20881 osumaa

Seerumin PSA eturauhassyövän diagnostiikassa

Seerumin prostataspesifinen antigeeni (PSA) on usein lisääntynyt eturauhassyöpää sairastavalla potilaalla. Kuitenkin vain yhdellä neljäsosalla miehistä, joilla PSA-arvo on koholla (yli 4 myyg/l), todetaan jatkotutkimuksissa eturauhassyöpä, ja toisaalta noin 30 %:lla syöpäpotilaista PSA on diagnosointivaiheessa alle 4 myyg/l. Suurin osa PSA:sta muodostaa seerumissa kompleksin alfa-1-antikymotrypsiinin (ACT) kanssa. Määrittämällä PSA-ACT-kompleksin ja seerumin PSA:n suhde voitaisiin eturauhassyövän diagnostiikkaa mahdollisesti tarkentaa, sillä syöpäpotilaalla suhteellisesti suuri osa PSA:sta on sitoutuneena kompleksiin.

Tämäkin vielä: Alkoholinkäyttö aiheuttaa nenäverenvuotoja

Tuttuahan on, että alkoholi vähentää trombosyyttiaggregaatiota ja pidentää vuotoaikaa (ehkä tämä muuten on syynä sen edullisiin sepelvaltimovaikutuksiin). Glasgow'n kuninkaallisessa sairaalassa pari seniorilääkäriä lienee pohtinut kysymystä, miksi nenäverenvuodon etiologia selviää vain 15 %:lta potilaista. Ehkäpä he pohtivat tätä asiaa tuopin ääressä ja ehkä ajatus näin kulki luontevasti etanolin antitromboottisiin ominaisuuksiin.

Tappaako leukemia-sana?

Newportilainen hematologi kertoo surullisen tarinan säntillisestä noin 55-vuotiaasta poliklinikkapotilaasta, jolla oli hyvässä hallinnassa oleva krooninen lymfaattinen leukemia. Hemoglobiini oli 120, leukosyyttiarvo 30 ja trombosyytit normaalit. Hän pärjäsi hyvin ja käytteli joskus lyhyitä klorambusiili-prednisolonikuureja. Potilaalle ei ollut selitetty, millaisesta taudista on kyse. Sitten kerran hän jätti tulematta vastaanotolle. Tätä ihmeteltiin, sillä mies oli aina ollut täsmällinen ja itsestään huolehtiva. Hän ilmaantui myöhemmin ensiapuun täysin rapakunnossa vaikean fekaali-impaktion vuoksi. Veriarvot olivat ennallaan, hyvät. Hän oli laiminlyönyt itsensä hoitamisen täysin. Miksikö? Hän oli sattumalta nähnyt sanan "leukemia" sairauskertomuksessaan.

Kouluterveydenhuollon muutokset 1992-1994

Kouluterveydenhuoltoon on viime vuosina kohdistunut muutospaineita. Taloudellisen laman aikana säästöt sosiaali- ja terveystoimessa näyttävät kohdistuvan henkilöstömenoihin ja ehkäisevään terveydenhuoltoon, erityisesti seulontatutkimuksiin. Lisäksi väestövastuu on kohdistanut muutoksia kouluterveydenhuoltoon. Kyselytutkimuksessa, jossa selvitettiin kouluterveydenhuollon muutoksia 1992-94, yleisenä kehityssuuntana oli lääkärien ja terveydenhoitajien työpanosten ja virkojen vähentäminen sekä toimintojen karsiminen, kuten luokkatarkastusten harventaminen. Lisäksi kouluterveydenhuollon palveluja siirrettiin yhä enemmän kouluilta pois terveyskeskuksiin. Vaikka muutokset ovat vielä toistaiseksi pysyneet melko pieninä, suuntaus voi jatkuessaan olla kouluterveydenhuollon kannalta kielteinen. Vasta vuosien kuluttua voidaan arvioida, mitä tämänhetkinen suuntaus kouluterveydenhuollossa merkitsee lasten ja nuorten terveydelle.

Anne-Maria Latikka, Marja-Leena Perälä, Elina Hemminki, Sirpa Taskinen

Rakennustyöntekijöiden työkyvyttömyyden kustannukset

Työkyvyttömyyden perusteella maksetun toimeentuloturvan kustannuksia tarkastelemalla saadaan tarkempia sairaus- ja ammattiryhmäkohtaisia vertailuja kuin esimerkiksi työpanosmenetyksiä arvioitaessa. Rakennustyöntekijöiden työnantajan maksamat sairausajan palkat, sairausvakuutuksen päivärahat, työkyvyttömyyseläkkeet ja tapaturmavakuutuksen maksamat toimeentuloturvakustannukset selvitettiin yhden vuoden ajalta. Yli kaksi kolmannesta kustannuksista oli pitkäaikaisen, yli vuoden kestäneen työkyvyttömyyden perusteella maksettuja työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkkeitä. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja tapaturmat aiheuttivat yhteensä noin puolet kaikista kustannuksista.

Jukka Kivekäs, Juha Liira

Kosteusvauriorakennuksen arviointi on yhteistyötä

Rakennuksiin syntyy kosteusvaurioiden seurauksena mikrobikasvustoja, jotka voivat aiheuttaa rakennuksessa työskenteleville, asioiville tai asuville hengitystietulehduksia, ärsytysoireita tai allergioita. Kosteusvauriorakennuksista käytetään usein nimitystä hometalo. Nimitys on sikäli epätarkka, että sairauksia voivat aiheuttaa homeiden lisäksi myös muut sienet ja bakteerit sekä niiden tuottamat allergeenit, toksiinit ja haihtuvat aineenvaihduntatuotteet. Kosteusvauriorakennusten terveysvaikutusten arviointi on usein ongelmallista menetelmähankaluuksien, tulosten tulkinnan vaikeuden ja viranomaisten yhteistyön ja yhteisymmärryksen puutteen takia. Artikkelissa esitellään eräs kosteusvaurioista kärsinyt neuvola ja siitä tehty terveysvaara-arvio. Neuvolaa arvioitaessa on pyritty aikaisempaa laaja-alaisempaan arvioon, joka perustuu työhygieenisiin mittauksiin, lääketieteellisiin tutkimuksiin ja rakennustekniseen selvitykseen.

Markku Seuri, Tiina Reponen, Pertti Partanen, Kari K.K. Venho, Kari Herttuainen, Marjut Kotimaa, Aino Nevalainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030