Suomalainen astmatutkimus - osa II

Suomalaisessa monikeskustutkimuksessa, jonka tulokset julkaistiin vuonna 1991 (N Engl J Med 1991;325:388-92), päädyttiin siihen, että aikuisen tuoreen lievän astman hoidossa inhaloitava steroidi on beetasympatomimeettiä (terbutaliinia) tehokkaampi, sillä steroidi lievittää nopeammin oireita ja korjaa paremmin keuhkojen toimintaa mittaavia muuttujia. Tutkimuksen jatko-osassa on selvitetty, miten käy jos steroidiannosta vähennetään tai jos steroidilääkitys peräti lopetetaan kahden vuoden hoidon jälkeen. Lisäksi tutkijat selvittivät, missä määrin keuhkofunktio paranee, jos steroidi aloitetaankin vasta kahden vuoden beetamimeettihoidon jälkeen.

Savu vain sakenee

Tupakoinnin terveyshaitoista on kirjoitettu niin paljon, että luulisi, ettei mikään tämän aiheen ympärillä enää hätkähdytä. Silti uusi BMJ:n raportti saa paatuneenkin tupakka-artikkelien lukijan kulmakarvat kohoamaan.

Onko miesten subfertiliteetti periytyvää?

Lapsettomuuden ja lapsensaantivaikeuksien syitä pohdittaessa ei heti tule mieleen, että syynä voisi olla periytyvä ominaisuus. Toisaalta ihmislajille on ominaista, että pienikin lapsiluku riittää ylläpitämään sukua. Ja kun vielä tiedetään, että subfertiilien miesten veljien siemenneste on usein heikkolaatuista, alkavat perustelut Leedsissä tehdylle tutkimukselle olla ymmärrettävät. Sikäläisen yliopiston epidemiologit näet selvittivät tapaus-verrokkitutkimuksessa, miten usein lapsensaantivaikeuksien takia tutkittavana olevien pariskuntien miesten veljillä on lapsensaantivaikeuksia.

Lasten ja nuorten Cushingin oireyhtymä

Cushingin oireyhtymä ei todellakaan ole kovin tavallinen pediatrisilla potilailla, kun NIH:n tutkimuskeskukseenkin on lähetetty vain 59 potilasta kymmenen vuoden aikana. Tautia kuitenkin esiintyy, ja NIH:n tutkijat kertovat kokemuksiaan tästä postimerkkitaudista.

Flukonatsolin käyttö sairaalassa

Sienten aiheuttamien invasiivisten infektioiden määrä on moninkertaistunut sairaaloissa kuluneen vuosikymmenen aikana. Ilmiön syynä on laajakirjoisten bakteerilääkkeiden ja verisuonikanyylien lisääntynyt käyttö sekä immuunipuutteisten ja erityisesti AIDS-potilaiden määrän kasvu.

Milloin vesirokkorokote?

Vesirokkorokote on suhteellisen uusi tulokas rokotteiden joukossa. Sen käytön aiheet ovat siksi vasta muotoutumassa. Koska yksi rokoteannos antaa hyvän, peräti 90 %:n suojatehon, siitä voisi ajatella tulevan yleisrokotteen. Asiassa on kuitenkin periaatteellisia ongelmia.

Silmän paikallispuudutus harmaakaihikirurgiassa

Tutkimuksen tarkoituksena oli parantaa silmäpuudutuksen laatua harmaakaihileikkauksissa potilaan turvallisuutta vaarantamatta. Harmaakaihileikkaukset tehdään yhä useammin päiväkirurgisina toimenpiteinä. Suurin osa potilaista on vanhuksia. Sekä potilaan että leikkaajan kannalta on edullista, jos puudutuksen primaari onnistumisfrekvenssi on korkea ja puudutus on mahdollisimman kivuton. Näiden tutkimusten perusteella voidaan puudutuksen onnistumiseen vaikuttaa puudutustekniikan, puudutteiden ja lisäaineiden valinnoilla. Tutkimuksiin osallistui 609 potilasta.

Johanna Sarvela

Vapaa-ajan liikunta, kardiorespiratorinen kunto ja sepelvaltimotauti

Sepelvaltimotauti (SVT) on Suomessa merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Se on suomalaisten yleisin kuolinsyy. Perinteisten vaaratekijöiden on havaittu selittävän vain hieman yli puolet vaarasta sairastua siihen. Lisäksi mm. vähäinen liikunta ja huono kardiorespiratorinen kunto näyttävät altistavan sairaudelle. Harvat tutkimukset ovat kuitenkaan selvittäneet näiden tekijöiden yhteyttä sairastumisvaaraan. Aikaisemmat tutkimukset ovat tuottaneet vähän tietoa siitä, kuinka paljon ja millaista liikuntaa olisi harrastettava, jotta suojaava vaikutus ilmenisi. Ei myöskään tiedetä, kuinka hyvä kardiorespiratorisen kunnon tulisi olla ehkäisyn kannalta. Tiedon puute johtuu osittain siitä, ettei liikuntaa ole mitattu kvantitatiivisesti ja ettei kardiorespiratorista kuntoa ole arvioitu parhaalla mahdollisella menetelmällä, suoralla maksimaalisen hapenottokyvyn (VO2max) mittauksella.

Timo Lakka

Vanhusten sydäntautien tutkiminen ja hoito

Vanhusten määrä on kasvamassa, ja samalla on havaittu, että vanhuksiin kohdistettu sydäntautien invasiivinen tutkimus ja hoito ovat tuloksellisia. Rakenteellisesti alunperin normaalin ja trikuspisen mutta kalkkeutuneen aorttaläpän ahtaumasta on vähitellen tullut tärkein läppävika. Sen ennuste oireellisella henkilöllä on tunnetusti hyvin huono, mutta leikkauksen jälkeen erinomainen, jos vasen kammio ei ole ehtinyt vaurioitua. Tämän läppävian esiintyvyydestä vanhusväestössä ei ole kuitenkaan ollut käytettävissä luotettavaa tietoa.

Magnus Lindroos

Verenkierron hermostollinen säätely normaalissa raskaudessa ja raskaudenaikaisessa verenpainetaudissa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ei-invasiivisesti, 1) miten verenkierron hermostollinen säätely muuttuu normaalin raskauden aikana, 2) miten raskauden aikainen verenpaineen nousu vaikuttaa verenkierron säätelyyn, 3) muuttuvatko autonomisen hermoston välittämät syke- ja verenpainevasteet ennen raskaudenaikaisen verenpaineen nousua sekä 4) verrata toisen raskauskolmanneksen aikaista lepoverenpainetta ja autonomisen hermoston vasteita raskaudenaikaisen verenpaineen nousun ennustamisessa.

Eeva Ekholm