytykset voidaan hoitaa pelkällä lääkehiilellä. Mahantyhjennys on harvoin tarpeellinen.

Anne Lamminpää, Marja Kinos, Jussi Vilska

Viitteitä kannabiksen käytön lisääntymisestä: Varusmiesten huumausaineiden käyttöä testattiin biokemiallisin menetelmin

Kesäkuussa 1993 palvelukseen astuneen 992 varusmiehen veri- ja virtsanäytteistä määritettiin huumaus- ja lääkeaineiden pitoisuudet. Kannabistuotteiden käytön osoittavaa tetrahydrokannabinolia todettiin viiden ja bentsodiatsepiineja kuudentoista varusmiehen näytteestä, kodeiinia tai morfiinia tai molempia 12 varusmiehen näytteestä ja muita lääkeaineita kuudesta näytteestä. Löydökset viittaavat huumeiden, lähinnä kannabiksen käytön lisääntymiseen vuodesta 1987.

Vesa Jormanainen, Matti Lehesjoki, Pirjo Lillsunde, Ari Peitso, Eija Schultz, Kimmo Koskenvuo, Timo Seppälä

Kriittisen sairauden ennusteen arviointi eri diagnoosiryhmissä

Tehohoito on osuvimmillaan silloin, kun sen keinoin voidaan muussa tapauksessa menehtyvä potilas parantaa työkykyiseksi tai ilman ulkopuolista apua toimeen tulevaksi. Tehohoidon kustannukset ovat korkeat, joten epäonnistunut potilasvalinta kuluttaisi tarpeettomasti terveydenhuoltoon suunnattuja voimavaroja. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on kehitetty tehohoitoa vaativan sairauden vaikeusastetta mittaavia pisteytysjärjestelmiä, joista voidaan monimuuttujamalleilla laskea yksittäiselle potilaalle huonon ennusteen todennäköisyys. Ennustemalleja voidaan käyttää myös teho-osastojen väliseen suorituskykyvertailuun tai laadun valvontaan yksittäisellä osastolla.

Minna Niskanen

Sykevariaation merkitys henkeäuhkaavien kammioperäisten rytmihäiriöiden synnyssä sepelvaltimotautipotilailla

Sepelvaltimotauti on yleisin sydänäkkikuoleman perussyy. Äkkikuolema on 13-20 %:lla sepelvaltimotautipotilaista taudin ensimmäinen ja ainoa ilmentymä. Noin 2/3 sydänäkkikuolemista tapahtuu kammiotakykardian kautta sen muuntuessa kammiovärinäksi. Sydäninfarktin jälkeisistä kuolemista noin puolet luokitellaan äkillisiksi. Holter-nauhoituksissa havaitaan kuitenkin vain harvoin merkittävää sydänlihasiskemiaa ennen henkeäuhkaavia rytmihäiriöitä. Muutokset autonomisen hermoston toiminnassa vaikuttavat kaikkiin kammioperäisiä rytmihäiriöitä aiheuttaviin elektrofysiologisiin mekanismeihin. Sykevariaation avulla voidaan EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnistä saada tietoa muutoksista autonomisen hermoston toiminnassa.

Juhani Valkama

Sukusolutoimintaa sääteleviä molekyylejä rotan kiveksessä

Aivolisäkehormonit LH ja FSH sekä kivesten välisolujen tuottama testosteroni ovat tärkeitä hormoneja siittiöiden tuotannolle. Mekanismit, miten nämä hormonit vaikuttavat siittiöiden kehitykseen ja erilaistumiseen, eivät kuitenkaan ole tarkasti tunnettuja. Tästä syystä miehen fertiliteetistä ja sen häiriöihin vaikuttavista tekijöistä on toistaiseksi vain vähän tarkkaa tietoa. Miehen testosteronitaso voi esimerkiksi olla aivan normaalitasolla, mutta siittiöiden tuotanto voi kuitenkin olla mitätön. Tämä löydös puhuu sen tosiasian puolesta, että kiveksessä on muitakin sääteleviä tekijöitä kuin testosteroni ja aivolisäkehormonit.

Rüdiger Schultz

Kohdunpoisto Suomessa

Kohdunpoiston epidemiologia on ollut Suomessa tuntematon, vaikka muissa maissa kohdunpoiston esiintyvyyttä, syitä ja trendejä on tutkittu 1970-luvulta lähtien. Tässä tutkimuksessa käytettiin kolmea eri aineistoa; menopaussia käsittelevää edustavaa kyselytutkimusta vuodelta 1989, Mini-Suomi-tutkimusta vuodelta 1980 ja sairaaloiden poistoilmoitusrekisteriä vuosilta 1971-89. Kohdunpoiston prevalenssi 45-64-vuotiailla naisilla oli 19 % ja insidenssi 390/ 100 000 naista. Suomessa kohdunpoiston insidenssi ja prevalenssi ovat korkeampia kuin muissa Pohjoismaissa, mutta lähes samaa luokkaa kuin muissa Euroopan maissa.

Riitta Luoto

Makro- ja mikroangiopatia aikuistyypin diabetesta sairastavilla potilailla

Tutkimuksen aineistona oli 271 Oulun yliopistollisen keskussairaalan sisätautien klinikkaan hoitotasapaino-ongelmien vuoksi lähetettyä tyyppi 2 diabetesta sairastavaa potilasta (143 miestä ja 128 naista). Lisäksi oli käytettävissä kaksi verrokkiryhmää, noin 200 ja 250 henkilöä. Potilaiden kliininen tila varsinkin sydän- ja verisuonistatuksen osalta määriteltiin huolella. Apolipoproteiini E tyypattiin isoelektrisen fokusoinnin ja immunoblotting-menetelmän avulla, muiden geenien variaatiot Southern blot -analytiikalla sekä PCR-tekniikalla yhdistettynä restriktioentsyymidigestioon. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää eräiden lipidiaineenvaihduntaan vaikuttavien geenien sekä angiotensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE)-geenin geneettisen vaihtelun merkitystä tyyppi 2 sokeritautia sairastavien sydän- ja verisuonisairastavuuteen.

Olavi Ukkola

Kaladieetistä pohtimisen aihetta

Kala sisältää pitkäketjuisia monityydyttymättömiä n-3-rasvahappoja, joiden on todettu vähentävän kolesterolia, laajentavan verisuonia ja estävän verihiutaleiden kokkaroitumista. Tästä on päätelty, että kalan syöminen vähentää sepelvaltimotaudin vaaraa. Tästä onkin saatu näyttöä Hollannissa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa, mutta ei esimerkiksi Norjassa tehdyssä tutkimuksessa. Liioin ei ole aina seurattu sepelvaltimotaudin muuta ilmenemismuotoa kuin kuolemaa. Sitä paitsi n-3-rasvahappojen määrä on rekisteröity vain kahdessa julkaistussa tutkimuksessa.

Ondansetronia aivorunkoperäiseen huimaukseen?

Multippeliskleroosin ja aivorunkovuodon seurauksena esiintyy usein vaikeaa huimausta. Hoito on empiiristä ja tuloksiltaan vaihtelevaa - neuroleptejä, antihistamiineja ja metoklopramidia on käytetty. Bentsodiatsepiinit voivat myös auttaa. Koska serotoniinireseptorin HT3:n antagonisti ondansetroni tehoaa pahoinvointiin, kokeili pari kanadalaisneurologia tätä lääkettä aivorunkoperäiseen huimaukseen.

Selvyyttä hepariinin aiheuttaman trombosytopenian esiintyvyyteen

Kanadassa on selvitetty kysymystä, kuinka usein hepariini aiheuttaa immunologisella pohjalla trombosytopeniaa. Tämähän on hepariinihoidon tunnettu haittavaikutus, mutta sen esiintyvyydestä ei liene tarkkoja tietoja.