Mastektomia miltei historiaan?

Säästävä rintasyöpäleikkaus ei vähennä tai lisää syövän uusiutumisvaaraa mastektomiaan verrattuna, mutta se voi parantaa elämän laatua. Rinnan kokoon nähden suuret tai yli 4 cm:n läpimittaiset syövät on tavattu hoitaa mastektomialla. Mutta kannattaisiko leikkauksen jälkeen annettava adjuvanttihoito antaa jo ennen leikkausta, niin että syöpäkasvain pienenisi lääkehoidon vaikutuksesta ja säästävä leikkaus olisi mahdollinen alun perin kookkaissakin syövissä?

Potilaskohtaisten lääkitystietojen sisällyttäminen sairaalan tietojärjestelmään

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on kehitetty automaattinen järjestelmä potilaiden lääkehoitotietojen tallennukseen. Lääkitystietokannasta rakennetaan yhteydet sairaalan laboratoriotietojärjestelmään sekä lääkkeiden sivuvaikutus- ym. tietoja sisältäviin rekistereihin. Tällöin voidaan luoda hälytysjärjestelmä, joka ilmoittaa potilaan käyttämän lääkkeen vaikutuksista laboratoriotuloksiin sekä sivuvaikutus- ja interaktioriskeistä. Järjestelmästä on hyötyä paitsi potilashoidossa myös monin tavoin hoidon kehittämisessä ja tutkimuksessa.

Paula Grönroos, Kerttu Irjala, Jukka Heiskanen, Jari Forsström

Hyvinvointiklusteria tarjotaan teollisuuspolitiikan kärkeen

Tuore tutkimus nimeää terveydenhuoltoalaan liittyvän teollisuuden yhdeksi lupaavimmista tulevaisuuden teollisuudenaloista Suomessa. Lääketeollisuudella sekä erityisesti terveydenhuollon laitteita ja tietojärjestelmiä valmistavilla yrityksillä nähdään olevan lupaavat tulevaisuuden näkymät. Ns. Porterin timanttimalliin perustuva tutkimus nostaa nämä hyvinvointiklusteriin kuuluvat teollisuudenalat avainasemaan etsittäessä kestävää kasvu-uraa ja laajempaa pohjaa Suomen vientiteollisuudelle. Tutkimuksen arvioilla ja niiden pohjalta asetetuilla tavoitteilla on vankka painoarvo, sillä tutkimuksen päärahoittajina olivat kauppa- ja teollisuusministeriö sekä Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto (SITRA). Sen tekijä on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA.

Erkki Alanko

Terveydenhuolto ja kansallinen kilpailukyky

Hyvinvointiklusterin tutkimus on osa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Kansallinen kilpailukyky ja teollinen tulevaisuus -projektia. Se on pitkän valmistelun tuloksena kuluvan vuoden keväällä valmistunut suomalaisen teollisuuden tulevaisuuden mahdollisuuksia luotaava tutkimus. Se tulee olemaan pohjana lähivuosina suunniteltaessa maamme teollista tulevaisuutta.

Erkki Alanko

Myös STAKES selvitti klusterin mahdollisuuksia Klusterikokeilulla kohennetaan vanhusten avohoitoa Oulun seudulla

Hyvinvointiklusterin käsitettä tuodaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon nyt tosissaan. Myös STAKES:ssa on laadittu oma klusterianalyysi. Siinä hahmoteltu malli poikkeaa hiukan näkökulmaltaan ETLA:n teollisuuspainotteisesta mallista: STAKES:n raportissa hyvinvointiklusteri nähdään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän, teollisuuden ja tutkimuksen verkkona, jossa selvästi painottuu julkisen vallan osallisuus. Klusterimallia kokeillaan kolmen vuoden ajan käytännössä Oulun seudulla. Sen avulla suunnitellaan mm. parannettavan vanhusten avohoitoa.

Suvi Sariola

Lamavuosien muutossuuntia arvioitu STAKESissa: Toiminta tehostunut, työntekijät kovilla

STAKESin arvion mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä ei toistaiseksi ole heikentynyt ratkaisevasti laman puristuksessa. Lama on nopeuttanut palvelurakenteen uudistamista, mutta muutos ei välttämättä kaikilta osin ole ollut hallittu. Julkisen terveydenhuollon menoja on supistettu pääasiassa supistamalla henkilöstömenoja. STAKES julkisti kesäkuun lopulla kaksi raporttia sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksista lamavuosina.

Periytyvä syöpä

Tieto siitä, että syöpä saattaa joskus olla periytyvä, on ollut käytettävissämme jo useita kymmeniä vuosia. Vasta viime vuosina on varmistunut, että periytyvä alttius saattaa liittyä myös yleisiin syöpätyyppeihin, kuten rinta- ja paksusuolisyöpään sekä melanoomaan. Tämän alan tutkimus on lisääntynyt nopeasti ja samanaikaisesti tieto ihmisen perimän koostumuksesta alkaa hahmottua.

Jukka-Pekka Mecklin, Päivi Peltomäki, Lauri Aaltonen, Helena Kääriäinen

Työhönpaluu sepelvaltimoahtauman pallolaajennuksen jälkeen

TAYS:ssa selvitettiin keväällä 1993 kirjekyselyllä 529 pallolaajennuksella hoidetun potilaan työhönpaluuta, työkykyisyyttä seurannan jälkeen sekä muita pitkäaikaistuloksia. Kyselyyn vastasi potilaista 94 %. Pallolaajennuksen jälkeen työkykyisiksi kuntoutui 77 % potilaista. Työhönpaluun kannalta tärkeimmät ennustetekijät olivat työssäolo ennen toimenpidettä, alle 50 vuoden ikä ja pallolaajennuksen onnistuminen.

Markku Eskola, Kari Niemelä, Heini Huhtala

Astma ja syöpä

Tutkimustulokset allergian ja syövän välisestä yhteydestä ovat olleet vaihtelevia, mutta voittopuolisesti on arvioitu allergian pystyvän suojaamaan syövältä. Astman patofysiologia saattaa vaikuttaa syövänvaaraan. Suomessa on tutkittu syövän ilmaantuvuutta eräässä allergisessa sairaudessa, astmassa. Tulokset osoittavat, että astmaan liittyy sekä suurentuneita että pienentyneitä syöpäriskejä; suurentunut keuhkosyövän riski ja pienentynyt leukemiariski ovat tutkimuksen tärkeimmät havainnot. Tutkimus osittain kumoaa aikaisemmin esitettyä käsitystä, että astma ja muut allergiset sairaudet suojaisivat syövältä.

Erkki Vesterinen

Psyykenlääkkeet, alkoholi ja raskaus

Psyykenlääkkeiden teratogeeniset riskit ovat vähäisiä käytettäessä pienintä terapeuttista annosta sellaista valmistetta, josta on eniten käyttökokemuksia raskaina olleilta potilailta. Lääke olisi hyvä ottaa useana kerta-annoksena vuorokaudessa äkillisten pitoisuushuippujen välttämiseksi. Litium, karbamatsepiini ja natriumvalproaatti ovat muita psyykenlääkkeitä ongelmallisempia raskauden aikana. Mahdollisuuksia niiden, kuten kaikkien lääkkeiden, vähentämiseen ainakin organogeneesin ajaksi on aina harkittava. Psyykenlääkkeiden suorat vaikutukset vastasyntyneeseen sekä vieroitusoireet ovat yleinen haitta. Hankalat lääkkeet voivat olla joskus korvattavissa tehostetulla psykoterapialla tai sähkösokkihoidolla. Lääkeaineen mahdollinen toiminnallinen teratogeenisuus ja siihen liittyvät käyttäytymishäiriöt ovat vaikeammin osoitettavissa kuin muut teratogeeniset vauriot. Psyykenlääkkeiden aiheuttamiin riskeihin verrattuna alkoholin ja lisääntyvän huumeiden käytön aiheuttamat haitat äidille, sikiölle ja raskauden kululle lienevät käytännössä suuremmat.

Anssi Kinnunen, Erkka Syvälahti