Halpa ja tehokas

Pahoinvointi ja oksentelu ovat solunsalpaajahoidon kiusallisimpia sivuvaikutuksia. Viime vuosina käyttöön tulleet uudet tehokkaat pahoinvointilääkkeet, serotoniinireseptorin salpaajat ondansetroni, tropisetroni ja granisetroni, ovat kuitenkin suuresti helpottaneet tätä ongelmaa. Myös kortikosteroidien on osoitettu riittävinä annoksina käytettynä olevan tehokkaita ja hyvin siedettyjä pahoinvointilääkkeitä. Mutta voisiko vanha kunnon deksametasoni olla yhtä tehokas pahoinvointilääke kuin 5-HT3 reseptorin salpaaja?

Yhdysvaltalaisten tetanusvasta-aineet

Yhdysvalloissa suoritetun laajan terveystutkimuksen osana selvitettiin myös väestön tetanusvasta-ainetasoja. Tutkitut (n = 10 618) olivat kuusivuotiaita tai vanhempia.

Tapio Tervon mielestä hoitajalakko olisi vaatinut selvät rajat "Lakkojohtajat vastaavat seurauksista"

Hoitajalakkoa sen silmässä seurannut johtajaylilääkäri Tapio Tervo vaatii lakossa olleitten keskus- ja paikallisjohtajilta vastuunkantoa. Hänen mielestään vastuu mahdollisista kuolemista ja pysyvistä vahingoista on niillä, jotka eivät antaneet suojelutyövoimaa, kun sitä olisi tarvittu. Lakkojohdon asiantuntemus oli Tervon mielestä niin heikkoa, että vastaavan lakon toistuminen olisi estettävä. Ratkaisuksi hän tarjoaa ennen lakkoa sovittuja selviä lakkorajoja ja kunnon sanktioita virkariitalautakunnan päätöksistä piittaamattomille.

"Lakko hoidettiin tyylikkäästi"

Suomen lähi- ja perushoitajaliiton SuPerin puheenjohtaja ja lakkojärjestöjen yhteistä neuvottelujärjestöä TNJ:tä johtanut Kaarina Muhli torjuu lakkojohdon asiantuntemattomuutta koskevat syytökset. Hänen mielestään lakko hoidettiin tyylikkäästi.

M/S Estonia Erikoissairaanhoidon toiminta suuronnettomuudessa

Turun yliopistollinen keskussairaala kantoi päävastuun autolautta Estoniasta pelastettujen hoidosta heti onnettomuuden jälkeen. Ensihoitovaiheen ratkaiseviksi toiminnoiksi osoittautuivat hälytyksen tekeminen ja toiminnan organisoituminen. Tärkeimmäksi yksittäiseksi tehtäväksi ensihoitovaiheessa havaittiin potilaiden luettelointi. Eri tavoin vammautununeiden, eri kieliä puhuvien ja eri maista kotoisin olevien potilaiden hoitoa olisi ollut mahdoton järjestää hallitusti ilman sitä. Viranomaisten yhteistyö sujui hyvin. Suurin yllätys toiminnasta vastaaville TYKS:ssa oli suuronnettomuuteen liittyvä tiedotus, sen laajuus, kansainvälisyys ja vaativuus.

Seppo Nieminen

Erityisäitiyslomia käytettiin huomattavasti ennakoitua vähemmän

Erityisäitiyslomia on käytetty huomattavasti ennakoitua vähemmän, koska raskaana olevien naisten työolot saadaan usein järjestetyksi turvallisiksi pelkillä työpaikalla tehtävillä järjestelyillä. Näin voidaan päätellä työterveyslääkäreille tehdyn kyselyn tulosten perusteella. Raskaana olevilla naisilla on vajaan neljän vuoden ajan ollut mahdollisuus siirtyä erityisäitiyslomalle, jos heidän työstään voi aiheutua haittaa sikiölle eikä tätä haittaa voida poistaa. Vuosina 1991-1993 erityisäitiyslomaa käytti vain 149 naista, mikä on noin kymmenesosa ennakoidusta tarpeesta. Toisaalta on mahdollista, että raskausajan haittoja ei kaikkialla tunnisteta.

Helena Taskinen, Eeva Nordqvist

Sairausvakuutuksen taksojen uudistus

Kansaneläkelaitos on vahvistanut 17.2.95 rakenteeltaan uudet lääkärinpalkkioiden sekä tutkimuksen ja hoidon taksat sosiaali- ja terveysministeriön 14.9.94 määräämien taksojen perusteiden pohjalta. Uudet taksat tulevat voimaan 1.5.95, jolloin otetaan käyttöön myös uudet lomakkeet. Lääkäreille sekä yksityisen terveydenhuollon laitoksille on postitettu uudistusta koskeva informaatio, josta selviää yksityiskohtaiset ohjeet.

Pauli Karli

Huomioita sairausvakuutuksen taksojen ja lomakkeiden uudistuksesta

Sairausvakuutuksen taksojen uudistusta on valmisteltu Kansaneläkelaitoksessa hyvässä yhteistyössä Suomen Lääkäriliiton kanssa. Lääkärinpalkkiotaksan muuttamista aikaperusteiseksi tai toisaalta vaativiin toimenpiteisiin perustuvaksi on hiottu useissa neuvotteluissa ja saavutettu tulos on katsottu toteuttamiskelpoiseksi. Kaikkia erikoisalakohtaisia huomautuksia ei nyt viime vaiheessa julkaistuIssa ohjeissa ole huomioitu, mutta mm. toimenpideluetteloa on sovittu tarkistettavaksi aika ajoin käytännön kokemusten pohjalta.

Sydän- ja verisuonisairauksien yhteiskunnalliset kustannukset vähentyivät vuosina 1972-92

Sydän- ja verisuonitautisairastavuuden vähenemisellä on ollut huomattava taloudellinen vaikutus. Kun otetaan huomioon sekä välittömät hoitokustannukset että välilliset tuotannonmenetykset, sydän- ja verisuonisairauksien kokonaiskustannukset olivat 35-64-vuotiaiden osalta suuruusluokaltaan noin 10,2 miljardia ja kaikkien 35 vuotta täyttäneiden osalta yhteensä 14,3 miljardia markkaa vuonna 1992. Ne olivat vastaavasti 3,5 miljardia (25 %) ja 0,6 miljardia (4 %) pienemmät kuin vuonna 1972. Kustannusten kehitykselle on ollut parin viime vuosikymmenen aikana tyypillistä yhtäältä hoitokustannusten tuntuva kasvu, toisaalta - koska kuolleisuus ja sairastavuus ovat vähentyneet - aikaisempaa pienemmät tuotannonmenetykset.

Urpo Kiiskinen, Erkki Vartiainen, Pekka Puska

Sydänperäinen rintakipu ilman sepelvaltimotautia

Rintakipuoire on yleinen hoitoon hakeutumisen syy. Useat eri syyt voivat aiheuttaa rintakipuja, tavallisin näistä on ateroskleroottinen sepelvaltimotauti. Yleensä diagnoosi selviää anamneesin, kliinisen kuvan ja noninvasiivisten tutkimusten avulla. Vaikeaoireisille potilaille tai diagnostisesti epäselvissä tapauksissa tehdään sepelvaltimoiden angiografia, ja huomattavan usein sepelvaltimot todetaan avoimiksi. Suurella osalla näistä potilaista rintakivun syy ei ole sydänperäinen. Kuitenkin sepelvaltimotaudin lisäksi eräät muutkin sydänperäiset syyt voivat aiheuttaa rintakipuja.

Juha Hartikainen, Timo Hirvonen