20887 osumaa

Estrogeenit vähentävät kuolemia paksusuolisyöpään?

Estrogeenien on arveltu vähentävän paksusuolisyövän vaaraa, joskin osassa tehdyistä tutkimuksista mahdollista suojaavaa vaikutusta ei ole havaittu. Estrogeenit vähentävät sappihappojen muodostumista ja vaikuttavat sapen koostumukseen. Estrogeenireseptoreja on löydetty paksusuolen limakalvosta ja paksusuolisyöpäsoluista, ja ne ovat estäneet viljeltyjen paksusuolisyöpäsolujen kasvua, joten estrogeeneilla voisi olla suoraakin paksusuolisyövän kasvua estävää vaikutusta.

Jättisolunsalpaajahoidosta ei apua lymfooman primaarihoidossa...

Solunsalpaajien jättiannosten on arveltu parantavan kemosensitiivisten syöpien, kuten lymfoomien, ennustetta verrattuna tavanomaisten lääkeannosten tehoon. Jättihoidot toteutetaan tavallisesti joko autologisen luuytimensiirron tai perifeerisen veren kantasolujen siirron tuella. Tässä tutkimuksessa ne potilaat, joiden lymfooma reagoi hitaasti yleisimmin non-Hodgkin-lymfoomien hoidossa käytettävään solunsalpaajayhdistelmään (CHOP), satunnaistettiin kolmen kuurin jälkeen joko jatkamaan CHOP-hoitoa vielä viisi kuuria tai sitten saamaan suuren annoksen syklofosfamidia (120 mg/kg), koko kehon sädetyksen (8 Gy) ja autologisen luuytimensiirron. Kolmella CHOP-hoidolla täydellisen remission saavuttaneet potilaat (n = 110) taas jatkoivat CHOP-hoitoa, ja satunnaistettaviksi jäi lopulta vain 69 potilasta.

...mutta uusiutuneen lymfooman hoidossa on!

Primaarihoidon jälkeen uusiutuneen lymfooman hoidossa taas autologisen luuytimensiirron turvin annettu jättisolunsalpaajahoito osoittautui tavanomaista hoitoa selvästi tehokkaammaksi. Tutkimukseen satunnaistettiin 216 uusiutunutta, aggressiivista non-Hodgkin-lymfoomaa sairastavaa potilasta vuosina 1987-94. Potilaat saivat ensin kaksi tavanomaista solunsalpaajakuuria (DHAP), minkä jälkeen 109 nopeasti hoitoon reagoinutta potilasta satunnaistettiin joko jatkamaan DHAP-kuureja tai saamaan jättisolunsalpaajahoidon (BEAC) ja autologisen luuytimensiirron.

Sallan tautia aiheuttava geeni

Sallan tauti on suomalaiseen tautiperintöön kuuluva lysosomaalinen kertymäsairaus. Kertymäaines on vapaata sialihappoa (N-asetylneuraminihappoa). Sairaus periytyy autosomissa resessiivisesti, ja aiheuttaa vaikea-asteisen psykomotorisen kehitysvammaisuuden. Virheellisen tautigeenin kantajuus on erityisen yleistä Koillis-Lapin alueella, missä arviolta yhdellä neljästäkymmenestä on perimässään Sallan tautia aiheuttava geeni. Suomessa sairastuu 1-2 lasta vuosittain, ja kaikkiaan suomalaisia potilaita on diagnosoitu 93. Sallan taudin ensimmäiset oireet 6-9 kk iässä ovat hypotonia, ataksia ja usein myös nystagmus. Suurin osa potilaista (75 %) oppii kävelemään ja lähes kaikki potilaat oppivat puhumaan muutamia yksittäisiä sanoja. Neurologisten oireiden vaikeusaste vaihtelee yksilöllisesti, mutta potilaiden älykkyysosamäärä jää parhaimmillaankin alle 40. Potilaiden keskimääräinen elinikä ei ole merkittävästi alentunut normaaliväestöön verrattuna.

Leena Marjatta Haataja

Solujen tarttumismolekyylit, integriinit, munuaisen kehityksessä ja munuaissyövässä

Solujen tarttuminen ympäröiviin soluihin ja soluväliaineeseen on välttämätöntä kudosten kehittymiselle ja järjestyneelle toiminnalle. Lisäksi on havaittu, että syövän pelätyt ominaisuudet, tunkeutuva kasvu ympäröivään kudokseen sekä etäpesäkkeiden muodostaminen, ovat osittain seurausta solun muuttuneista tarttumisominaisuuksista. Integriinit, joita tunnetaan yli kaksikymmentä erilaista, ovat tärkeä ryhmä solun pintakalvon valkuaisaineita, joiden välityksellä solu tarttuu ympäristöönsä. Ne ohjaavat kudosten ja elinten muodostumista, solujen erilaistumista ja vaellusta, esim. tulehdussolujen siirtymistä tulehduspaikalle. Tietty solutyyppi ilmentää pinnallaan sille luonteenomaista yhdistelmää eri integriinejä, jotka määräävät solun tarttumisominaisuudet. On myös esitetty että syöpäsoluissa integriinien ilmentyminen ja toiminta olisivat häiriintyneet. Näiden ilmiöiden parempi ymmärtäminen on välttämätöntä solun perustoimintojen tuntemiselle, ja luo uudenlaisia mahdollisuuksia syövän tutkimukseen ja hoitoon.

Matti Korhonen

Kohdunrungon syövän sädeherkkyys ja herkkyys platinajohdoksille

Kohdunrungon syöpä todetaan useimmiten varhaisvaiheessa ja hoidetaan tällöin leikkauksella. Sädehoitoa ja platinajohdoksia sisältävää solunsalpaajahoitoa käytetään uusiutuneen tai pitkälle edenneen taudin hoidossa. Korkean riskin potilaiden ennusteen parantaminen edellyttää uusien hoitomuotojen kehittämistä. Näitä hoitomuotoja ovat sädehoidon uudentyyppiset fraktiointimenetelmät sekä solunsalpaajahoidon ja sädehoidon yhdistäminen.

Virpi Rantanen

Amalgaamin aika päättymässä

Amalgaamipaikkojen sisältämän elohopean vaikutuksista on kiistelty jo 160 vuotta. Ensimmäiset amalgaamipaikat valmistettiin hopearahoista ja elohopeasta. Tätä ranskalaisten hammaslääkärien käyttöön ottamaa ja sittemmin Amerikassa suosituksi tullutta materiaalia kutsuttiin hienolla nimellä, Royal Mineral Succedaneum, joka tarkoitti yksinkertaisesti korviketta silloiselle paikka-aineelle, kullalle.

Eeva Widström

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030