Lääkinnällisen pelastustoimen ja sairaankuljetuksen järjestäminen uusien säädösten pohjalta

Lääkinnällinen pelastustoiminta ja sairaankuljetus on lainmuutoksin säädetty osaksi porrastettua terveydenhuoltojärjestelmää. Näiden palvelujen kehittämismahdollisuudet paranivat, mutta uudet säädökset eivät kaikin osin muodosta loogista kokonaisuutta. Esimerkiksi palolaitosten ja yksityisten yrittäjien tuottamat sairaankuljetuspalvelut jäivät terveydenhuollon vastuu-, potilasvakuutus- ja valvontajärjestelmän ulkopuolelle. Niiden asema tulisi selvittää.

Markku Murtomaa

Oikaisu

Suomen Lääkärilehdessä 36/94 julkaistun artikkelin Psykiatrian opetuksen sisältö lääketieteen peruskoulutuksessa (Isohanni M ym.) kuvioihin oli tullut pari virhettä: sivulla 3857 kuvion 1 värikoodiavaimessa vastaajaryhmät olivat väärässä järjestyksessä ja sivulla 3858 kuvion 3 alaosassa olivat myös tiedot sekoittuneet. Julkaisemme tässä kuviot uudelleen. Pahoittelemme virheitä.

Palvelurakennehankkeen tilannekatsaus Laitoshoito vähentynyt, avohoidossa paineet kasvavat

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennehankkeen toinen tilannekatsaus, jossa selvitetään muutoksia lääneittäin 1991-93, osoittaa laitoshoidon vähentyneen ja terveydenhuollon avohoitokäyntien lisääntyneen vuonna 1993. Myös erilaisia asumispalveluja on lisätty.

Neurologisten sairauksien immunosuppressiiviset hoidot

Immuunivastetta estävistä tai muuntelevista lääkehoidoista hyötyvät eniten akuuttia polyradikuliittia, myasthenia gravista ja polymyosiittia sairastavat potilaat. Neuropatioiden ja motoneuronitautien hoidossa niitä on kokeiltu, mutta ristiriitaisin tuloksin. ALS-potilaiden hoidossa yritykset ovat tuottaneet pettymyksiä, mutta immunosuppressiosta näyttäisi olevan hyötyä joissakin perifeerisissä neuropatioissa, joissa esiintyy autovasta-aineita. MS-taudin pahenemisvaiheet lyhenevät suoneen annettavan suuriannoksisen steroidihoidon avulla, mutta perinteisestä pitkäaikaisesta immunosuppressiosta näille potilaille ei näytä olevan hyötyä. Beetainterferoni on immunomodulatorinen lääkeaine, jonka ensimmäiset kokeilut MS-taudin hoidossa lupasivat paljon ja herättivät laajaa keskustelua. Syksyllä julkistetut uusimmat tulokset ovat edelleen vahvistaneet näitä lupauksia.

Reijo Salonen

Miten torjua MRSA-bakteerin leviäminen Suomen sairaaloihin

Metisilliinille resistentit Staphylococcus aureus (MRSA) -kannat ovat huolestuttavasti yleistyneet sairaaloissa eri puolilla maailmaa. Sen sijaan Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa, MRSA-epidemiat ovat olleet harvinaisia. MRSA-kannat ovat mikrobilääkeherkkyydeltään muuntuneita S. aureus -kantoja, joihin penisillinaasia kestävät stafylokokkipenisilliinit, kuten kloksasilliini ja dikloksasilliini, eivät tehoa. Nykyisen hyvän tilanteen säilyttämiseksi olisi tärkeää pyrkiä MRSA-kantajien nopeaan tunnistamiseen suomalaisissa sairaaloissa ja luoda maahamme yhtenäinen, valtakunnallinen MRSA-torjuntaohjeisto.

Jaana Vuopio-Varkila, Pirkko Kotilainen

Miksi kohonneen verenpaineen hoito epäonnistuu

Kohonneen verenpaineen hoitotulokset ovat pysyneet epätyydyttävinä huolimatta kaksi vuosikymmentä jatkuneista ponnisteluista tämän tärkeän kansantaudin voittamiseksi. Hypertonian riskit tunnetaan melko hyvin. Sen hoitoa varten on hyvät suositukset ja runsas lääkevalikoima. Heikkojen tulosten syynä ovat valtaosassa tapauksista inhimilliset tekijät. Potilaiden ja ehkä lääkäreidenkin on vaikea motivoitua vähäoireisen taudin jatkuvaan lääkehoitoon. Potilaiden motivaatiota vähentävät myös hoitoon liittyvät hankaluudet ja lääkekustannukset. Hoitomyöntyvyyttä voidaan parantaa yksinkertaisin järjestelyin, kunhan se ilmiönä tiedostetaan ja potilaskohtaisesti tunnistetaan. Lääkärien on pidettävä mielessä myös huonon hoitovasteen muut syyt sekä harvinaiset hypertoniaa aiheuttavat sairaudet.

Jorma Takala

Psoriaasin uudet hoidot

Psoriaasin hoito on taudin perusilmiön, kiihtyneen solunjakautumisen, hillitsemistä paikallishoidoilla, valohoidoilla tai sisällisin lääkkein. Hoitoa valittaessa on otettava huomioon psoriaasin taudinkuva, lokalisaatio ja laajuus, potilaan ikä sekä hoidon yhteensopivuus potilaan muiden hoitojen kanssa. Noin 75 %:lla potilaista ihottuma esiintyy paikallisena pieniläiskäisenä ihottumana, joka kattaa vähemmän kuin 20 % ihon pinnasta, ja tällaista psoriaasia hoidetaan paikallishoitoaineilla. Keskivaikeaa psoriaasia sairastava potilas tulee ohjata ihotautilääkärin vastaanotolle hoitosuunnitelman laatimista varten, ja vaikeaa psoriaasia sairastava potilas kuuluu pysyvästi ihotautilääkärin seurantaan. Psoriaasin uusia hoitoja ovat ilmastohoito sekä lääkkeistä kalsipotrioli, siklosporiini, sulfasalatsiini ja asitretiini.

Inkeri Helander

Muuttuuko raskaudenaikainen laskimo- ja keuhkoveritulpan ehkäisy?

Keuhkoveritulppa on tärkeimpiä raskaudenaikaisia kuolinsyitä. Sen ja syvän laskimotromboosin hoidossa ja ehkäisyssä pienimolekulaariset hepariinit ovat osoittautuneet turvalliseksi ja tehokkaaksi hoitovaihtoehdoksi muilla kuin raskaana olevilla. Pienimolekulaariset hepariinit eivät läpäise istukkaa eikä teoreettista estettä raskaudenaikaiselle käytölle ole. Prospektiivisia tehoa ja turvallisuutta koskevia vertailevia tutkimuksia ei kuitenkaan toistaiseksi ole käytettävissä.

Ville Pettilä, Risto Kaaja

Kaksinko aina kaunihimpi?

Alle 20-vuotiaiden raskaudenkeskeytysten ja synnytysten määrät ovat vähentyneet 80-luvun aikana maassamme selvästi. Samanaikaisesti nuorten ehkäisypillereiden käyttö on lähes kolminkertaistunut. Vaikka nuoret ovat fyysisesti kypsiä raskauteen, eivät he useinkaan ole sosiaalisesti ja henkisesti kypsiä vanhemmiksi.

Saila Piippo

Unohtuuko varjoaine päivystyksen TT-tutkimuksissa?

Päivystyksessä pään tietokonetomografia tehdään useimmiten natiivitutkimuksena ilman suonensisäistä varjoainetta. On kuitenkin muistettava, ettei normaali natiivilöydös sulje pois kaikkia aivosairauksia. TT-tutkimuksia ei siis tulisi tehdä päivystyksessäkään lyhimmän kaavan mukaan.

Leena Raulisto, Jaakko Kinnunen, Antti Servo