Lasten myrkytystapaturmissa on osattava epäillä itsetuhokäyttäytymistä

Tapaturmat ja myrkytykset ovat alle 16-vuotiaiden lasten yleisin kuolinsyy. Psyykkisesti häiriintyneet lapset joutuvat tapaturmiin useammin kuin terveet. Taustalla voi olla tiedostamatonta itsetuhoisuutta. Lapset ja nuoret toteuttavat itsemurhayrityksen tavallisesti nauttimalla jotakin myrkyllistä ainetta, kuten lääkkeitä tai alkoholia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin sairauskertomuksista KYS:ssä vuosina 1980-90 hoidettujen 6-14-vuotiaiden lasten myrkytystapaturmat. Tavoitteena oli selvittää myrkytykseen johtaneet tekijät ja tunnistaa joukosta lasten itsemurhayritykset. Aineiston lapsista 10 %:lla myrkytyksen syy oli itsemurhayritys.

Outi Hyvönen, Hanna Ebeling, Eila Räsänen

Alaraaja-amputaatiopotilaiden kuntoutus proteesin käyttöön ja seuranta

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä alaraaja-amputaatiopotilaiden protetisointi ja kuntoutukseen ohjaaminen on vuodesta 1985 lähtien keskitetty KYS:n fysiatrian osastoon. Hoitokäytäntö sisältää suunnitelman potilaiden valmentamisesta leikkaukseen, kuntoutuksesta ja seurannasta sekä tähän osallistuvista ammattiryhmistä. Selvitys KYS:n kautta alaraajaproteesin saaneiden potilaiden tilanteesta ja kuntoutuksen onnistumisesta 3-4 vuotta leikkauksen jälkeen osoitti suunnitelman toteutuvan kohtalaisen hyvin. Eri ammattiryhmien johdonmukaista yhteistyötä on syytä kehittää edelleen.

Olavi Airaksinen, Rolf Danner, Satu-Mari Kokko, Pekka Kovanen

Antikoagulaation keskeyttäminen kirurgian ajaksi

Jatkuvaa peroraalista antikoagulanttihoitoa saavilla potilailla on tietenkin suuri vuotoriski, jos heille joudutaan tekemään kirurginen toimenpide. Yllättävän vähän tiedetään siitä, miten kauan antikoagulaatiohoidon pitää olla keskeytettynä ennen leikkausta, jotta hyytymistaso olisi turvallinen. Toisaalta potilaan pitäisi olla mahdollisimman lyhyen aikaa ilman lääkettään, jottei hän turhaan altistuisi tromboembolioille.

Tyypin II diabeteksen paras hoito

Mitä parempi diabetestasapaino, sitä vähemmän komplikaatioita. Kakkostyypin diabeteksessa hyvän tasapainon saavuttaminen onkin aika vaikeaa ensisijaisesti ylipainosta johtuvan insuliiniresistenssin vuoksi. Britanniassa on jo vuonna 1977 alkanut tutkimus, jonka yhtenä päämääränä on ollut selvittää, miten aikuistyyppisessä diabeteksessa saavutettaisiin paras tasapaino (veren glukoosipitoisuus < 6,1 mmol/l), kun pelkkä dieettihoito ei riitä.

Syklospora-ripulin hoito

Jaa että minkä ripulin? Syklospora-nimen (cyclospora) on saanut aikaisemmin "cyanobacteriumin kaltaiseksi" nimetty kokkidioidi mikrobi. Tämän mikrobin on todettu aiheuttavat pitkittynyttä ripulia ainakin Nepaliin ja Peruun matkaaville. Ripuli kestää vähintään 3 viikkoa eikä siihen ole aikaisemmin keksitty hoitoa.

Keftriaksonille resistentin pneumokokkimeningiitin hoito

Rhode Islandilla sijaitsevan Brown-yliopiston arvostetut infektiolääkärit raportoivat meningiitin empiirisen hoidon muuttamisesta resistenttien pneumokokkien takia.

Lääkärien muistokirjoitukset BMJ:n ongelmana

Britanniassa kuolee nykyään tuhatkunta lääkäriä vuodessa, ja heistä noin neljästäsadasta julkaistaan British Medical Journalin palstoilla muistokirjoitus. Määrä on enemmän kuin tuplaantunut vuodesta 1950 - ja muistokirjoituksia alkaa olla liikaa. Asiaa käsitellään lehden pääkirjoituksessa.

Potilasasiamies rohkaisee puhumaan potilaalle Ei vain mitä, vaan myös miten

Jos lääkäri selittäisi ja potilas ymmärtäisi, Jorvin sairaalan potilasasiamiehen Marja Niemisen työt olisivat vähissä. Lähes kaikkien yhteydenottojen takana on nimittäin katkos tässä kommunikaatiosuhteessa. Potilasasiamies neuvookin kiinnittämään huomiota paitsi puheen sisältöön, myös puhumisen tapaan.

Jonotusajat elektiivisiin toimenpiteisiin vuosina 1992-1993

Vuoden 1992 sairaalastapoistoilmoituksissa sairaaloiden tuli ensimmäistä kertaa ilmoittaa päivämäärä, jona päätös elektiivisestä toimenpiteestä tehtiin ja potilas asetettiin jonoon. Päivämäärä antaa mahdollisuuden seurata jonottamisaikojen vaihtelua helposti, systemaattisesti ja suhteellisen objektiivisesti. Jo ensimmäisenä vuonna tiedon kerääminen sujui hyvin ja toisena sitäkin paremmin. Pitkien jonojen ongelma näyttää rajoittuvan muutamiin toimenpiteisiin eikä näissäkään ilmene kaikissa piireissä samanlaisena. Jonottamisaikojen alueelliset erot tasaantuisivat nopeimmin, jos sairaaloiden jälkilaskutusoikeus poistettaisiin. Jonot purkautuisivat silloin luonnollisella tavalla niihin yksiköihin, joissa on kapasiteettia.

Martti Kekomäki, Miika Linna, Jouni Rasilainen, Arto Alanko

Telemaattinen tiedonvälitys diabeteksen hoidon seurannassa

Diabeettikojen hoitotasapainon seurantaan on etsitty uusia keinoja modernista tietotekniikasta. Kuusankosken aluesairaalassa kokeiltiin telemaattiseen viestintään perustuvaa seurantaa, jossa potilas lähetti verensokerin kotimittaustensa tulokset tietokoneen välityksellä diabetespoliklinikalle. Poliklinikasta voitiin antaa samaa tietä palaute tuloksista. Potilaiden hoitotasapainossa ei tapahtunut muutoksia, vaikka tutkimusvuoden viimeisten poliklinikkakäyntien väli oli 5-6 kuukautta. Telemaattisista palveluista voitaisiin saada helpotusta diabetespoliklinikoiden kasvavaan työmäärään.

Esa Kilkki, Liisa Riihelä, Krister Nyholm, Jyrki Pajunen, Veikko Koivisto