20882 osumaa

Neutraalin endopeptidaasin esto kokeellisessa sydämen vajaatoiminnassa

Neutraali endopeptidaasi (NEP) on laajalti eri elimissä esiintyvä solukalvoentsyymi, jolla on useita erilaisia substraatteja. NEP:n estäjät hidastavat sydämen natriureettisen hormonin (atrial natriuretic peptide, ANP) hajoamista elimistössä. Koska ANP on voimakas diureetti ja vasodilataattori, ja lisäksi se estää reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmän sekä sympaattisen hermoston aktivaatiota, on ajateltu että NEP:n esto voisi toimia uutena sydäninsuffisienssin ja hypertension hoitomuotona. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin NEP:n eston munuais-, verenkierto- ja hormonivaikutuksia kokeellisessa kroonisessa sydämen vajaatoiminnassa rotta koe-eläimenä. Lääkeaineina käytettiin kahta NEP:n estäjää (SCH 39370 ja SCH 34826) sekä kaptopriilia.

Karri Helin

Reumapotilaan seuranta perusterveydenhuollossa Koulutetun reumahoitajan, omalääkärin ja reumatologin yhteistyötä

Vaikka reumapotilaille voidaan nykyisin järjestää tehokasta hoitoa ja kuntoutusta, eivät läheskään kaikki pääse niistä osallisiksi. Ongelmana on etenkin puutteellinen seuranta. Erikoissairaanhoidon pitää huolehtia etenevää reumatautia sairastavan hoidosta, mutta hyvään tulokseen päästään vain perusterveydenhuollon tuella. Muissa maissa on koulutettujen reumahoitajien avulla pystytty tehostamaan seurantaa. Myös Suomeen on mahdollista luoda uuden tyyppinen, potilasystävällinen sekä taloudellisestikin edullinen seurantayhteistyön muoto.

Jukka Martio, Maria Sarkio, Rauni Junikka

Kokemuksia tilaaja-tuottajamallista eri maiden terveydenhuollossa

Palvelujen tilaajan ja tuottajan eriyttäminen sekä kilpailun lisääminen ovat keskeisiä periaatteita useiden maiden terveydenhuollon uudistuksissa. Eriyttäminen on viety pisimmälle Englannissa ja Uudessa-Seelannissa, joista jälkimmäisessä ministeriötasolle saakka. Suomessa roolit ovat edelleen osin päällekkäisiä, eikä aitoa kilpailua ole päässyt syntymään. Tilaaja-tuottajamallin antamiin mahdollisuuksiin uskotaan kunnissa kuitenkin vahvasti, ja siihen perustuvia kokeiluja on aloitettu. Uudistusten vaikutuksista on saatu vasta alustavia tuloksia. Isossa-Britanniassa, jossa kokemuksia on eniten, viiden vuoden ajalta, tehokkuus näyttää kasvaneen ja potilasjonot lyhentyneen. Hallintokustannukset ovat kasvaneet selvästi sekä Englannissa että Uudessa-Seelannissa.

Mika Punkari, Risto Ihalainen, Markku Pekurinen, Tapio Uutela, Ilkka Vohlonen

Kudosten hapensaanti vasoaktiivisten lääkkeiden käytön perusteena

Tavallisimmat tehohoidossa käytettävät vasoaktiiviset lääkkeet ovat sydämen pumppausvoimaa lisäävät ja verenpainetta nostavat sympatomimeettiset amiinit: adrenaliini, noradrenaliini, dopamiini, dobutamiini ja dopaeksamiini. Toinen vasoaktiivisten lääkkeiden ryhmä ovat verisuonia laajentavat lääkkeet, joista yleisimmin tehohoidossa käytetään nitroprussidia ja nitroglyseriiniä. Vasoaktiivisten lääkkeiden tarve ei vastoin perinteistä käsitystä ole suinkaan toivottoman tilanteen merkki. Tuoreet tutkimukset ovat osoittaneet, että kriittisesti sairaiden potilaiden ennustetta kyetään merkittävästi parantamaan sydämen minuuttivirtausta lisäävällä inotrooppisella lääkityksellä. Tämä on todettu laajan kirurgian yhteydessä, septisessä sokissa, traumapotilailla sekä heterogeenisella ryhmällä kriittisesti sairaita potilaita. Parantuneen ennusteen katsotaan johtuvan siitä, että vasoaktiivinen hoito lisää koko elimistölle tarjolla olevan hapen määrää ja estää elinten toiminnalle haitallisen hapenpuutteen kehittymisen.

Esko Ruokonen, Juha Hartikainen, Jukka Takala

Papilloomavirusrokotteiden uudet näkymät

Ihmisen papilloomavirusta (HPV) tunnetaan nykyään yli 70 tyyppiä. Genitaalialueen kasvaimista löytyy lähinnä HPV16- ja HPV18-tyyppejä. Eri tyyppien vertailussa on saatu selville ominaisuuksia, joilla virus aiheuttaa pahanlaatuisen transformaation. Immunisoitumisen kasvainviruksia vastaan on osoitettu suojaavan syövältä. Olisiko siis mahdollista kehittää rokote kohdunkaulan syöpää ja muita papilloomaviruksen aiheuttamiksi epäiltyjä syöpätauteja vastaan?

Matti Lehtinen, Pirkko Heino, Tuula Lehtinen, Pekka Nieminen, Jorma Paavonen

Uutta tietoa hedelmättömyyden yleisyydestä

Lapsettomuusongelmien on arveltu Suomessa viime aikoina yleistyneen. Arviot saavat tukea haastattelututkimuksesta, johon vastasi yli 4 000 suomalaisnaista, iältään 22-51-vuotiaita. Pitkittyneitä, yli vuoden kestäneitä raskaudenyrityksiä oli ollut 14 %:lla vastanneista, 9 %:lla ennen ensimmäisen lapsen syntymää. 1950-60-luvulla syntyneet naiset olivat kokeneet primaarista, ennen ensimmäisen lapsen syntymää ilmennyttä hedelmättömyyttä enemmän kuin 1938-49 syntyneet naiset. Lapsenteon siirtyminen myöhemmälle iälle selittää vain osan erosta: tulosten mukaan on ilmeistä, että kaikenikäisillä naisilla on nykyään raskaaksitulovaikeuksia enemmän kuin ennen.

Irma-Leena Notkola

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030