21101 osumaa

Vastasyntyneen kehitys sydänkirurgian jälkeen

Vaikeiden sydänvikojen kirurginen korjaus edellyttää aina jonkinaikaista verenkierron pysäyttämistä. Isojen verisuonten transpositio, kaikessa harvinaisuudessaan, edellyttää kirurgista korjausta ja käytössä on kaksi anestesiamenetelmää: 1) joko lapsi on hypoterminen ja verenkierto pysäytetään koko toimepiteen ajaksi tai 2) käytetään hidasta virtausta toimenpiteen aikana ja virtaus keskeytetään vain kaikkein kriittisimmiksi hetkiksi. Lastenneurologit ovat kantaneet huolta siitä, missä määrin vastasyntyneelle tehty toimenpide verenkierron pysäytyksineen vaikuttaa lapsen myöhempään kehitykseen. Erityisesti on ollut tarve selvittää, kumpi anestesiamenetelmä on myöhemmän kehityksen kannalta turvallisempi.

Kromosomimuutokset ei-pienisoluisissa keuhkotuumoreissa

Kromosomipoikkeavuuksiin syövissä on kiinnitetty huomiota 60-luvulta lähtien, jolloin Philadelphia-kromosomia koskevat havainnot julkaistiin. Tämä kromosomi on tyypillinen löydös kroonisessa myelooisessa leukemiassa. Sen jälkeen on tyypillisiä muutoksia havaittu myös muissa verisyövän muodoissa, ja nykyään kromosomianalyysi on jo rutiinikäytössä näiden diagnostiikassa. Esimerkiksi lastensyövissä karyotyypillä on muista tekijöistä riippumaton ennustearvo, ja veritautien eri pää- ja alaryhmät voidaan usein tunnistaa niille tyypillisten poikkeavuuksien avulla.

Maria Johansson Soller

Sukupuolisteroidien, GnRH:n ja paaston vaikutus gonadotropiinien geeni-ilmentymiseen, synteesiin ja eritykseen

Aivolisäkkeen gonadotropiiniso-lujen erittämät gonadotropiinit, luteinisoiva hormoni (LH) ja follikkelia stimuloiva hormoni (FSH) säätelevät niin naaraan kuin koiraankin sukupuolirauhasten toimintaa sekä sukupuolihormonien muodostumista ja eritystä että sukusolujen kypsymistä. Koiraalla LH lisää kiveksen Leydigin solujen testosteronituotantoa ja FSH stimuloi Sertolin soluja, jotka yhdessä testosteronin kanssa ylläpitävät siittiötuotantoa.

Antti Perheentupa

Alkoholin vaikutus kolesteroliestereiden siirtäjäproteiiniin

Kolesteroliestereiden siirtäjäproteiini (CETP) siirtää lipidejä plasman lipoproteiinien välillä. Se siirtää kolesteroliestereitä HDL-hiukkasista (high density lipoprotein) VLDL- ja LDL-hiukkasiin (very low density lipoprotein ja low density lipoprotein) ja triglyseridejä päinvastaiseen suuntaan. Tiedetään, että alkoholinkäyttö suurentaa HDL-kolesterolin määrää veressä. Koska kolesteroliestereiden siirtäjäproteiini voisi olla yhtenä tekijänä tämän taustalla, väitöskirjatyössä tutkittiin alkoholin vaikutusta kolesteroliestereiden siirtäjäproteiiniin.

Minna Hannuksela

Ruumiinliikkeet unen aikana

Aivopuoliskojen välisten, erityisesti ihmiselle ominaisten toimintaerojen kiistattomin somaattinen ilmentäjä on käsien normaali puoliero eli kätisyys. Aiemmat, elektrofysiologiset tutkimukset aivojen puolieroista unen aikana ovat antaneet ristiriitaisia ja epäselviä tuloksia, ja vaikka puolierot ovat pitkään olleet kiinnostuksen kohteena psykiatriassa, ei unen aikana ilmenevän lateralisoitumisen psykiatrisista yhteyksistä ole aiemmin julkaistuja tieteellisiä tutkimuksia.

Hannu Lauerma

Hyperkolesterolemian hoito lääkäreiden ilmoituksen mukaan vuosina 1985 ja 1992

Lääkärit ovat verraten hyvin omaksuneet suositukset veren suurentuneen kolesterolipitoisuuden hoidosta. Ruokavalio- sekä lääkehoidon aloittamisen perusteena pidetyt raja-arvot olivat vuosien 1985 ja 1992 välillä pienentyneet noin yhden millimoolin. Kolesterolisynteesiä estävien lääkkeiden myyntitilastot tukevat tulosta. Pienenä varauksena kirjoittajat kuitenkin esittävät, että ilmoitettu hoitokäytäntö on usein lähempänä suosituksia kuin todellinen. Hoitokäytännöissä näkyy edelleen erikoisalojen ja sairaanhoitopiirien välisiä eroja.

Aulikki Nissinen, Hannes Enlund, Maarit Korhonen, Matti Uusitupa, Leo Niskanen, Päivi Lempiäinen-Kuosa, Jaakko Tuomilehto

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus kärsii koulutusvirkojen puutteesta

Työterveyshuolto on nykyään viidenneksi suurin erikoistumisala, jos suuruutta mitataan erikoistuvien lääkärien määrällä. Erikoistumassa oleville lääkäreille tehtiin keväällä 1993 kysely koulutukseen liittyvistä asioista. Erikoistujat ovat valtaosin kokeneita, omassa virassaan erikoistuvia lääkäreitä. Erikoistumiseen tarvittavia koulutuspaikkoja on vähän: varsinainen pullonkaula on kaikille erikoistujille pakollinen työskentelyjakso Työterveyslaitoksella. Myös yliopistojen resurssien niukkuus koulutuksessa heijastui erikoistujien antamasta palautteesta. Erikoislääkärikoulutuksen palvelujen suorittamiseksi joudutaan miettimään vaihtoehtoja.

Pirjo Manninen, Kaj Husman, Hannu Virokannas, Iiro Kilpikari, Gustav Wickström

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030