Hyperkolesterolemian hoito lääkäreiden ilmoituksen mukaan vuosina 1985 ja 1992

Lääkärit ovat verraten hyvin omaksuneet suositukset veren suurentuneen kolesterolipitoisuuden hoidosta. Ruokavalio- sekä lääkehoidon aloittamisen perusteena pidetyt raja-arvot olivat vuosien 1985 ja 1992 välillä pienentyneet noin yhden millimoolin. Kolesterolisynteesiä estävien lääkkeiden myyntitilastot tukevat tulosta. Pienenä varauksena kirjoittajat kuitenkin esittävät, että ilmoitettu hoitokäytäntö on usein lähempänä suosituksia kuin todellinen. Hoitokäytännöissä näkyy edelleen erikoisalojen ja sairaanhoitopiirien välisiä eroja.

Aulikki Nissinen, Hannes Enlund, Maarit Korhonen, Matti Uusitupa, Leo Niskanen, Päivi Lempiäinen-Kuosa, Jaakko Tuomilehto

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus kärsii koulutusvirkojen puutteesta

Työterveyshuolto on nykyään viidenneksi suurin erikoistumisala, jos suuruutta mitataan erikoistuvien lääkärien määrällä. Erikoistumassa oleville lääkäreille tehtiin keväällä 1993 kysely koulutukseen liittyvistä asioista. Erikoistujat ovat valtaosin kokeneita, omassa virassaan erikoistuvia lääkäreitä. Erikoistumiseen tarvittavia koulutuspaikkoja on vähän: varsinainen pullonkaula on kaikille erikoistujille pakollinen työskentelyjakso Työterveyslaitoksella. Myös yliopistojen resurssien niukkuus koulutuksessa heijastui erikoistujien antamasta palautteesta. Erikoislääkärikoulutuksen palvelujen suorittamiseksi joudutaan miettimään vaihtoehtoja.

Pirjo Manninen, Kaj Husman, Hannu Virokannas, Iiro Kilpikari, Gustav Wickström

Terveyskasvatuksen vaikuttavuus

Terveyskasvatuksen vaikuttavuus riippuu olennaisesti kehyksistä, joissa toimitaan ja toimintatavoista, joilla sitä toteutetaan. Sekä valistuksena, opetuksena että neuvontana järjestetyn terveyskasvatuksen vaikutuksista on hyvin dokumentoituja tuloksia, joiden arvo riippuu tarkastelijan näkökulmasta ja terveyskasvatukselle asetetuista tavoitteista. Terveyskasvatuksella voidaan vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen, ja sen hyöty ilmenee terveydenhoidon, sairauksien ehkäisyn ja hoidon tehostumisena. Terveyskasvatuksen lähtökohtiin, toimintatapoihin ja laatuun liittyvien kriteerien tunteminen on tärkeää terveyskasvatusta kehitettäessä

Seppo Miilunpalo

Kurkunpääsyövän esiintyvyys, hoito ja ennuste varsinaissuomalaisessa aineistossa

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa hoidettiin kymmenen vuoden aikana 163 kurkunpääsyöpäpotilasta, joista miehiä 148 ja naisia 15. Kasvaimista 60 % sijaitsi äänihuulten tasolla ja 40 % sen yläpuolella. Tämä vastaa muissa maissa tavallista jakaumaa mutta poikkeaa aikaisemmin Suomessa todetusta. Naisilla supraglottisten kasvainten osuus oli suurempi kuin miehillä. Glottisten kasvainten ennusteluvut vastasivat kansainvälisiä tuloksia. Sen sijaan supraglottista tuumoria sairastaneiden eloonjäämisluku oli pienempi kuin muualla on todettu.

Pekka Kinnala, Kirsi Pekkola-Heino, Reidar Grénman

Kokemuksia endoskooppisesta sinuskirurgiasta kroonisten sivuontelotulehdusten hoidossa

Funktionaalinen endoskooppinen sinusleikkaus on nykyään yleisin toistuvien, kroonisten ja polypoosisten sivuontelotulehdusten kirurginen hoito. Sillä pyritään normaalistamaan osteomeataalisen yksikön häiriintynyt toiminta ja korjaamaan näin sivuonteloiden tulehdusmuutokset. Menetelmä on säästävämpi kuin aiemmin yleisesti käytetty Caldwell-Luc-operaatio. Artikkelissa tarkastellaan FES-kirurgian aiheita ja tuloksia Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa.

Olli Rantanen, Henrik Malmberg

Selkäkipupotilaan työkykyyn ja työkyvyttömyyteen vaikuttavat tekijät

Selkävaivojen ja niistä aiheutuvan työkyvyttömyyden lisääntyminen on yleinen huolenaihe länsimaissa. Epäspesifien selkäoireiden vaikutuksia työ- ja toimintakykyyn on sen vuoksi tutkittu sekä lääketieteellisestä, psykologisesta, sosiologisesta että sosioekonomisesta näkökulmasta. Kipujen aiheuttama vajaakuntoisuus johtuu usein vain osittain fyysisestä sairaudesta, muun osan selittävät mm. psykologiset syyt ja sairauskäyttäytyminen. Toiveet vamman perusteella saatavista korvauksista sekä eläkeodotukset voivat huonontaa hoitotuloksia. Tärkeä työhön paluuta estävä tekijä on myös pitkä työstä poissaolo.

Timo Pohjolainen

Amnioinfuusio

Amnioinfuusiota on käytetty noin 10 vuoden ajan hoitona synnytyksissä, kun lapsivesi on vihreää tai sitä on niukasti tai kun sikiön sykekäyrässä näkyy vaihtelevia hidastumisia napanuorakompression merkkinä. Amnioinfuusiota pidetään lähes riskittömänä, helppona ja hinnaltaan edullisena hoitotoimena. Sykemuutosten on todettu vähenevän sen vaikutuksesta, ja synnytystoimenpiteitä sikiön uhkaavan asfyksian vuoksi on tarvittu vähemmän. Hoidon on todettu myös parantaneen sikiön vointia ja kuntoa. Kätilöopiston sairaalassa amnioinfuusio otettiin käyttöön täysiaikaisten synnytysten hoidossa kaksi vuotta sitten. Tulokset ovat pienen retrospektiivisen tarkastelun perusteella myönteisiä: yli kaksi kolmasosaa hoidon saaneista sikiöistä on syntynyt normaalisti, komplikaatioita ei ole esiintynyt.

Raija Räty, Anna-Liisa Järvenpää, Maija Haukkamaa

Vähärasvainen ruokavalio vauvoille?

Veren rasva-arvoihin voidaan tunnetusti vaikuttaa dieettijärjestelyin. Aikuisilla voidaan ruokavaliota sopivasti muuntamalla saada seerumin kolesterolipitoisuus pienenemään jopa 25 %. Usein dieettimuutosta on kuitenkin vaikea toteuttaa, ja tässäkin asiassa varhainen profylaksi saattaisi tuoda paremman tuloksen.

Suomalainen selkätutkimus

Akuutti selkäkipu on tavallisimpia lyhytaikaisen työkyvyttömyyden syitä eikä ole yksimielisyyttä siitä, miten akuuttia sakrolumbalgiaa (tai millä nimellä sen kukin tuntee) parhaiten tulee hoitaa, levolla vai levotta.

Lamotrigiini - uusi hoitovaihtoehto epilepsiaan

Lamotrigiini on uusi epilepsialääke, jonka yhdistelmäkäytöstä on saatu hyviä kokemuksia. Epilepsian alkuhoidossa vaihtoehdot ovat kuitenkin vähissä: vain karbamatsepiinia, valproaattia ja fenytoiinia käytetään alkuhoidossa monoterapiana. Lamotrigiinilla on eräitä etuja vanhempiin epilepsialääkkeisiin nähden sekä tehossa että siedettävyydessä. Lisäksi sitä voidaan käyttää erilaisten epilepsiamuotojen hoitoon ja sillä on edullinen farmakokinetiikka, mm. 24 tunnin puoliintumisaika.