Päiväkotilasten sairastavuuteen vaikuttavat tekijät

Päiväkotilasten suuren sairastavuuden syitä tutkittiin Helsingissä ja Mäntsälässä. Lapsen ominaisuuksista vähäinen ikä ja allergiataipumus ja kodin ominaisuuksista huoltajan matala sosiaaliryhmä lisäsivät infektioiden määrää. Myös monet päiväkodin ominaisuudet vaikuttivat sairauksien määrään. Näitä olivat ryhmien koko, ahtaus, erillisten ryhmätilojen puute sekä huonon ilmanvaihdon kuvastajina sisäilman hiilidioksidi- ja homepitoisuus. Pitkäaikainen aiempi päiväkotihoito näyttää suojaavan hengitystieinfektioilta.

Antti Pönkä, Eira Salminen, Samuli Ripatti, Tuija Nurmi

MBD ja liikunta

MBD-oireyhtymän keskeiset oireet liittyvät motoriikkaan, tarkkaavaisuuteen, hahmottamiseen ja oppimisvaikeuksiin. Motoriikan testaaminen antaa mahdollisuuden seurata lapsen kehitystä ja arvioida kuntoutuksen liikunnallista tuloksellisuutta. MBD-oireisten lasten liikunnallisen kuntoutuksen tulee perustua tarkkaan motoristen vaikeuksien arviointiin sekä yksilöllisiin tarkkaavaisuutta, havaintotoimintaa ja motoriikkaa kehittäviin harjoituksiin. Tämä luo pohjaa laajemmille liikuntaharjoituksille, jotka voivat toimia paitsi kuntoutuksen osana, myös lapsen ja perheen yhteisinä virkistyshetkinä.

Esko Mälkiä, Timo Ahonen

Antikoagulanttihoidon perusteet eteisvärinän kääntämisen yhteydessä

Sydämen rytminsiirron yhteydessä annetun antikoagulanttihoidon perusteena on eteisiin ja korvakkeisiin muodostuvien tukosten riski. Lääkityksen tehosta trombiin ja optimaalisesta pituudesta on kuitenkin vähän tutkimustietoa. Transesofageaalinen kaikukardiografia antaa entistä paremmat mahdollisuudet sydämensisäisen verenkierron tarkasteluun, ja sen löydösten perusteella nykyinen käytäntö muuttunee lähitulevaisuudessa jonkin verran. Parantuneen diagnostiikan myötä on syntynyt myös uusia kysymyksiä. SEC:n merkitys rytminsiirtoon liittyvän embolisaation riskitekijänä on epäselvä. Virtausnopeuksia eteisissä ja korvakkeissa tutkitaan myös vilkkaasti.

Terhi Martikainen

Taskukokoinen spirometri keuhkoaltistusten seurannassa

Mikrospirometri sopii monien etujensa vuoksi perinteisiä laitteita paremmin astmadiagnostiikan seurantamittauksiin. Helsingin Työterveyslaitoksessa kokeiltu laite antoi myös entistä luotettavampia tuloksia. Sekuntikapasiteetti- ja uloshengityksen huippuvirtaustulos saadaan mikrospirometrissä samalla puhalluksella, mikä vähentää potilaiden rasitusta ja henkilökunnan työtä. PEF-arvojen seurannasta voidaan myös luopua, koska uusi laite mahdollistaa tarkempien ja helpommin toistettavien FEV1-arvojen vuorokausiseurannan.

Helena Keskinen, Päivi Piirilä, Henrik Nordman, Markku Nurminen

Seuraavaa influenssa A -pandemiaa odotettaessa

Koska influenssa leviää hyvin nopeasti ja maailmanlaajuisesti, on seuraava uuden virustyypin aiheuttama vaikeampi pandemia koko ajan tutkijoiden mielissä. Edellisestä täysin uuden viruksen ilmestymisestä on kulunut jo 26 vuotta. Sehän oli honkongilainen vuonna 1968.

Hemofiluksen kolonisaatio ja korvatulehdus

Korvatulehdus on tavallisimpia lasten infektiotauteja. Suomessakin sen sairastaa vuosittain ainakin 200 000 lasta. Haemophilus in-fluenzae on mukana 27-37 %:ssa korvatulehduksista.

Kolesteroli ja väkivaltakuolemat - Pohjois-Karjala-projektin puheenvuoro

Veren kolesterolipitoisuuden pienentäminen vähentää sepelvaltimotautikuolemia. Silti kokonaiskuolleisuus on pysynyt muuttumattomana useissa (ei kaikissa) tutkimuksissa, joissa kolesterolitasoa on laskettu. Pohjois-Karjala-projektin puitteissa on seurattu yli 20 000 itäsuomalaisen kuolleisuutta ja kuolleisuussyitä ja suhteutettu näitä mm. kolesterolitasoon, tupakointiin ja alkoholinkäyttöön.

Magnesiuminpuute altistaa astmalle

Magnesium on viime aikoina ollut näyttävästi esillä palstoilla. Sillä lienee merkitystä sydäninfarktin akuuttihoidossa ja nyt näyttää siltä, että magnesiumilla on oma roolinsa myös astmassa.

Poliovirus on hävitetty Amerikasta

WHO esittelee ylpeänä yhdessä viikottaisista uutiskirjeistään, että polio on eradikoitu Amerikasta.

Kasvolihasvasteiden magneettinen stimulaatio

Keskushermoston magneettistimulaatio on tullut mahdolliseksi tri Barkerin esiteltyä tähän soveltuvan laitteen Englannissa 1985. Tekniikalla voidaan aktivoida transkraniaalisesti ja noninvasiivisesti motorista aivokuorta sekä muita kallon sisäisiä hermoratoja. Liikehermoratojen aktivoitumisen seurauksena aikaansaadut sähköiset lihasvasteet voidaan mitata. Tulosten avulla saadaan tietoa liikehermoratojen toiminnasta.

Ilpo Rimpiläinen