Kohdunpoisto Suomessa

Kohdunpoiston epidemiologia on ollut Suomessa tuntematon, vaikka muissa maissa kohdunpoiston esiintyvyyttä, syitä ja trendejä on tutkittu 1970-luvulta lähtien. Tässä tutkimuksessa käytettiin kolmea eri aineistoa; menopaussia käsittelevää edustavaa kyselytutkimusta vuodelta 1989, Mini-Suomi-tutkimusta vuodelta 1980 ja sairaaloiden poistoilmoitusrekisteriä vuosilta 1971-89. Kohdunpoiston prevalenssi 45-64-vuotiailla naisilla oli 19 % ja insidenssi 390/ 100 000 naista. Suomessa kohdunpoiston insidenssi ja prevalenssi ovat korkeampia kuin muissa Pohjoismaissa, mutta lähes samaa luokkaa kuin muissa Euroopan maissa.

Riitta Luoto

Makro- ja mikroangiopatia aikuistyypin diabetesta sairastavilla potilailla

Tutkimuksen aineistona oli 271 Oulun yliopistollisen keskussairaalan sisätautien klinikkaan hoitotasapaino-ongelmien vuoksi lähetettyä tyyppi 2 diabetesta sairastavaa potilasta (143 miestä ja 128 naista). Lisäksi oli käytettävissä kaksi verrokkiryhmää, noin 200 ja 250 henkilöä. Potilaiden kliininen tila varsinkin sydän- ja verisuonistatuksen osalta määriteltiin huolella. Apolipoproteiini E tyypattiin isoelektrisen fokusoinnin ja immunoblotting-menetelmän avulla, muiden geenien variaatiot Southern blot -analytiikalla sekä PCR-tekniikalla yhdistettynä restriktioentsyymidigestioon. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää eräiden lipidiaineenvaihduntaan vaikuttavien geenien sekä angiotensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE)-geenin geneettisen vaihtelun merkitystä tyyppi 2 sokeritautia sairastavien sydän- ja verisuonisairastavuuteen.

Olavi Ukkola

Kaladieetistä pohtimisen aihetta

Kala sisältää pitkäketjuisia monityydyttymättömiä n-3-rasvahappoja, joiden on todettu vähentävän kolesterolia, laajentavan verisuonia ja estävän verihiutaleiden kokkaroitumista. Tästä on päätelty, että kalan syöminen vähentää sepelvaltimotaudin vaaraa. Tästä onkin saatu näyttöä Hollannissa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa, mutta ei esimerkiksi Norjassa tehdyssä tutkimuksessa. Liioin ei ole aina seurattu sepelvaltimotaudin muuta ilmenemismuotoa kuin kuolemaa. Sitä paitsi n-3-rasvahappojen määrä on rekisteröity vain kahdessa julkaistussa tutkimuksessa.

Ondansetronia aivorunkoperäiseen huimaukseen?

Multippeliskleroosin ja aivorunkovuodon seurauksena esiintyy usein vaikeaa huimausta. Hoito on empiiristä ja tuloksiltaan vaihtelevaa - neuroleptejä, antihistamiineja ja metoklopramidia on käytetty. Bentsodiatsepiinit voivat myös auttaa. Koska serotoniinireseptorin HT3:n antagonisti ondansetroni tehoaa pahoinvointiin, kokeili pari kanadalaisneurologia tätä lääkettä aivorunkoperäiseen huimaukseen.

Selvyyttä hepariinin aiheuttaman trombosytopenian esiintyvyyteen

Kanadassa on selvitetty kysymystä, kuinka usein hepariini aiheuttaa immunologisella pohjalla trombosytopeniaa. Tämähän on hepariinihoidon tunnettu haittavaikutus, mutta sen esiintyvyydestä ei liene tarkkoja tietoja.

Pettymys!

Malarian torjuntaan on odotettu rokotetta kuin kuuta nousevaa. Eniten tutkittu rokote, koodinimeltään SPf66, on polymeerinen synteettinen peptidi, joka koostuu Plasmodium falciparumin, pahimman malariaparasiitin, erytrosyyttivaiheelle tyypillisistä aminohapporakenteista. Rokotteella on aiemmin saavutettu lupaavia tuloksia sekä Etelä-Amerikassa että Afrikassa.

Tuberkuloosibakteerin herkkyysmääritys - vain sekvenointi riittää

Saksalaiset tutkijat tuskailevat Lancetin palstoilla tuberkuloosibakteerin nopean herkkyysmäärityksen vaikeutta.

Ribaviriini ja verenvuotokuume

Maailma on kauhuissaan seurannut Ebola-viruksen kulkua Afrikassa. Onneksi epidemia on nyt ohi. Samantyyppisistä viruksista on Crimean Congo-Haemorrhagic Fever (CCHF) tunnettu jo parisenkymmentä vuotta. Kuolleisuus verenvuotokuumeisiin on suuri, CCHF:ssä jopa 90 %, eikä niihin ole vielä löydetty hyviä lääkkeitä.

Henkilöstön suhtautuminen sairaalan markkinaperusteiseen kehittämiseen

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa selvitettiin kyselytutkimuksella henkilöstön suhtautumista kilpailuun sairaalapalvelujen tuotannossa sekä käsityksiä sairaalan kehittämispaineista ja kehityksen esteistä.

Kristiina Lehti, Marita Paunonen, Risto Harisalo, Hilkka Laakso, Arto Uusitalo, Heli Nieminen

Lama ja terveydenhuolto - kokemuksia keskikokoisesta terveyskeskuksesta

Suomessa vuosikymmenen vaihteessa alkaneeseen lamaan jouduttiin yllättäen. Terveyskeskukset ovat joutuneet nopeasti sopeutumaan uuteen tilanteeseen. Peruskuntien taloudellinen tilanne on vaatinut nopeita kustannusten supistamispäätöksiä. Sekä henkilökunta että potilaat ovat joutuneet hyväksymään laman aiheuttamat toiminnan muutokset ja supistukset. Kokemuksen mukaan työtekijöiden koulutus ja valmentaminen, niin että he ymmärtävät asioita laajemmin kuin pelkästään oman ammatin näkökulmasta, auttaa elämään sekä taloudellisen että muunlaisen muutoksen yli.

Timo Kohvakka