Työn sisältö ja työajan käyttö avosairaanhoidon vastaanotolla

Viiden terveyskeskuksen avosairaanhoidon vastaanottotyötä tarkasteltaessa havaittiin, että kaikkien henkilöstöryhmien työ sisälsi huomattavan paljon muitakin tehtäviä kuin potilaiden välitöntä hoitoa. Etenkin kirjalliset työt veivät huomiota herättävän runsaasti aikaa. Potilaiden pääsy vastaanotolle on kuitenkin sitä vaikeampaa, mitä vähemmän henkilöstöryhmillä on aikaa heidän välittömään hoitoonsa.Vastausten perusteella myös työnohjauksessa, töiden järjestämisessä ja niiden jakautumisessa on selvästi parantamisen varaa.

Anna-Kaisa Elovaara, Pertti Kekki

Jättääkö masennuspotilas lääkkeet käyttämättä? Eroja bentsodiatsepiini- ja masennuslääkeohjeiden noudattamisessa

Valtiontalouden kustannuskriisin seurauksena lääkekorvausten taso on Suomessa Euroopan matalimpia. Omavastuun lisääminen on siirtänyt lääkekuluja yhteiskunnalta yhä enemmän potilaan maksettavaksi. Korvausjärjestelmän muutoksen on väitetty heikentävän hoitomyöntyvyyttä. Kuopiossa 100 mielenterveyspotilasta käsittäneessä tutkimuksessa melkein joka viides masennuspotilas laiminlöi määrätyn lääkehoitonsa kokonaan ja heistä lähes joka neljäs joutui mielisairaalahoitoon. Vertailuryhmänä olleista bentsodiatsepiinien käyttäjistä kaikki hakivat reseptilääkkeensä apteekista.

Teuvo Koskinen, Veli Koistinen

Aallonpohjasta ylöspäin Kesäajan supistuksissa kohtuullisempaan suuntaan

Erikoissairaanhoidon toiminta supistuu kesäajaksi: sairaanhoitopiireissä suljetaan osastoista ja sairaansijoista Tehyn keräämien tietojen mukaan keskimäärin noin neljäsosa. Monessa sairaanhoitopiirissä supistukset ovat kuitenkin pienempiä kuin viime vuonna ja suurimmillaankin samaa luokkaa. Myös perusterveydenhuollossa tilanne on selvästi parempi kuin viime vuonna.

Elintapamuutokset kohonneen verenpaineen ehkäisyssä ja hoidossa I Kirjallisuuskatsaus

Suolan vähentäminen ruuasta, lihavilla laihdutus, kohtalaisen tai runsaan alkoholin käytön vähentäminen ja säännöllinen kestävyystyyppinen liikunta ovat tutkimusten mukaan tehokkaimmat kohonneen verenpaineen luonnonmukaiset hoitokeinot. Ne ehkäisevät sydän- ja verisuonitauteja myös muilla tavoin. Suolan käytön vähentäminen ja liikapainoisilla laihduttaminen vähentävät sydämen vasemman kammion hypertrofiaa. Ruokavalion rasvoja säätelemällä, laihduttamalla ja liikunnalla voidaan vaikuttaa glukoosi- ja rasva-aineenvaihduntaan. Tupakoinnin lopettaminen vähentää merkittävästi hypertonikon sydän- ja verisuonisairauksien vaaraa.

Antti Jula

Elintapamuutokset kohonneen verenpaineen ehkäisyssä ja hoidossa II Käytännön tavoitteet

Sydän- ja verisuonitautisairastavuus ja -kuolleisuus alkavat prospektiivisten seurantatutkimusten mukaan lisääntyä ilman kynnysarvoa jo systolisen paineen tasolta alle 110 mmHg ja diastolisen paineen tasolta alle 70 mmHg alkaen (1). Väestötutkimusten mukaan Suomessa on noin miljoona henkilöä, joiden systolinen verenpaine on ainakin 160 mmHg tai diastolinen verenpaine ainakin 95 mmHg tai jotka käyttävät verenpainetta alentavaa lääkehoitoa. Noin kahden miljoonan suomalaisen verenpaine ylittää kertamittauksissa kohonneen systolisen paineen raja-arvon 140 mmHg tai diastolisen paineen raja-arvon 90 mmHg. Väestön valtaosalla verenpaine ylittää nykysuositusten mukaan tavoiteltavan rajan: systolinen paine 130 mmHg ja diastolinen 85 mmHg (nuorilla aikuisilla 120/80 mmHg).

Antti Jula, Jyrki Olkinuora

Bentsodiatsepiinien ongelmakäytön tunnistaminen

Bentsodiatsepiinien ongelmakäyttöä ovat lääkeriippuvuus, väärinkäyttö ja sekakäyttö alkoholin tai muiden päihteiden kanssa. Erilaista haitallista käyttöä voi myös esiintyä samanaikaisesti. Ongelmakäytön eri muotojen tunnistaminen auttaa suunnittelemaan potilaan hoitoa ja päättämään, kuinka nopeasti ongelmaan reagoidaan. Vaikka bentsodiatsepiinit ovat suosittuja päihteitä, niiden euforisoiva vaikutus on vähäinen. Ongelmakäyttö onkin usein alkoholistin itsehoitoa, tai bentsodiatsepiinien käyttö päihteenä on alkanut niiden hoidollisesta käytöstä. Erilaiset mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä bentsodiatsepiinien ongelmakäyttäjillä, joten asiaan puututtaessa on arvioitava myös psykiatrisen hoidon tarve. Haitallista käyttöä voidaan ehkäistä, jos lääkärit omaksuvat yhteiset menettelytavat ja eri organisaatiot pyrkivät tiiviimpään yhteistyöhön.

Riitta Turunen

Voidaanko ennenaikaisia synnytyksiä estää?

Suomessa syntyy vuosittain noin 2 400 keskosta, eikä määrä ole juurikaan vähentynyt ajan mittaan. Uusin tieto voi kuitenkin auttaa keskosuuden tehokkaammassa ehkäisyssä. Lähes puoleen keskossynnytyksistä liittyy äidin synnytyskanavan infektio. Se on sitä todennäköisempi, mitä ennenaikaisemmasta synnytyksestä on kyse. Lähes seitsenkertaiseksi keskosuuden riskin suurentaa bakteerivaginoosi, joka todetaan emätineritteen Gram-värjäyksellä 12- 21 %:lta synnyttäjistä. Bakteerivaginoosin hoito alkuraskauden aikana pienentää keskosuuden riskiä 21 %. Ennenaikaista synnytystä voidaan yrittää ennakoida kohdunkaulan kautta erittyvien fibronektiinien tai sytokiinien määrityksillä emätineritteestä. Uudet tokolyyttiset täsmälääkkeet, kuten oksitosiini- ja sytokiiniantagonisti tai typpioksidia vapauttava nitrolaastari voivat olla tehokkaampia kuin perinteiset supistuslääkkeet.

Tapio Kurki

Epoksipolyesteripulverimaalin aiheuttama allerginen alveoliitti

Polyesteripulverimaalin happoanhydridit osoittautuivat allergisen alveoliitin aiheuttajiksi tapauksessa, jossa valaisintehtaan pakkaamon työntekijällä ilmeni työympäristössä toistuvasti kuumetta ja hengenahdistusoireita. Potilaan taudinkuva, röntgenologia sekä löydös bronkoalveolaarisessa huuhtelussa sopivat alveoliittiin. Polyesteripulverimaalille työntekijä oli päässyt altistumaan tehtaan ilmastointijärjestelmän tukkeuduttua. Maalin todettiin sisältävän pieniä määriä ftaalihappoanhydridia ja trimellitiinihappoanhydridia, joita vapautuu kovetuslämpötiloissa. Aiemmin ei ole ollut tiedossa, että Suomessa käytössä olevat pulverimaalit saattavat altistaa trimellitiinihappoanhydridille.

Päivi Piirilä, Sisko Anttila, Martti Hyvönen, Helena Keskinen, Pirkko Pfäffli, Timo Tuomi, Outi Tupasela, Matti Tuppurainen, Henrik Nordman

Colitis ulcerosan hoito hyytymistekijä XIII:lla

Jo toistakymmentä vuotta sitten osoitettiin, että haavaisen paksusuolitulehduksen aktivoituessa ja meleenan lisääntyessä hyytymistekijä XIII:n aktiivisuus heikkenee. Tämä hyytymistekijä vaikuttaa hyytymiskaskadin loppupäässä edistäen lopullisen verihyytymän muodostumista ja haavan paranemista. Münchenin erään yliopiston sisätautiklinikassa (Klinikum rechts der Isar) selvitettiin 12 koliittipotilaan hyytymistekijä XIII:n substituutiohoidosta saama hyöty.

Päiväkoti - pneumokokkien tehosekoitin

Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä seurasi pneumokokkikantajuutta päiväkodissa. Tutkimuksessa todettiin, että puolet päiväkotien lapsista kantaa koko ajan nielussaan pneumokokkia. Tutkimuksen kohteessa, Pohjois-Carolinan osavaltiossa sijaitsevassa päiväkodissa, lähes kaksi kolmesta alle 5-vuotiaasta lapsesta oli kolonisoitunut kuudella tai useammalla pneumokokin serotyypillä.