20883 osumaa

Lisätietoa Alzheimerin taudin lääkehoidon kehittelyyn

Ikääntymisen myötä, Alzheimerin taudissa ja muissa aivojen degeneratiivisissa, dementoivissa sairauksissa korkeammat aivotoiminnot, kuten oppiminen, muisti, vireystaso ja tarkkaavaisuus heikentyvät. Alzheimerin taudin etiologia on yhä edelleen tuntematon. Sen sijaan aivoissa tapahtuvista muutoksista taudin aikana tiedetään jo kohtalaisen paljon. Alzheimerin taudissa on havaittu esimerkiksi etuaivojen pohjaosista nousevien kolinergisten hermoratojen (asetyylikoliinia välittäjäaineena käyttävät hermoradat) ja myöskin aivorungosta nousevien serotonergisten hermoratojen (serotoniinia välittäjäaineena käyttävät hermoradat) degeneroituvan. Näiden nousevien välittäjäainejärjestelmien otaksutaan olevan hyvin tärkeitä korkeampien aivotoimintojen, kuten muistin, oppimisen ja tarkkaavaisuuden säätelyssä, ja niinpä niiden degeneroitumisen ajatellaan ainakin osittain selittävän niitä korkeampien aivotoimintojen muutoksia, joita mm. Alzheimerin taudissa tapahtuu. Tähänastiset Alzheimerin taudin hoitokokeilut ovat tähdänneet oireiden palliatiiviseen hoitoon pohjautuen siihen tietoon, jota on saatu tutkimalla Alzheimerin taudissa tapahtuvia aivojen hermovälittäjäainejärjestelmien muutoksia ja niiden yhteyttä taudin oireisiin ja jäljittelemällä näitä muutoksi koe-eläimissä. Kolinergisen ja vähäisemmässä määrin myös serotonergisen järjestelmän osuutta erikseen muistin ja oppimisen säätelyssä on selvitelty jo vähän laajemminkin, mutta näiden kahden järjestelmän interaktiot ovat vielä jokseenkin tuntemattomia.

Minna Riekkinen

Spinaalianalgesiaan vaikuttavia tekijöitä

Väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää spinaalianalgesiaan vaikuttavia tekijöitä, vertailla alaraajan ortopedisten leikkausten jälkeisiä kivunlievitysmenetelmiä ja kivunhoidon laatua. Suurin osa tutkimuspotilaista sai spinaalipuudutuksen. Spinaalipuudutuksen tason katsottiin aiemmin vakiintuneen tunnin kuluttua puudutuksesta. Yksittäisissä potilastapauksissa viitteitä myöhemmästä tasonmuutoksesta on ollut havaittavissa, joten asia tutkittiin vakioiduissa olosuhteissa. Yllättäen havaittiin, että 40:stä potilaasta kuudella (15 %) puudutuksen taso nousi vielä 80-115 minuuttia puudutuksen jälkeen. Tason nousu oli 1-4 segmenttiä. Puudutustason noustessa myös sympaattinen blokki nousee, mikä saattaa aiheuttaa pulssin ja verenpaineen laskua. Potilaita liikuteltaessa on siis syytä olla varovainen niin kauan kuin puudutustaso on nivustaipeen yläpuolella.

Leila Niemi

Imeväisen koliikki

Vauvan itku on evoluution aikana kehittynyt tärkeä signaali, jolla vauva saa äidiltä ravintoa ja pitää kontaktin äitiin. Itkusignaalin käytöstä tulee epätarkoituksenmukainen, kun lapsen fyysisten tarpeiden tyydyttäminen - ravinnon ja läheisyyden antaminen - ei riitäkään lopettamaan itkua. Imeväisen koliikiksi kutsutaan tilannetta, jossa vauva itkee kohtausmaista, kimeää kipuitkua, yleensä iltaisin, ja itkukohtaukset jatkuvat rauhoitteluyrityksistä huolimatta tuntikausia. Vaivat alkavat yleensä toisen elinviikon aikana ja loppuvat kolmen kuukauden iässä, mistä on peräisin nimitys kolmen kuukauden koliikki.

Liisa Lehtonen

Neuvolan on keskitettävä voimansa eniten apua tarvitseviin

Neuvolan tehtäviä on rajattava ja työlle etsittävä painopistealueet. Nyt tavoitteista ei puutu laaja-alaisuutta, mutta käytäntö kertoo mittauksista, punnituksista ja määräaikaistarkastuksista. Voimavarat olisikin suunnattava niille asiakkaille, jotka niitä eniten tarvitsevat. Työssä on myös otettava huomioon sekä asiakkaiden koulutustason että itsetunnon kohentuminen. Suomalaiskansallista ylpeydenaihetta, neuvolaa, tuuletettiin Lääkäriliiton seminaarissa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030