Laadukkaan terveyskeskuksen indikaattoreita kehitellään

STAKESissa pyritään yhdessä terveyskeskusten kanssa kehittämään terveyskeskusten toimintaa kuvaavia indikaattoreita. Ensimmäinen kokeilu osoitti, ettei kehittely ole helppoa. Muutamia toimivia mittareita kuitenkin löydettiin. Näitä olivat mm. diabeetikoiden HbA1c-arvon ja verenpainepotilaiden diastolisen verenpaineen seuranta. Selväksi kävi myös, että asiakastyytyväisyyden mittaamista varten tarvittaisiin yhtenäinen kyselykaavake.

Pertti Soveri, Sirpa Sairanen, Päivi Voutilainen, Jari Karonen, Marjukka Mäkelä

Oikea potilas oikeassa poliklinikassa oikeaan aikaan

Sairaalaan jo tulleet potilaat ovat jääneet vähemmälle huomiolle tutkittaessa potilasvirtoja ja niiden ohjausta. Yksinkertainen keino analysoida ajanvarauspoliklinikoiden toimintatapoja on laskea, montako uusinta- ja muuta käyntiä kertyy potilaan ensikäyntiä kohden. Vertailemalla sairaaloiden ajanvarauspoliklinikoiden uusinta- ja ensikäyntien suhdetta saadaan kuva, kuinka nopeasti potilaat virtaavat läpi eri sairaaloiden ja erikoisalojen. Ajanvarauspoliklinikka, jossa on runsaasti edullisia käyntejä, voi olla tehoton ja epäedullinen verrattuna poliklinikkaan, jossa on vähemmän käyntejä mutta parempi läpivirtaus.

Gustav Wägar

Juoksumatolla suoritettu kliininen rasituskoe lasten rasitusastman diagnostiikassa

Rasitusastman havaitsemiseksi tehdyssä kliinisessä rasituskokeessa juoksumatolla viidellä lapsella tutkituista 35 lapsesta uloshengityksen sekuntikapasiteetti (FEV1) pieneni kokeen aikana yli 10 % lähtötilanteeseen verrattuna. Kaikki viisi lasta olivat ihopistokokeen perusteella atooppisia eikä heistä kukaan harrastanut säännöllistä liikuntaa. Uloshengityksen dynamiikka oli näillä viidellä spirometriatutkimuksen mukaan poikkeava muihin lapsiin nähden. Tutkimuksen perusteella liikunta-anamneesi, spirometriatutkimus ja ihopistokoe ovat tärkeitä arvioitaessa kliinisen rasituskokeen tarvetta, suorittamista ja tulosta lapsipotilaalla, jolla on rasituksesta aiheutuvia astmaoireita.

Ilkka Helenius, Heikki Tikkanen

Idiopaattisen fibrosoivan alveoliitin diagnostiikka, hoito ja seuranta

Idiopaattisen fibrosoivan alveoliitin diagnostiikkaan ja seurantaan on nykyään entistä paremmat mahdollisuudet ohutleikekuvauksen ja bronkoalveolaarisen huuhtelun ansiosta. Tulokset taudin parantamiseksi ovat edelleen vaatimattomia, koska tauti on yleensä jo edennyt tulehduksesta fibroosiin, kun diagnoosi tehdään.

Klaus Tamminen, Peter Nyberg, Seppo Sutinen, Henrik Riska

Huimauspotilaan työkyvyn arviointi

Vain pieni osa monilukuisista huimauspotilaista tarvitsee kannanottoa pitkäaikaiseen työkykyyn. Haittahan on useimmiten ohimenevä. Pitkittyvä huimaus estää kuitenkin selviytymistä erityisesti vaaratilanteita sisältävissä ammateissa. Työkykykannanottoa varten tarvitaan tällöin kliinistä kokemusta huimauspotilaista sekä erityistason tutkimuksia. Arviointia vaikeuttavat usein sekä diagnostiikkaa että potilaan tilannetta koskevat avoimet kysymykset.

Mikael Ojala, Juha Liira, Juhani Juntunen

Lääketieteellisten hoitosukkien luokitus ja käyttö

Potilaalle oikein mitoitetut ja hänen sairautensa mukaan valitut hoitosukat ovat olennainen osa laskimoperäisen säärihaavan ja alaraajojen turvotuksen hoitoa. Valinnassa on otettava huomioon paitsi sukan puristusvoima sinänsä, myös että puristus vähenee nilkasta ylöspäin. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että vain osa tuotteista täyttää viimeksi mainitun vaatimuksen. Hoitosukkien laatuvaatimukset selkiintyvät, kun valmisteilla oleva eurooppalainen standardi tulee voimaan. Se sisältää vaatimukset sukkien puristuspaineesta ja sen jakaumasta sekä mm. materiaaleista, kudontatavasta ja venyvyydestä.

Kari Saarinen, Pertti Kolari, Ken Malanin, Katri Valkokari, Matti Lähdeniemi, Urpo Kiistala

Aortankaaren kalkkeutuma ja aivohalvaus

Pitkään on yleinen käsitys ollut, että aortan kalkkeutuminen ei lisäisi aivoemboliariskiä. Ranskalaistyöryhmä on tutkinut asiaa ja tuo lisätietoja, jotka antavat ymmärtää, että aortankaaren ateroskleroosi ei sittenkään ehkä ole niin viaton asia kuin usein luullaan.

Eläinmalli helikobakteeri-infektiolle

Ihmisen infektioiden tutkimus on monesti ongelmallista siksi, ettei sopivia eläinmalleja ole noin vain löydettävissä. Infektioita aiheuttavat mikrobit ovat nimittäin varsin isäntäspesifisiä. Tämä on koskenut myös helikobakteeri-infektiota. Nyt kuitenkin italialainen tutkijaryhmä raportoi saaneensa aikaan helikobakteerigastriitin hiirillä.

Monivammapotilaan tromboosiriski

Vanhastaan tiedetään, että monivammaisuuteen liittyy tehohoitoaikaisen tromboosin ja embolian riski. Obduktiotutkimusten mukaan 65 % näistä potilaista saa syvän laskimotukoksen ja 20 %:lla kuolleista oli merkittävä keuhkoembolia. Kunnollisista prospektiivisista tutkimuksista on pulaa, ja tätä puutetta pyrkii kanadalaistutkimus nyt korjaamaan.

Vakavat pneumokokki-infektiot lisääntyvät?

Tamperelaiset kollegat raportoivat Lancetin palstalla baktereemisten pneumokokki-infektioiden lisääntymisestä Pirkanmaalla. Näiden insidenssi vuosina 1983-92 oli 10,5/100 000 alle 16-vuotiailla ja peräti 53/100 000 alle 2-vuotiailla. Vuosina 1993-94 vastaavat insidenssiluvut olivat 20-30/100 000 ja 70-110/100 000. Vakavien pneumokokki-infektioiden määrä on siis muutamassa vuodessa kaksinkertaistunut.