21101 osumaa

Nuorten naisten migreeni ja aivohalvausriski

Migreenipäänsärky on varsin tavallinen nuorilla naisilla, aivohalvaus ei. Silti jälkimmäistäkin esiintyy: neljässä vuodessa hoidettiin 72 alle 45-vuotiasta naista suur-Pariisin alueella aivohalvauksen vuoksi. Aivohalvaus varmistettiin aivojen tietokone- tai magneettikuvauksella. Nämä potilaat olivat kohderyhmänä ja heille valittiin 173 verrokkia, jotka olivat samassa sairaalassa hoidettavana jostain muusta kuin neurologisesta syystä.

Influenssaepidemia kuormitti puolustusvoimien terveydenhuoltoa

Viimetalvinen influenssaepidemia kuormitti puolustusvoimien sairaanhoitoa tuntuvasti. Influenssavirukset A ja B sekä adenovirukset aiheuttivat epidemian, jonka aikana sairastui noin 12 500 varusmiestä. Myös pelättyjä meningokokki-infektioita esiintyi tavallista runsaammin, lähes kymmenen tapausta. Hoitoturvallisuuden varmistamiseksi kuumeinen varusmies on otettava yleensä aina varuskuntasairaalaan tai tarvittaessa perustettavaan tilapäiseen sairaalaan. Kasarmin majoitustuvissa kuumeisia varusmiehiä ei pidä hoitaa.

Kimmo Koskenvuo

Vaikeasti liikuntavammaisten lasten kuntoutus ei siirtynyt KELA:lle ongelmitta

Vastuu vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen järjestämisestä siirtyi vuonna 1991 julkiselta sairaanhoidolta Kansaneläkelaitokselle. Siirto muutti kuntoutuskäytäntöä oleellisesti. Aikaisemmin lasta tutkiva tai seuraava asiantuntijayksikkö laati lapsen kuntoutussuunnitelman, valitsi kuntoutuksesta huolehtivat terapeutit pätevyysvaatimustensa periaatteella, seurasi kuntoutusta ja sen tuloksellisuutta sekä vastasi suunnitelman toteuttamisesta aiheutuneista kustannuksista. Nykyään lasta tutkiva tai seuraava asiantuntijayksikkö laatii kuntoutussuunnitelman, mutta KELA päättää suunnitelman toteutumisesta, voi määrätä niin halutessaan terapeutit, vastaa kustannuksista ja kontrolloi kuntoutuksen tuloksellisuutta vanhempien ja terapiapalautteiden välityksellä.

Ilona Autti-Rämö

Kohti tietämykseen perustuvaa terveydenhuoltoa - Iso-Britannia edelläkävijänä

Terveydenhuollon toiminnan laatu ja tehokkuus ovat joutuneet kriittisen tarkastelun kohteeksi useimmissa teollisuusmaissa. Hoitokäytännöissä on toistuvasti todettu suuria eroja. Nyt ratkaisua etsitään tietämykseen perustuvan terveydenhuollon (evidence based health care) ihanteesta. Käytäntöön soveltamisessa on päästy Euroopassa pisimmälle Isossa-Britanniassa. Artikkeli perustuu Lontoossa keväällä 1995 tehtyihin haastatteluihin.

Juha Teperi

Voiko yksilön rintasyöpäriskiä arvioida

Rintasyövän synty on todennäköisesti monisyinen tapahtuma ja useiden tekijöiden yhteisvaikutuksen tulos. Vahvin taudille altistava tekijä on rintasyövän esiintyminen suvussa, ja taudin periytyvyyttä tutkitaankin paljon. Kuitenkin vain noin 5 % rintasyövistä on nykytiedon mukaan perinnöllisiä. Muiden tiedossa olevien riskitekijöiden vaikutus on hyvin vähäinen. Taudin ehkäisyyn ei juuri ole keinoja. Riskiryhmien seurantaan on käytettävissä tavanomaiset seulontamenetelmät. Mikäli ikäryhmittäiset seulonnat järjestetään suositusten mukaan, valtaosa riskiryhmien naisista tulee niiden piiriin. Pelkojen ja epätietoisuuden poistamiseksi Suomen Syöpäyhdistys on aloittamassa henkilökohtaista neuvontaa näille naisille.

Kaija Holli

Kohdunkaulan syövän seulonnat - vaikuttavia vai oikeudenmukaisia?

Kohdunkaulan syövän seulonnat ovat olleet suomalaisen terveydenhuollon vaikuttavimpia toimintamuotoja. Ne ovat pienentäneet kohdunkaulan syövän ilmaantuvuutta, sen aiheuttamaa kuolleisuutta sekä esiintyvyyden alueellisia ja sosiaaliryhmittäisiä eroja. Joukkotarkastusten vaikutukset saattavat hiipua osallistumisaktiivisuuden pienenemiseen, joka on havaittavissa ylimmässä ja alimmassa sosiaaliluokassa erityisesti kaupungeissa.

Matti Hakama, Mervi Kallio, Eero Pukkala

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030