Vankilaepidemia

Houstonissa, Texasissa, kuten kai muuallakin Yhdysvalloissa, ovat vankilat täynnä. Vuoden 1989 syksyllä kooltaan 3 500 vangin vankilaan oli ahdettu 6 700 vankia. Keskimääräinen tila vakia kohden oli 3,2 m2.

Polkupyöräkypärä suojaa - m.o.t.

Koska tutkimustulokset ovat yleensä viitanneet siihen, että polkupyöräkypärä suojaa vammautumiselta, on kypärä pakollinen mm. eräissä Australian ja Yhdysvaltain osavaltioissa sekä Uudessa-Seelannissa. Britanniassa kypärä ei ole pakollinen ja sitä käytti vuonna 1992 vain 10 % pyöräilijöistä Cambridgessä, jossa tarjoutui tilaisuus selvittää kypärän suojavaikutus kvantitatiivisesti.

Glukoosi-rasvahapposykli ja insuliiniresistenssi

Insuliiniresistenssi eli insuliinin heikentynyt teho kohde-elimissä, esiintyy mm. tyypin 2 diabeteksessa sekä ylipainoisilla henkilöillä. Insuliiniresistenssin syntymekanismeista ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa näissä tautitiloissa. Yksi mahdollinen insuliiniresistenssin aiheuttaja on glukoosi-rasvahapposykli, jonka mukaan lisääntynyt rasvahappo-oksidaatio alentaisi glukoosin käyttöä ja oksidaatiota. Tämän alunperin rottakokein osoitetun syklin merkitys ihmisen insuliiniresistenssin synnyssä on ollut kiistanalainen. Glukoosi-rasvahapposyklin olemassaolo on kuitenkin herättänyt toivon saada veren rasvahappoja alentavista lääkkeistä apua huonoon glukoosinkäyttöön ja korkeaan verensokeriin aikuistyypin diabeteksessa.

Carola Saloranta

Mamaohjelma rintasyövän varhaistoteamiseen

Väitöskirjassa käsitellään tekijän kehittämää ja kokeilemaa rintasyövän seulontaohjelmaa, joka koostuu informatiivisesta osasta ja kliinisestä osasta. Seulontatestinä toimii naisen oma rintojen terveystarkkailu kerran kuukaudessa ja löydösten verifiointi tapahtuu diagnostisella mammografiakuvauksella. Ohjelman toteuttaminen nojaa olemassa olevaan terveydenhuoltojärjestelmään. Ohjelman tarkoituksena on käyttää hyväksi naisen kykyä havaita rinnoissaan muutoksia kaksisuuntaisen kommunikaation mahdollisuuksia saada aikaan terveyskäyttäytymismuutos.

Gisela Gästrin

Magneettikuvauksella tietoa syövän hoidon sivuvaikutuksista

Lasten syöpätautien ennuste on parantunut viime vuosikymmeninä ratkaisevasti, ja suurin osa lapsista paranee. Yhä enemmän on alettu kiinnittää huomiota syövän hoidon aiheuttamiin haittavaikutuksiin, joita voi ilmetä sekä hoidon aikana että jopa vuosikymmeniä sen jälkeen. Vakavat sivuvaikutukset ovat harvinaisia, mutta ne voivat ratkaisevasti haitata normaalia elämää. Keskushermotosivuvaikutusten riski kasvaa käytettyjen hoitomenetelmien myötä, ja esimerkiksi sädehoidon ja solunsalpaajahoidon yhdistelmäkäyttöön liittyy enemmän haittavaikutuksia kuin kummankaan menetelmän käyttöön yksinään. Syöpää sairastaneilla lapsilla on todettu rakenteellisia aivomuutoksia, kuten eriasteista valkoisen aivoaineen vauriota lievästä glioosista ja demyelinaatiosta aina nekroottiseen leukoenkefalopatiaan saakka sekä aivo-selkäydinnestetilojen laajentumaa. Oppimiskyvyn heikentymistä saattaa esiintyä ilman rakenteellisia aivomuutoksiakin. Endokrinologisista ongelmista on tavallisin aivojen sädehoidon jälkeen esiintyvä kasvuhormonin puutos, mikä voi johtaa lyhytkasvuisuuteen. Uusien kasvainten riski on syövästä parantuneilla noin 4-6-kertainen muuhun väestöön verrattuna. Syövän hoidon jälkeisistä aivokasvaimista glioomat ovat tavallisimpia, mutta myös meningeoomia on todettu aivan pientenkin sädeannosten jälkeen.

Eija Pääkkö

Tulehdusreaktion mekanismit

Väitöskirja kuuluu immunologian osa-alueeseen, ja se käsittelee tulehdusreaktion mekanismeja.

Juha Pekka E. Turunen

Kaikukuvaus täydentää mammografiaa rintarauhassairauksien diagnosoinnissa ja toimenpiteiden ohjauksessa

Mammografia on sensitiivinen rintarauhasen kuvantamismenetelmä, jonka avulla voidaan havaita rintasyöpä pienenä, sormin tuntumattomana, jolloin hoitotulokset ovat yleensä erittäin hyvät. Täydentäviä tutkimuksia, lisäprojektioita, suurennuskuvausta, kaikukuvausta ja ohutneulanäytteen ottoa tarvitaan usein mammografiassa todetun muutoksen laadun selvittämisessä. Kaikukuvauksen tärkeimpänä käyttöalueena pidetään kiinteän ja kystisen muutoksen erottamista. Mikäli mammografiassa todetun kasvaimen laatu ei selviä täydentävilläkään tutkimuksilla, tarvitaan leikkausta ja mikroskooppista tutkimusta. Sormin tuntumaton muutos merkitään leikkausta varten teräslangalla.

Tarja Rissanen

Antipsykoottiset lääkeaineet - Klotsapiini

Antipsykoottiset lääkeaineet muodostavat skitsofrenian lääkehoidon perustan. Laajassa käytössä olevien ns. klassisten antipsykoottien (esim. haloperidoli) vaikutusmekanismi liitetään aivojen dopamiini D2-reseptorien salpaukseen. Pitkäaikaisen hoidon aikana ilmenevät neurologiset ekstrapyramidaali-sivuvaikutukset rajoittavat kuitenkin näiden lääkkeiden käyttöä. Klotsapiini on epätyypillinen antipsykoottinen lääkeaine, jolla on klassisiin antipsykootteihin nähden monia etuja. Tärkeimmät näistä ovat sen vähäiset ekstrapyramidaali-järjestelmään kohdistuvat sivuvaikutukset sekä merkittävä teho krooniseen, klassisille antipsykooteille hoitoresistenttiin skitsofreniaan. Toisaalta klotsapiinillakin on omat sivuvaikutuksensa, joista vaarallisin on sen joillakin potilailla aiheuttama agranulosytoosi. Klotsapiinin vaikutusmekanismeja ei vielä tarkoin tunneta. Tiedetään kuitenkin, että klotsapiini vaikuttaa moniin neurotransmitterijärjestelmiin sitoutuen lukuisiin eri reseptoreihin, mm. dopamiini-, muskariini-, histamiini-, serotoniini- ja alfa-adrenergisiin reseptoreihin.

Mikko Kuoppamäki

Mielenterveysongelmat terveyskeskuslääkärille tulon aiheina

Psyykkiset, psykosomaattiset tai psykososiaaliset ongelmat ovat vastaanotolle tulon aiheina noin 40 %:lla terveyskeskuslääkärin potilaista. Arvio perustuu Oulun läänin terveyskeskuslääkäreille tehtyyn kyselytutkimukseen. Kiire ja osaamattomuus koettiin hankalimmiksi esteiksi näiden potilaiden auttamisessa. Perusterveydenhuollon lääkäreillä on sekä luontevat lähtökohdat että virallinen velvoite varsinkin lievien mielenterveyshäiriöiden hoitoon. Koulutuksen tulisi sen vuoksi sisältää nykyistä enemmän yleisten ja lievien psyykkisten ongelmien käsittelyä sekä perhe- ja verkostotyötä.

Ilkka Winblad, Matti Isohanni, Pentti Nieminen, Pekka Larivaara, Jorma Eskelinen, Arja Jyväsjärvi, Seppo Lappalainen, Anna-Kaisa Penttilä, Tuija Päivärinta, Paula Sevtsenko, Heikki Vatjus, Martta Visuri, Michael Spalding

Miten lisätä henkilökunnan kustannustietoisuutta

Seinäjoen seudun terveysyhtymässä on viime vuoden alusta lähtien koulutettu hoitohenkilökuntaa järjestelmällisesti kustannustietoisuuteen. Koulutus koostuu luennoista ja yksiköissä suoritettavista tehtävistä. Koulutuksen sisältöalueita ovat asennoituminen taloudellisuuteen ja säästämiseen, hoidon kustannus-vaikuttavuutta muovaavat tekijät, kuntien taloustilanne sekä valtionosuusuudistus. Alustavat kokemukset koulutuksesta ovat hyviä.

Markku Mattila