Uudenlainen vaikutusmekanismi fenamaattirakenteisille tulehduskipulääkkeille

Aspiriinin kaltaisten tulehduskipulääkkeiden vaikutusmekanismina on pidetty arakidonihaposta syntyvien tulehdusvälittäjäaineiden, prostanoidien syntymisen estymistä. Tämän on väitetty selittävän kaikki asperiininkaltaisten tulehduskipulääkkeiden sekä hyödylliset että haitalliset vaikutukset. Prostanoidien syntymisen estyminen ei kuitenkaan selitä kaikkia näiden lääkeaineiden vaikutuksia, sillä on havaittu ristiriitaisuuksia eri tulehduskipulääkkeiden kyvyssä vähentää prostaglandiinien syntymistä ja tulehdusreaktiota. Lisäksi eräiden prostaglandiinien esitetään olevan anti-inflammatorisia.

Yksikätisestä kaksikätiseksi Lapsen myoelektrisen yläraajaproteesin käyttö

TYKS:n piiriin kuuluvien 11 tynkäraajaisen lapsen myoelektrisen yläraajaproteesin käyttöä ja siihen liittyviä tekijöitä selvitettiin toimintaa mittaavalla arviointimenetelmällä sekä vanhempia haastattelemalla. Myoelektristä proteesia erinomaisesti tai hyvin käytti kuusi lasta, keskitasoisesti kolme ja heikosti kaksi. Noin puolella lapsista oli selvää puolieroa ryhdissä ja yläraajojen lihasvoimissa. Haastattelun mukaan vanhemmat kaipasivat tietoa vammasta ja sen hoitomahdollisuuksista heti lapsen syntymän jälkeen. Parhaina tukimuotoina pidettiin eri tavoin, esimerkiksi sopeutumisvalmennuskurssein järjestettävää perheiden välistä kanssakäymistä ja säännöllisenä toistuvaa terapiaa.

Taija Helminen, Heta Toikka, Johanna Jokinen, Jouko Viljanto

Tehoaako homeopatia ja onko se lääketiedettä?

Homeopaattisen hoidon luvataan antavan paranemismahdollisuuden mistä tahansa sairaudesta. Vaikka homeopaattiset valmisteet rekisteröidäänkin vaatimatta näyttöä terapeuttisesta tarkoituksenmukaisuudesta, vedotaan julkisuudessa jopa johtavissa lääketieteellisissä lehdissä julkaistuihin tutkimustuloksiin vakuuteltaessa homeopatian tehoa. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan homeopaattisista hoidoista julkaistuja tutkimuksia ja homeopatian olemusta lääketieteelliseltä kannalta.

Veijo Saano, Markku Javanainen

Psykiatrian vaellusvuodet Kuopion läänissä

Kuopion lääniin luotiin 1990-luvun alussa psykiatrisen hoidon malli, jossa lääni on jaettu viiteen varsin itsenäiseen alueeseen. Suuri määrä psykiatrisia sairaansijoja lakkautettiin, ja niiden alasajoon kytkettiin vuodeosastojen uudisrakentaminen pieniin aluekeskuksiin. Kaikilla läänin aluekeskuksilla on oma johto, vuodepaikat ja avohoito. Toimintaa koordinoi yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikka. Uusi malli on vähentänyt psykiatriaa kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja ja madaltanut hoitoon tulon kynnystä.

Johannes Lehtonen, Jukka Hintikka

Suositus Helicobacter pylori -infektion diagnostiikasta, hoidosta ja seurannasta

Helicobacter pylori -infektion hoito on mullistanut maha- ja pohjukaissuolen haavan hoidon viime vuosina, sillä bakteerin häädön on todettu parantavan ulkustaudin ja estävän sen uusiutumisen. Helikobakteerin osuutta myös muiden ylävatsavaivojen synnyssä tutkitaan tiiviisti, ja tulevaisuudessa häätöhoidon aiheet voivat laajentua. Suomen Gastroenterologiyhdistyksen asiantuntijapaneeli on laatinut tässä julkaistavan suosituksen Helicobacter pylori -infektion diagnostiikasta ja hoidosta avuksi käytännön hoitoratkaisuja tekeville lääkäreille.

Martti Färkkilä, Risto Julkunen, Seppo Niemelä, Hannu Nuutinen, Timo Kosunen, Anna-Liisa Karvonen, Ilkka Kunnamo, Pekka Pikkarainen

Kuka hyötyy nenän väliseinäleikkauksesta? Panostus potilasvalintaan parantaa hoidon laatua ja tehoa

Nenän tukkoisuus on korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikan potilailla yleinen oire. Wengrafin mukaan se oli hoitoon hakeutumisen aiheena 15 %:lla englantilaisen keskussairaalan korvayksikköön lähetetyistä potilaista (1). Vuonna 1974 Vainio-Mattila tutki 200 satunnaisesti valittua kotkalaista aikuista, ja heistä 33 %:lla oli tois- tai molemminpuolista nenän tukkoisuutta (2). Nenän jatkuvaan tai usein toistuvaan tukkoisuuteen on monia syitä. Allerginen tai muu krooninen nuha ja nenäpolyypit ovat yleisimpiä tulehduksellisia syitä (3,4) ja nenän väliseinän vinous on tavallisin rakenteellisista vioista. Vainio-Mattilan aineiston potilaista 26 %:lla oli merkittäväksi tulkittu väliseinän deformiteetti (2).

Jouko Suonpää, Jukka Sipilä, Pekka Silvoniemi, Erkki Virolainen

Sydäninfarktin liuotushoito Keski-Suomessa

Keski-Suomen keskussairaalassa on hoidettu sydäninfarktipotilaita rutiininomaisesti liuotushoidolla jo 10 vuoden ajan. Liuotushoidon saa jo suurin osa siitä hyötyvistä potilaista, mutta sen tehoa voidaan vielä merkittävästi parantaa, jos potilaat saadaan hoitoon nykyistä nopeammin. Keski-Suomen keskussairaalan vastuualueella on selvitetty, kuinka paljon potilaan hoito viivästyy hoitoon tulon eri vaiheissa. Eniten hoidon viivästymä lyhenee, jos lähikuntienkin terveysasemilla aloitetaan liuotushoito ennen potilaan siirtämistä jatkohoitoon keskussairaalaan.

John Melin, Merja Paukama

Umpisuolen kiertymän hoitotulokset OYKS:ssa 1976-1994

Umpisuolen kiertymä on harvinainen suolistotukoksen syy ja sen spesifinen diagnosointi on hankalaa. OYKS:ssa vuosina 1976-94 hoidettujen 31 umpisuolenkiertymäpotilaan yleisimmät oireet olivat kipu ja vatsan pömpötys, oksentelu ja ummetus. Neljälle potilaalle kiertymä kehittyi leikkauksen jälkeen. Mahan natiiviröntgenkuvauksessa umpisuolen kiertymä oli löydöksenä yhdeksällä potilaalla, suolenkiertymä yleensä viidellä ja sigmasuolen kiertymä neljällä. Yleisin radiologinen diagnoosi oli kuitenkin suolitukos. Lähes kaikki potilaat hoidettiin leikkauksella, ja tavallisin toimenpide oli oikeanpuoleinen hemikolektomia, joka onkin paras vaihtoehto vähäisen riskin potilaille. Huonokuntoisille potilaille pelkkä operatiivinen detorsio ja fiksaatio näyttävät riittävältä toimenpiteeltä. Kiertymä uusiutui ainoastaan yhdellä potilaalla. Leikkauksella hoidetuista 30 potilaasta kuoli neljä.

Heikki Kiviniemi, Tapani Tikkakoski, Valtteri Myllylä, Jyrki Mäkelä

Estradiolin vaikutukset naisten mielialaoireisiin

Masennus on tutkimusten mukaan naisilla huomattavasti tavallisempaa kuin miehillä, ja oireilu keskittyy heillä aikoihin, joina estradiolipitoisuudet ovat pienimmillään. Viime aikoina on estradiolihoidolla saatu lupaavia tuloksia paitsi menopausaalisten myös premenstruaali- ja lapsivuodeajan mielialaoireiden hoidossa. Estradioli mahdollisesti vaikuttaa säätelevästi aivojen välittäjäaineisiin, ja tämä ehkä selittää sen vaikutukset mielialaan.

Simo Saarijärvi, Sirpa Korhonen, Marjatta Aito, Johanna Kallio

Skitsofrenian hoito muuttuu - muuttuvatko tulokset?

Nykyisen psykiatrisen diagnostiikan mukaan skitsofreniaksi tunnistettavissa olevan vaikean ja monimuotoisen oireyhtymän kuvauksesta on pian sata vuotta. Käsitykset hoidosta ovat tuona aikana muuttuneet enemmän kuin diagnoosin perusta. Entä minkälaisia ovat olleet hoidon tulokset? Klassisten yhden hoitomuodon vaikuttavuuden arviointien perusteella tulokset ovat enintään tyydyttäviä ja vuosikymmenten kuluessa hitaasti muuttuvia. Integroidun monimuotoisen hoidon vaikuttavuuden suhteen ollaan optimistisia ja odottavia. On kuitenkin muistettava, että elämänmittaisen sairauden hoitotulosten ja ennusteen arviointi on elämänmittainen urakka. Johtopäätökset lyhyistä seurannoista kuuluvat enemmän uskon kuin tiedon piiriin.

Jukka Hintikka