21101 osumaa

Miesten papilloomavirusinfektio

1970-luvun puolivälissä tehty havainto ihmisen papilloomaviruksen (HPV) liittymisestä naisen kohdunkaulan pahanlaatuisiin kasvaimiin ja niiden esiasteisiin on lisännyt mielenkiintoa myös miesten infektioihin, onhan kyseessä pääasiassa sukupuoliteitse leviävä tauti. Tiedot miehillä esiintyvästä HPV-infektiosta ovat kuitenkin olleet toistaiseksi vähäiset, sillä miehillä kuten naisillakin infektio esiintyy useimmiten varsin oireettomina sub-kliinisinä litteinä kondyloomaleesioina, eikä miehille ole ollut käytettävissä PAPA-kokeen veroista vaivatonta ja helppoa seulontamene-telmää. Erityisesti HPV-tyyppien 16 ja 18 on myös miehellä osoitettu liittyvän genitaalialueen syöpiin.

Maritta Hippeläinen

Adenovirukset ja keliakia

Keliakia ja dermatitis herpetiformis (DH) ovat viljan valkuaisen, gliadiinin aiheuttamia tautitiloja, jotka ilmenevät geneettisesti altteilla yksilöillä. Ohutsuolen villus-atrofian taustalla on ilmeisesti immunologisen järjestelmän häiriö, mutta tarkkaa patogeneettistä mekanismia ei vielä tunneta. Adeno-virusten osuus keliakian patogeneesissä tuli tutkimuksen kohteeksi sen jälkeen kun osoitettiin merkittävä aminohappohomologia gluteenin A-gliadiinifraktion ja adenovirus 12 E1B (Ad12 E1B) proteiinin välillä. Tässä tutkimuksessa on pyritty serologisin keinoin selvittämään adenovirusten ja keliakian välistä yhteyttä.

Marja-Leena Lähdeaho

Dementia - perusterveydenhuollon ja omaisten näkökulma

Dementia on eräs tärkeimmistä ikääntyneiden pitkäaikaisista sairauksista. Siitä aiheutuu merkittävää rasitetta ja haittaa dementoituneelle ja häntä hoitaville. Kuitenkin niistä seuraamuksista, joita oireyhtymä aiheuttaa dementoitunutta hoitavien perheessä, tiedetään varsin vähän. Myös dementian diagnostiikassa perusterveydenhuollossa käytössä olevien diagnostisten menetelmien tuntemus on puutteellinen.

Petteri Viramo

Syövän hoidon laaduntarkastusta kokeiltiin Pirkanmaalla

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä kokeiltiin syövän hoidon laaduntarkastusta tarkastamalla audit-menetelmän mukaan 30 rintasyöpäpotilaan ja 20 kolorektaalisyöpäpotilaan sairauskertomukset. Projektissa arvioitiin hoidon kulkua, porrastusta, lähettämiskäytäntöä, hoidon viivästymistä sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toiminnallista yhteistyötä. Näkökulma oli lähinnä hallinnollinen ja organisatorinen, mutta osassa tapauksista kiinnitettiin huomiota myös lääketieteellisiin hoitopäätöksiin ja niiden yksityiskohtiin. Rintasyövän hoitojärjestelmä osoittautui erinomaisesti toimivaksi, kolorektaalisyövän hoidossa oli sen sijaan korjattavaa ja tarkennettavaa.

Risto Lappi, Risto Johansson, Reijo Räsänen, Karl von Smitten, Tapani Hakala

Tavoitteena onnistunut imetys

Äitien halu imettää vauvojaan taantui 1950-luvulta 1970-luvun lopulle. Imettävien äitien osuus väheni ja imetysajat lyhenivät niin, että 1970-luvun alussa vain yksi äiti kymmenestä imetti puoli vuotta. Seuraavalla vuosikymmenellä tilanne korjaantui, ja 1980-luvun lopulla kaksi kolmannesta äideistä imetti puoli vuotta. Tämän vuosikymmenen alussa imetyksen kesto on taas alkanut lievästi lyhentyä. Terveydenhuollon muutosten ja resurssipulan vuoksi uusien äitien saattaa olla entistä vaikeampaa saada tukea onnistuakseen imetyksessä. Tarvitaan neuvoloiden ja koko perusterveydenhuollon, synnytys- ja lastenosastojen sekä vapaaehtoisjärjestöjen yhteistyötä imetyksen edistämiseksi. Imetyksen ohjauksessa voidaan soveltaa WHO:n ja UNICEF:n vuonna 1989 julkaisemaa Vauvamyönteisyys-ohjelmaa.

Sirpa Sairanen, Kirsti Heinonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030