20881 osumaa

Suomalaisten painon kehitys: mitä 20 vuodessa on tapahtunut?

Kansanterveyslaitos on seurannut suomalaisten työikäisten miesten ja naisten painon kehitystä vuodesta 1972 viiden vuoden välein suoritetuilla väestötutkimuksilla. Seuranta alkoi vuonna 1972 Pohjois-Karjalassa ja Kuopion läänissä. Vuonna 1982 Lounais-Suomi liittyi tutkimukseen ja vuonna 1992 myös pääkaupunkiseutu. Miesten painoindeksi kasvoi vuoteen 1987 saakka, ja sen jälkeen kehitys on tasaantunut. Naiset hoikistuivat vuoteen 1982 saakka, mutta sen jälkeen painoindeksi on alkanut jälleen hieman nousta, selvimmin vähiten koulutettujen ryhmässä. Koulutusryhmien väliset erot ovat naisilla suuremmat kuin miehillä, mutta molemmilla erot ovat 1980-luvulla kasvaneet. Miehistä etenkin yli 40-vuotiaiden ylipainoisuus on yleistynyt, kun taas naisilla muutokset ovat olleet tasaisia kaikissa ikäryhmissä. Vähintään lievästi ylipainoisia on miehistä 64 % ja naisista 49 % ja lihavia on hieman alle viidennes molemmista.

Pirjo Pietinen, Erkki Vartiainen, Satu Männistö

Raudan imeytyminen ruoasta paranee raskauden aikana

Raskauden aikana tapahtuu useasti sellaisia muutoksia punasoluindekseissä ja seerumin rauta- ja ferritiinipitoisuuksissa, jotka sopivat raudanpuuteanemiaan. Rautasupplementaatio onkin tavallista raskauden aikana. On kuitenkin osoitettu, että ainakaan alkuraskaudessa rautalisäys ei vaikuta näihin muuttujiin. Tilannetta mutkistaa sekin, että rautahoito sinänsä voi aiheuttaa makrosytoosia. On esitetty, että raskauden aikana ei voitaisikaan käyttää samoja rautastatuksen mittareita kuin muulloin.

Lipidiperoksidaation esiintyvyys normaalissa raskaudessa

Kyseessä on viidestä osatyöstä koostuva kliinis-biokemiallinen tutkimus, joka pyrkii selvittämään lipidiperoksidaation esiintyvyyttä normaalissa raskaudessa ja raskauden ajan kohonneessa verenpaineessa. Samanaikaisesti tutkimuksessa mitataan antioksidanttijärjestelmän toimintaa eräiden sen keskeisten komponenttien osalta. Analyysejä suoritettiin äidin verestä ja selkäydinnesteestä sekä sikiön napaverestä.

Jukka Uotila

Monityydyttymättömät rasvahapot poltetaan mitokondrioissa ja peroksisomeissa

Rasva-aineet ovat elimistön välttämätön energianlähde. Rasvat muodostavat noin 40 % ihmisen päivittäisestä energiantarpeesta, ja ne sisältävät noin kaksinkertaisen määrän energiaa painoyksikköä kohden verrattuna valkuaisaineisiin tai hiilihydraatteihin. On tiedetty jo kauan, että tietyt monityydyttymättömät rasvahapot ovat välttämättömiä solujen rakenteille ja kasvulle. Jos ravinnosta puuttuvat rasvat, tai se sisältää vain tyydyttyneitä rasvahappoja, seurauksena on vakava oireyhtymä.

Johanna Maria Kilponen

Oksikonin farmakologia

Oksikoni on luonnon oopium-alkaloidin, thebaiinin semisynteettinen johdos, jota on käytetty kivun hoidossa yli 75 vuoden ajan. Rakenteeltaan oksikoni muistuttaa morfiinia, mutta sen fysiokemialliset ominaisuudet tunnetaan huonosti. Oksikonin farmakokinetiikkaa ihmisellä ei ole tutkittu lainkaan, ja sen analgeettinen tehokin on huonosti selvitetty. Pitkästä kliinisestä käytöstä huolimatta oksikonista on ollut saatavilla muutoinkin niin vähän tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa, että uutena lääkeaineena sitä ei voitaisi hyväksyä potilaskäyttöön tätä nykyä. Näistä syistä tässä seitsemästä osatyöstä koostuvassa anestesiologis-farmakologisessa väitöskirjassa tutkittiin laajasti oksikonin farmakologiaa sekä perustutkimuksen menetelmin että käytännön sovelluksin.

Reino Pöyhiä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030