Kepulikonsteilla jököksi

Pittsburghin yliopistosairaalassa oli haettavana gastroenterologian koulutusvirka. Pari tarkkaavaista senioria huomasi, että hakijoiden joukossa oli kaksi, joiden ansioluettelo ei pitänyt paikkaansa julkaisujen suhteen. Hepä tutkivatkin kaikkien yhden vuoden aikana virkaa hakeneiden 236 kollegan todelliset ansiot ja vertasivat niitä hakemuspapereissa esitettyihin ansioihin.

Ehkäisypillerit ja rintasyöpävaara

Ehkäisypillerien on arveltu lisäävän hieman rintasyöpään sairastumisen vaaraa, etenkin jos niitä käytetään pitkään ja nuorella iällä. Havaittu vaarasuhde on kuitenkin ollut pieni (alle 2), jos lisääntynyttä rintasyöpävaaraa on ylipäänsä tutkimuksissa havaittu. Ehkäisypillerit ovat kuitenkin olleet markkinoilla vasta muutaman vuosikymmenen ajan, ja nuorena pillereitä pitkään käyttäneitä on tutkimuksissa saattanut olla liian vähän, jotta päätelmät olisivat luotettavia.

Kynsisienilääkkeet vertailussa

Parilla prosentilla väestöstä on kynsisieni. Hoito paikallisilla sienilääkkeillä on varsin vaatimaton, ja kynnen kärkeä pidemmälle edenneissä kynsisienissä suun kautta annettava lääke on teholtaan huomattavasti parempi. Mikä lääke sitten pitäisi valita? Markkinoilla on kaksi kynsisienen hoitoon soveltuvaa lääkettä, itrakonatsoli ja terbinafiini.

Kampylobakteeriripulin hoito

Kampylobakteeri aiheuttaa suuren osan turistiripuleista. Ongelman muodostaa kampylobakteerien resistenssi gastroenteriittien hoidossa tärkeimmälle lääkeryhmälle, fluorokinoloneille.

Sikiön sydänäänten valvonta synnytyksessä

Sikiön elektronisesta valvonnasta on tullut eniten käytetty synnytystoimenpide Suomessa. Satunnaistettujen hoitokokeiden mukaan normaalisynnyttäjien sikiön sydänäänten jatkuvasta valvonnasta ei kuitenkaan ole lapsen terveydelle hyötyä. Sitä paitsi päähän kiinnitettävän valvontaelektrodin käyttöön liittyy infektion vaara. Silti syntymärekisteriä tutkittaessa kävi ilmi, että elektronista valvontaa käytettiin 89 %:ssa synnytyksistä. Teorian ja käytännön välillä on siis ristiriita, jonka syystä ei ole tietoa.

Erja Forssas, Elina Hemminki

Sairauslomien pituudet yleiskirurgisten leikkausten jälkeen

Suomalainen sairauslomakäytäntö kirurgisten toimenpiteiden jälkeen vaikuttaa varsin yhtenäiseltä: sairauslomaa määrätään keskimäärin 3-4 viikkoa. Tiettyjen leikkausten jälkeen sairausloma kuitenkin vaihtelee pituudeltaan yllättävän paljon, viikosta viiteen viikkoon ja kolmesta yhdeksään viikkoon. Ainakaan liian lyhyitä sairauslomia ei tunnuta määräävän. Sairausloman pituus määritellään turhan rutiininomaisesti. Yksilöllisellä harkinnalla voitaisiin saada aikaan merkittäviä säästöjä. Yleisimpien kirurgisten toimenpiteiden jälkeen määrätyn sairausloman pituutta selvitettiin Suomen kaikille kirurgisille yksiköille lähetetyllä kyselyllä.

Pentti Pasanen, Esko Alhava

Potilaiden perushoidon tarve hoidonporrastuksen kuvaajana

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on selvitetty terveyskeskussairaaloiden, vanhainkotien, valvotun kotisairaanhoidon ja kotipalvelun potilaiden perushoidon tarvetta yhden päivän poikkileikkauksina vuosina 1991-1994. Terveyskeskussairaaloiden potilaiden perushoidon tarve on vähentynyt, kun pitkäaikaisessa hoidossa olevien potilaiden osuus on vähentynyt. Vanhainkotien pitkäaikaisasukkaat ovat sen sijaan nykyään entistä raskaampia hoidettavia. Heidän osuutensa on säilynyt ennallaan. Hoidettavien lukumäärä työntekijää kohden on vanhainkodeissa paljon suurempi kuin terveyskeskussairaaloissa, joten työntekijää kohti laskettu perushoidon tarvekin on huomattavasti suurempi.

Marja-Leena Kärkkäinen, Pertti Karppi, Tapio Tervo

Fysiikan merkitys sädediagnostiikassa

Fyysikko Wilhelm Conrad Röntgenin lähes sattumalta tekemä havainto tuntemattomista säteistä aiheutti vallankumouksen lääketieteessä. Radiologia ja fysiikka ovat yhä tiiviissä vuorovaikutuksessa. Käytännön sairaalatyössä fyysikon tärkeimmät tehtävät liittyvät lääketieteelliseen fysiikkaan, säteilyfysiikkaan ja säteilysuojeluun, laadunvalvontaan, laitehankintaan ja menetelmien käyttöönottoon. Suomen sairaaloissa työskentelee noin 70 sairaalafyysikkoa, pääosin sädehoidon ja isotooppitutkimusten parissa.

Aaro Kiuru

Suomalaiset radiologian tekniikan kehittäjinä

Röntgenlaitteita alettiin valmistaa Suomessa jo 1920-luvun lopulla, paljolti siksi, että tuontilaitteet olivat lama-aikana liian kalliita. Nykyään suomalainen radiologian laitteiden kehittely ja tuotanto suuntautuu huipputekniikan erikoisosaamiseen kapeilla erityisaloilla - ja ehkäpä lama jälleen kannustaa eteenpäin.

Erkki M. Laasonen

Kaiku-, tietokonetomografia- ja magneettitutkimukset radiologisessa diagnostiikassa

Kaikututkimus- ja viipalekuvausmenetelmät ovat monin tavoin muuttaneet kuvantadiagnostiikan strategioita. Ne parantavat diagnostiikan osuvuutta ja vähentävät sen invasiivisuutta mutta lisäävät kuvamäärää ja sitä kautta työtä. Kaikututkimusten ja magneettikuvauksen kasvava osuus vähentää diagnostiikasta johtuvaa sädeannosta.

Leena Kivisaari