20882 osumaa

Ihopistokokeet allergian perusdiagnostiikassa Suomen Allergologi- ja Immunologiyhdistyksen suositus

Ihopistokoe on esitietojen jälkeen hyvä tutkimus välittömän allergian selvittämisessä, koska se on turvallinen, teknisesti helppo ja tulokset ovat melko luotettavia. Perussarjan avulla voidaan arvioida atopiataipumusta. Tutkimus on usein lähtökohtana potilaan hoitoon vaikuttaviin selvityksiin ja se auttaa arvioimaan potilaan riskiä sairastua tietyssä ympäristössä, kuten ammatissa tai asepalveluksessa. Yksittäisten allergiatutkimusten kliininen merkitys on kuitenkin rajallinen, ja hoitavan lääkärin on aina arvioitava tulokset suhteessa potilaan oireisiin ja esitietoihin.

Kaisu Juntunen-Backman, Kirsti Kalimo, Paula Kuusisto, Timo Reunala

Pallolaajennus vai ohitusleikkaus sepelvaltimotautiin?

Oireisen sepelvaltimotautipotilaan ensisijaishoito on tietenkin konservatiivinen, mutta usein joudutaan tilanteeseen, jossa on harkittava operatiivisia toimia. Tietyissä tilanteissa ohitusleikkaus on selvästi ensisijainen vaihtoehto, koska se parantaa eloonjäämistä; näitä ovat vasemman päärungon stenoosi, proksimaalisen vasemman laskevan haaran monisuonitauti sekä kolmen suonen tauti systolisesti vajaatoimintaisessa sydämessä. Vastaavasti yhden suonen tautiin käytetään usein pallolaajennusta.

Pienten keskosten koulumenestys

1980-luvun loppupuolelta alkaen on yhä pienempiä keskosia osattu hoitaa ja yhä suurempi osa näistä lapsista on päässyt kouluikään. Clevelandista peräisin olevassa tutkimuksessa on selvitetty, miten alle 750 g:n syntymäpainoiset keskoset ovat kouluikään päästyään selvinneet opintiellä, ja tätä on verrattu hieman suurempiin keksosiin (syntymäpaino 750-1 499 g) ja täysaikaisiin vastasyntyneisiin. Ryhmissä oli 61-68 lasta ja heidän neuropsykomotorisia taitojaan mitattiin lukuisilla asteikoilla (kaikkiaan yli 20 asteikkoa), joiden perusteella voitiin arvioida lasten kognitiivinen kyky, kielen omaksuminen, motorinen valmius, lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen, käyttäytyminen ja sosiaalinen valmius. Lapset olivat noin 7-vuotiaita, kun tutkimus tehtiin.

Kriminaalipotilaiden hoito kunnallisessa sairaalassa

Kriminaalipotilaiden hoidosta on perinteisesti huolehtinut valtio omissa mielisairaaloissaan. Maksukäytäntöä on kuitenkin muutettu niin, että nyt kustannuksista vastaa sairaanhoitopiiri, johon potilaan kotikunta kuuluu. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä asetti syksyllä 1992 tavoitteeksi, että valtion sairaaloiden käyttö vähennetään puoleen ottamalla kriminaalipotilaita hoidettavaksi TAYS:n psykiatrian klinikkaan perustettavalle osastolle. Kokemukset vuonna 1993 aloitetusta toiminnasta tukevat sosiaali- ja terveysministeriön uusia ohjeita, joiden mukaan kriminaalipotilaiden hoito on syytä keskittää vain harvoihin paikkoihin.

Heikki Suutala, Jukka Kuisma

Verenpaine- ja diabetespotilaiden hoidon laatu eräällä terveysasemalla

Verenpaine- ja diabetespotilaiden hoidon laatua selvitettiin helsinkiläisellä terveysasemalla. Tutkimusten ja niiden tulosten kirjaamisessa esiintyi puutteita. Myös itse hoitotavoitteiden asettaminen näytti olevan vaikeaa. Erityisesti miespuolisten verenpainepotilaiden hoitotasapaino oli heikko, ja myös verenpaineseulonta näytti kohdistuvan muualle kuin verisuonisairauksien riskiryhmään, keski-ikäisiin miehiin.

Pirkko Kekki-Karppinen, Pertti Kekki

Kaupunkiterveyskeskuksen lähetekäytäntö

Terveyden- ja sairaanhoidon kustannusten kasvun syitä on etsitty mm. lähetekäytännöstä. Kuopiossa tarkasteltiin terveyskeskuslääkäreiden lähetekäytäntöä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Kahden viikon tutkimusjakson aikana yleislääkäreiden vastaanotoilla käyneistä noin 3 500 potilaasta 6,8 % ohjattiin lähetteillä erikoislääkärikonsultaatioihin. Noin puolet lähetteistä tehtiin sisätautien ja kirurgian erikoisaloille. Tavallisimmat lähettämisen syyt liittyvät maha- ja suolikanavan, verenkiertoelinten ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin. Yleislääkärikohtaisesti lähetefrekvenssi vaihteli välillä 0-17 %.

Pertti Lipponen, Lassi Siltavuori

Perhesuunnittelua vuoteen 2000 Kehittämishankkeen tavoitteet ja sisältö

STAKESissa toimivassa Perhesuunnittelu 2000 -kehittämishankkeessa arvioidaan perhesuunnittelupalvelujen tavoitteita ja sisältöjä ja perhesuunnittelukoulutuksen kehittämistarpeita. Keski-Suomen läänissä on lääninhallituksen johdolla kehitetty seksuaaliopetusta kouluissa ja perhesuunnittelupalveluja sosiaalitoimessa ja terveydenhuollossa. Perhesuunnittelupalvelujen tehtävänä on tukea ihmisten yksityisiä valintoja siten, että raskauden alkaminen on toivottua, suunniteltua, ja että se edistää perheen ja tulevan lapsen hyvinvointia. Terveydenhuollon kaikki ammatinharjoittajat tarvitsevat hoitosuhteissaan seksuaalineuvonnan ammattitaitoa, johon yhdistyy riittävä lääketieteellinen osaaminen hedelmällisyyden edistämisessä, raskauden ehkäisyssä ja keskeyttämishoidossa sekä seksitautien ehkäisyssä ja hoidossa.

Matti Rimpelä, Maija Ritamo

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030