Buspironi kehitysvammaisten ahdistuneisuuden ja aggressiivisuuden hoidossa

Kehitysvammaisten psyykkisten oireiden hoidossa kommunikaatiovaikeudet ovat yksi tärkeimmistä esteistä. Kommunikaatiovaikeudet liittyvät usein ahdistuneisuuteen ja aggressiivisuuteen, ja nämä häiriöt ovat hoitamattomina omiaan synnyttämään noidankehiä. Kehitysvammaisten psyykkisten häiriöiden hoidossa tulisi tähdätä oirespesifisempään lääkehoitoon. Kokemustemme perusteella uusi atsapironivalmiste, buspironi, tarjoaa varteenotettavan vaihtoehdon hoidettaessa kehitysvammaisen ahdistuneisuutta ja aggressiivisuutta. Buspironihoidon etuna on sedatiivisen vaikutuksen puuttuminen, eli se ei heikennä kehitysvammaisen kognitiivisia toimintoja.

Seija Raitasuo, Taina Rautaoja, Simo Saarijärvi

Metotreksaattia nyt myös Crohnin tautiin

Viime vuosikymmenen aikana solunsalpaajat ovat tulleet vähitellen käyttöön immuunisuppressiolääkkeinä, so. ei-onkologiseen käyttöön. Metotreksaatti, syklofosfamidi ja atsatiopriini eivät ole enää kummajaisia reumalääkärille. Pohjoisamerikkalaisessa monikeskustutkimuksessa on selvitetty, kelpaako metotreksaatti Crohnin taudin lääkkeeksi.

Robert Paul

Albumiini ei paranna furosemidin vaikutusta nefroottisessa syndroomassa

Mikään ei ole niin tervehdyttävää kuin kokea perinteisten uskomusten uudelleenarviointi. Nefrologian teeseihin on kuulunut väittämä, että nefroottista syndroomaa sairastavilla potilailla, joilla seerumin albumiini siis on hyvin matala, saadaan nestelastia puretuksi parhaiten jos furosemidin lisäksi annetaan albumiinia. Väittämää ei ole testattu kliinisesti kontrolloiduissa oloissa ennen kuin nyt julkaistussa izmiriläisten kollegojemme työssä. Izmir on Turkissa.

Robert Paul

Maailman meningokokkiepidemiat

WHO tarkkailee meningokokkiepidemioita kaikkialla maailmassa. Huhtikuussa julkaistiin raportti vuosilta 1970-95.

Pentti Huovinen

Meningokokin eradikaatio nenänielusta

Meningokokin eradikaatio mikrobilääkityksellä on tärkeä vain meningiittiin sairastuneen lähiomaisilta. Liverpoolin trooppisten tautien tutkimuskeskus selvitti Malawissa kolmen mikrobilääkkeen, siprofloksasiinin, rifampisiinin ja keftriaksonin tehoa ja turvallisuutta Neisseria menigitidiksen eradikaatiossa nenänielusta.

Pentti Huovinen

Enterokokki joka ei kasva ilman vankomysiiniä

Ohion osavaltiossa Yhdysvalloissa työskentelevät lääkärit löysivät mielenkiintoisen Enterococcus faecium -kannan. Kanta kasvoi ainoastaan vankomysiinin läsnäollessa.

Pentti Huovinen

Kuu lämmittää sittenkin

Kautta historian ovat monet tutkijat todistelleet kuun vaikuttavan maapallon säätilaan ja ilmastoon. Näin onkin, sillä kuun on todettu vaikuttavan mm. sademäärien vaihteluun ja ukonilmoihin. Ukonilmojen syy on mahdollisesti kuun häiritsemän maan magneettikentän. Mutta eihän kuu lämmitä!

Pentti Huovinen

Vakuutus terveydenhuollon verorahoituksen vaihtoehtona

Jotta terveydenhuollon rahoittamisen vaihtoehdoista voidaan keskustella ja erilaisia rahoitusjärjestelmiä vertailla, tarvitaan Suomen oloihin sovellettu malli verovaroin rahoitetun terveydenhuollon vaihtoehdoksi. Tässä artikkelissa esitetään hahmotelma vakuutuspohjaisesta rahoitusmallista, kaikille pakollisesta sairausvakuutuksesta, jota hoitaisivat keskenään kilpailevat sairaskassat. Tästä sairausvakuutuksesta rahoitettaisiin koko julkinen terveydenhuolto. Kansalaiset valitsisivat sairaskassansa vapaasti mm. sairaskassamaksun suuruuden ja tarjolla olevien palvelujen perusteella. Sairausvakuutus olisi kaikissa kassoissa kattavuudeltaan sama ns. terveydenhuollon perusturva, joka määritellään vuosittain.

Kimmo Kemppainen

Tarvitaanko lakisääteistä sairausvakuutusta?

Sairausvakuutusta on viime vuosina uudistettu tuntuvasti, mutta uudistukset eivät ole onnistuneet kaikissa yksityiskohdissaan. Varsinkin sairaanhoitokorvauksien korvausosuudet ovat yhä varsin pienet. Esimerkiksi lääkärinpalkkioiden, tutkimuksen ja hoidon korvaustaksoja nostettiin viimeksi vuonna 1989. Keskimääräinen korvausosuus niissä on 35 %. Tarkistamisen tarvetta on myös sairauspäivärahajärjestelmässä.

Pekka Morri

Vanhusten suun terveydenhuolto vaatii kehittämistä

Suomalaisten vanhusten suun terveydenhuollossa on paljon puutteita, vaikka suun ja hampaiston sairaudet ovat vanhusten pitkäaikaisista vaivoista tavallisimmasta päästä. Pelkästään hammaslääkärien työllä ei ratkaista ikääntyvän väestön suun terveyden ongelmia, vaan asiaan on myös yleislääkärien kiinnitettävä huomiota ja vanhusten suun ja hampaiston sairauksien perusopetusta tulee lisätä lääkärikoulutuksessa.

Anne Nordblad, Heikki Luukinen