Letaalien niveljäykistymien taustalla useita eri tauteja

Sikiön liikkumattomuus voi aiheuttaa sikiön menehtymisen jo kohdussa tai heti syntymän jälkeen. Kuolema johtuu keuhkojen kehittymättömyydestä, joka puolestaan on seurausta hengitysliikkeiden puutteesta. Tautiryhmää nimitetään kansainvälisessä kirjallisuudessa patomekanisminsa mukaan sikiökauden liikkumattomuudesta johtuviksi epämuodostumiksi (fetal akinesia deformation sequence = FADS).

Katri Vuopala

Nuorten sosiaalinen altistuminen huumeille 1991-1993

Huumausaineita kokeilleita tuntevien 14-18-vuotiaiden osuus on Nuorten terveystapatutkimuksissa kasvanut yli kaksinkertaiseksi vuoden 1981 jälkeen. Kasvu näkyy jatkuneen vuosina 1991-93. Tuntemattomat huumeiden markkinoijat tarjoavat huumeita tuhansille kouluikäisille vuosittain. Sosiaalinen altistuminen huumeille on pääkaupunkiseudulla lähes viisi kertaa yleisempää kuin maaseudun haja-asutusalueilla. Tulokset ennakoivat huumeiden käytön yleistymistä nuorten keskuudessa. Sosiaalisen altistumisen riskiryhmät ovat samoja kuin tupakoinnin ja alkoholinkäytön riskiryhmät. Lääkärikoulutuksessa tulisi nuorison riippuvuusongelmien ehkäisy ja hoitaminen ymmärtää jokaisen lääkärin ammattitaidon ydinalueeksi, ja riittävä osaaminen olisi varmistettava jo peruskoulutuksen aikana.

Matti Rimpelä, Kirsti Pohjanpää, Sakari Karvonen, Arja Rimpelä

Huumeongelma on täällä - onko organisaatio valmiina vastaamaan haasteeseen?

Huumeiden käyttö näyttää useiden mittarien mukaan lisääntyneen Suomessa viime vuosina. Käyttäjien määrän lisääntyminen edellyttää hoitojärjestelmän toiminnan tehostamista. Hoidon porrastusta pitää selkeyttää ja erikoissairaanhoidon, erityisesti psykiatrian, on osallistuttava aktiivisemmin huumausaineita käyttävien potilaiden tutkimukseen ja hoitoon. Narkomaaneilla on oikeus hyvään hoitoon, kuten muillakin kansalaisilla, ja tämä periaate edellyttää hoitavilta henkilöiltä korkeaa ammattietiikkaa. Ihmisarvoon ja itsemääräämisoikeuteen liittyvä arvokeskustelu on välttämätöntä hoito-ohjelmien sisältöä kehitettäessä.

Tuomo Vekkeli

Miten ohjata terveydenhuollon hoitokäytäntöjä?

Uuden tiedon ja periaatepäätösten on läpäistävä useita sulkuja ennen kuin ne asettuvat paikalleen kliiniseen työhön. Viestinnän ja koulutuksen perille menoa säätelevät myös sosiaalipsykologiset lait. Lääkärien osallistuminen hoitokäytäntöjen ohjaamiseen on välttämätöntä kaikilla tasoilla, jotta laatunäkökohdat säilyisivät päätöksissä etusijalla.

Terhi Hermanson, Juha Teperi

Kehitysvammaisten psykiatrinen tutkimus- ja hoitoyksikkö - ensikokemukset uudesta työmuodosta

Psyykkisesti oireilevat kehitysvammaiset ovat usein hankaliksi koettuja väliinputoajia mielenterveys- sekä kehitysvammaisten hoito-organisaatioissa. Alustavien kokemusten mukaan nämä potilaat hyötyvät tutkimuksesta ja hoidosta yksikössä, jossa on yhdistettynä sekä kehitysvammahuollon että psykiatrian asiantuntemus. Varsinais-Suomen erityishuoltopiiriin perustetun kehitysvammapsykiatrian keskeisiä toimintaperiaatteita ovat perhe- ja ympäristökeskeisyys, joustavuus ja kannustava asennoituminen potilaisiin.

Seija Raitasuo, Hilkka Virtanen, Kirsi Hakula, Raimo K.R. Salokangas

Nivelrikon lääkehoito Nykyiset mahdollisuudet vähäiset, mutta uutta tietoa odotettavissa

Nivelrikon patogeneesiä koskeva tutkimus on viime vuosina tuonut esiin uutta tietoa. Kulumisprosessin sijasta voidaan jo puhua monimutkaisesta biokemiallisesta tapahtumasta. Lääkehoidon mahdollisuuksia on nähtävissä runsaasti, mutta valitettavasti vienee vielä vuosia, ennen kuin markkinoille saadaan uudentyyppisiä lääkeaineita. Potilaan vointia voidaan kuitenkin helpottaa käyttämällä oireita lievittäviä lääkkeitä oikein. Erityisen tärkeätä on muistaa kipulääkkeiden käyttöön liittyvät riskit.

Jukka Martio

Kohdunkaulan solumuutokset ja tulehdukset yhä yleisiä teini-ikäisillä

Vaikka 1980-luvulla on kampanjoitu näkyvästi sukupuoliteitse tarttuvia tauteja vastaan, tulokset näyttävät vähäisiltä: teini-ikäisten joukkotutkimukset tuovat yhä esiin kohdunkaulan solumuutoksia ja tulehduksia. Tehostettu neuvonta ja ennaltaehkäisy ovat kuitenkin ainoat keinot, joilla tilannetta voidaan parantaa. Valistusta tulisi suunnata entistä enemmän myös pojille ja miehille.

Matti Grönroos, Pirkko Hartikainen-Vahtera, Tuula Salmi, Pirjo Terho, Juhani Tyrkkö

Kohdunkaulan kondylooman ja premalignien solumuutosten laserhoidon tulokset

Laserkirurgiaa on käytetty gynekologiassa 1980-luvulta lähtien kohdunkaulan kondyloomien ja niihin liittyvien solumuutosten hoidossa. TAYS:ssa selvitettiin vuosina 1984 ja 1985 hoidettujen sadan fertiili-ikäisen naisen hoidon tuloksia ja ensimmäisen raskauden kulkua hoidon jälkeen. Komplikaatioita esiintyi vähän; yleisin komplikaatio oli verenvuoto, mutta sekin vaikeutti toimenpidettä vain kuudessa tapauksessa. Hoitoa vaatinut jälkivuoto ilmeni vain yhdellä potilaalla. Kondyloomainfektio uusiutui 41 %:lla potilaista ainakin kerran, suurimmalla osalla kuudenteen seurantakuukauteen mennessä. Laserhoidolla ei ollut vaikutusta hoidon jälkeisten raskauksien kulkuun.

Sari Kokki, Pentti K. Heinonen

Lasten sairastavuus päiväkodeissa ja ryhmäperhepäiväkodeissa

Päiväkodeissa hoidossa olevat lapset sairastavat enemmän kuin muualla hoidettavat. Helsingissä ja Mäntsälässä päiväkotilapsilla oli keskimäärin 3,9 sairauspoissaolojaksoa ja 14 sairauspäivää 8 kuukauden aikana, kun vastaavat luvut ryhmäperhepäiväkodeissa olivat 3,2 ja 10. Mäntsälässä lapset sairastivat vähemmän kuin Helsingissä. 53 % poissaolojaksoista johtui ylähengitystieinfektioista, 20 % enteriitistä ja 13 % välikorvantulehduksista. Pienimmät lapset säilyvät perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäiväkodissa terveempinä kuin päiväkodissa, ja näitä hoitomuotoja tulisikin mahdollisuuksien mukaan suosia.

Antti Pönkä, Eira Salminen, Martti Nykänen, Merja Dahlbom, Tuija Nurmi

Nuorten psykiatrinen diagnostiikka Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen suosituksia

Noin joka viidennellä nuorella on jonkinlainen psyykkinen sairaus tai häiriö. Nuoren nopea psyykkinen kehitys mutkistaa usein diagnostista arviointia. Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen työryhmä suosittelee nuorten diagnostisen haastattelun rungoksi Lauferin laatiman profiilin sovellutusta. Skitsofrenian diagnosoimiseksi suositellaan vuoden mittaista seurantaa, ja ärtyneisyys ja vihaisuus tulisi nuorilla ymmärtää masentuneisuuden ilmenemismuodoiksi. Asosiaalisuuden määrittämiseen on käytettävissä eri vaihtoehtoja oireen vakavuuden ja potilaan iän mukaan. Neuroottisten häiriöiden spesifi diagnoosi on useimmiten mahdollinen vasta yli 18-vuotiailla.

Markku Luotoniemi