Jonotusajat elektiivisiin toimenpiteisiin vuosina 1992-1993

Vuoden 1992 sairaalastapoistoilmoituksissa sairaaloiden tuli ensimmäistä kertaa ilmoittaa päivämäärä, jona päätös elektiivisestä toimenpiteestä tehtiin ja potilas asetettiin jonoon. Päivämäärä antaa mahdollisuuden seurata jonottamisaikojen vaihtelua helposti, systemaattisesti ja suhteellisen objektiivisesti. Jo ensimmäisenä vuonna tiedon kerääminen sujui hyvin ja toisena sitäkin paremmin. Pitkien jonojen ongelma näyttää rajoittuvan muutamiin toimenpiteisiin eikä näissäkään ilmene kaikissa piireissä samanlaisena. Jonottamisaikojen alueelliset erot tasaantuisivat nopeimmin, jos sairaaloiden jälkilaskutusoikeus poistettaisiin. Jonot purkautuisivat silloin luonnollisella tavalla niihin yksiköihin, joissa on kapasiteettia.

Martti Kekomäki, Miika Linna, Jouni Rasilainen, Arto Alanko

Telemaattinen tiedonvälitys diabeteksen hoidon seurannassa

Diabeettikojen hoitotasapainon seurantaan on etsitty uusia keinoja modernista tietotekniikasta. Kuusankosken aluesairaalassa kokeiltiin telemaattiseen viestintään perustuvaa seurantaa, jossa potilas lähetti verensokerin kotimittaustensa tulokset tietokoneen välityksellä diabetespoliklinikalle. Poliklinikasta voitiin antaa samaa tietä palaute tuloksista. Potilaiden hoitotasapainossa ei tapahtunut muutoksia, vaikka tutkimusvuoden viimeisten poliklinikkakäyntien väli oli 5-6 kuukautta. Telemaattisista palveluista voitaisiin saada helpotusta diabetespoliklinikoiden kasvavaan työmäärään.

Esa Kilkki, Liisa Riihelä, Krister Nyholm, Jyrki Pajunen, Veikko Koivisto

Laadukkaan terveyskeskuksen indikaattoreita kehitellään

STAKESissa pyritään yhdessä terveyskeskusten kanssa kehittämään terveyskeskusten toimintaa kuvaavia indikaattoreita. Ensimmäinen kokeilu osoitti, ettei kehittely ole helppoa. Muutamia toimivia mittareita kuitenkin löydettiin. Näitä olivat mm. diabeetikoiden HbA1c-arvon ja verenpainepotilaiden diastolisen verenpaineen seuranta. Selväksi kävi myös, että asiakastyytyväisyyden mittaamista varten tarvittaisiin yhtenäinen kyselykaavake.

Pertti Soveri, Sirpa Sairanen, Päivi Voutilainen, Jari Karonen, Marjukka Mäkelä

Oikea potilas oikeassa poliklinikassa oikeaan aikaan

Sairaalaan jo tulleet potilaat ovat jääneet vähemmälle huomiolle tutkittaessa potilasvirtoja ja niiden ohjausta. Yksinkertainen keino analysoida ajanvarauspoliklinikoiden toimintatapoja on laskea, montako uusinta- ja muuta käyntiä kertyy potilaan ensikäyntiä kohden. Vertailemalla sairaaloiden ajanvarauspoliklinikoiden uusinta- ja ensikäyntien suhdetta saadaan kuva, kuinka nopeasti potilaat virtaavat läpi eri sairaaloiden ja erikoisalojen. Ajanvarauspoliklinikka, jossa on runsaasti edullisia käyntejä, voi olla tehoton ja epäedullinen verrattuna poliklinikkaan, jossa on vähemmän käyntejä mutta parempi läpivirtaus.

Gustav Wägar

Juoksumatolla suoritettu kliininen rasituskoe lasten rasitusastman diagnostiikassa

Rasitusastman havaitsemiseksi tehdyssä kliinisessä rasituskokeessa juoksumatolla viidellä lapsella tutkituista 35 lapsesta uloshengityksen sekuntikapasiteetti (FEV1) pieneni kokeen aikana yli 10 % lähtötilanteeseen verrattuna. Kaikki viisi lasta olivat ihopistokokeen perusteella atooppisia eikä heistä kukaan harrastanut säännöllistä liikuntaa. Uloshengityksen dynamiikka oli näillä viidellä spirometriatutkimuksen mukaan poikkeava muihin lapsiin nähden. Tutkimuksen perusteella liikunta-anamneesi, spirometriatutkimus ja ihopistokoe ovat tärkeitä arvioitaessa kliinisen rasituskokeen tarvetta, suorittamista ja tulosta lapsipotilaalla, jolla on rasituksesta aiheutuvia astmaoireita.

Ilkka Helenius, Heikki Tikkanen

Idiopaattisen fibrosoivan alveoliitin diagnostiikka, hoito ja seuranta

Idiopaattisen fibrosoivan alveoliitin diagnostiikkaan ja seurantaan on nykyään entistä paremmat mahdollisuudet ohutleikekuvauksen ja bronkoalveolaarisen huuhtelun ansiosta. Tulokset taudin parantamiseksi ovat edelleen vaatimattomia, koska tauti on yleensä jo edennyt tulehduksesta fibroosiin, kun diagnoosi tehdään.

Klaus Tamminen, Peter Nyberg, Seppo Sutinen, Henrik Riska

Huimauspotilaan työkyvyn arviointi

Vain pieni osa monilukuisista huimauspotilaista tarvitsee kannanottoa pitkäaikaiseen työkykyyn. Haittahan on useimmiten ohimenevä. Pitkittyvä huimaus estää kuitenkin selviytymistä erityisesti vaaratilanteita sisältävissä ammateissa. Työkykykannanottoa varten tarvitaan tällöin kliinistä kokemusta huimauspotilaista sekä erityistason tutkimuksia. Arviointia vaikeuttavat usein sekä diagnostiikkaa että potilaan tilannetta koskevat avoimet kysymykset.

Mikael Ojala, Juha Liira, Juhani Juntunen

Lääketieteellisten hoitosukkien luokitus ja käyttö

Potilaalle oikein mitoitetut ja hänen sairautensa mukaan valitut hoitosukat ovat olennainen osa laskimoperäisen säärihaavan ja alaraajojen turvotuksen hoitoa. Valinnassa on otettava huomioon paitsi sukan puristusvoima sinänsä, myös että puristus vähenee nilkasta ylöspäin. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että vain osa tuotteista täyttää viimeksi mainitun vaatimuksen. Hoitosukkien laatuvaatimukset selkiintyvät, kun valmisteilla oleva eurooppalainen standardi tulee voimaan. Se sisältää vaatimukset sukkien puristuspaineesta ja sen jakaumasta sekä mm. materiaaleista, kudontatavasta ja venyvyydestä.

Kari Saarinen, Pertti Kolari, Ken Malanin, Katri Valkokari, Matti Lähdeniemi, Urpo Kiistala

Aortankaaren kalkkeutuma ja aivohalvaus

Pitkään on yleinen käsitys ollut, että aortan kalkkeutuminen ei lisäisi aivoemboliariskiä. Ranskalaistyöryhmä on tutkinut asiaa ja tuo lisätietoja, jotka antavat ymmärtää, että aortankaaren ateroskleroosi ei sittenkään ehkä ole niin viaton asia kuin usein luullaan.

Eläinmalli helikobakteeri-infektiolle

Ihmisen infektioiden tutkimus on monesti ongelmallista siksi, ettei sopivia eläinmalleja ole noin vain löydettävissä. Infektioita aiheuttavat mikrobit ovat nimittäin varsin isäntäspesifisiä. Tämä on koskenut myös helikobakteeri-infektiota. Nyt kuitenkin italialainen tutkijaryhmä raportoi saaneensa aikaan helikobakteerigastriitin hiirillä.