20885 osumaa

Syndekaani-1 estää syöpäsolun pahanlaatuista kasvua

Väitöskirjatyössä osoitetaan, että estämällä syndekaanin häviäminen rintasyöpäsolujen pinnalta geeniteknologian avulla, solut muuttuvat hyvänlaatuisiksi. Aivan uusi ja yllättävä havainto oli, että pelkkä eristetty syndekaanin solunulkoinen osa esti muidenkin pahanlaatuisten syöpäsolujen, mutta ei normaalien solujen, kasvua. Tähän tulokseen johtivat Turun biotekniikan keskuksen johtajan, professori Markku Jalkasen tutkimusryhmässä tehdyt aikaisemmat havainnot, että esimerkiksi iho- ja rintasyövissä solunpinnan molekyyli syndekaani häviää solujen muuttuessa pahanlaatuisiksi syöpäsoluiksi ja että syndekaanin väheneminen korreloi potilaiden huonoon ennusteeseen. Tutkimukset ovat herättäneet kansainvälistä mielenkiintoa ja johtaneet laajoihin lisätutkimuksiin, jotka tähtäävät uusien syövän hoitomenetelmien kehittämiseen.

Markku Mali

Skleroderma ja SLE: perinnöllisten tekijöiden ja autovasta-aineiden merkitys

Immuunijärjestelmä puolustaa elimistöä normaalioloissa erittäin tehokkaasti ulkopuolisia tekijöitä vastaan. Tähän järjestelmään voi kuitenkin tulla ohjelmointivirhe, ja puolustusmekanismit voivat kääntyä elimistöä itseään vastaan; osa näistä virheellisistä reaktioista aiheuttaa kliinisen autoimmuunitaudin. Kaksi nivelreumaa harvinaisempaa autoimmuunitautia, skleroderma ja SLE, olivat tämän tutkimuksen kohteena.

Marja Hietarinta

Työn sisältö ja työajan käyttö avosairaanhoidon vastaanotolla

Viiden terveyskeskuksen avosairaanhoidon vastaanottotyötä tarkasteltaessa havaittiin, että kaikkien henkilöstöryhmien työ sisälsi huomattavan paljon muitakin tehtäviä kuin potilaiden välitöntä hoitoa. Etenkin kirjalliset työt veivät huomiota herättävän runsaasti aikaa. Potilaiden pääsy vastaanotolle on kuitenkin sitä vaikeampaa, mitä vähemmän henkilöstöryhmillä on aikaa heidän välittömään hoitoonsa.Vastausten perusteella myös työnohjauksessa, töiden järjestämisessä ja niiden jakautumisessa on selvästi parantamisen varaa.

Anna-Kaisa Elovaara, Pertti Kekki

Jättääkö masennuspotilas lääkkeet käyttämättä? Eroja bentsodiatsepiini- ja masennuslääkeohjeiden noudattamisessa

Valtiontalouden kustannuskriisin seurauksena lääkekorvausten taso on Suomessa Euroopan matalimpia. Omavastuun lisääminen on siirtänyt lääkekuluja yhteiskunnalta yhä enemmän potilaan maksettavaksi. Korvausjärjestelmän muutoksen on väitetty heikentävän hoitomyöntyvyyttä. Kuopiossa 100 mielenterveyspotilasta käsittäneessä tutkimuksessa melkein joka viides masennuspotilas laiminlöi määrätyn lääkehoitonsa kokonaan ja heistä lähes joka neljäs joutui mielisairaalahoitoon. Vertailuryhmänä olleista bentsodiatsepiinien käyttäjistä kaikki hakivat reseptilääkkeensä apteekista.

Teuvo Koskinen, Veli Koistinen

Aallonpohjasta ylöspäin Kesäajan supistuksissa kohtuullisempaan suuntaan

Erikoissairaanhoidon toiminta supistuu kesäajaksi: sairaanhoitopiireissä suljetaan osastoista ja sairaansijoista Tehyn keräämien tietojen mukaan keskimäärin noin neljäsosa. Monessa sairaanhoitopiirissä supistukset ovat kuitenkin pienempiä kuin viime vuonna ja suurimmillaankin samaa luokkaa. Myös perusterveydenhuollossa tilanne on selvästi parempi kuin viime vuonna.

Elintapamuutokset kohonneen verenpaineen ehkäisyssä ja hoidossa I Kirjallisuuskatsaus

Suolan vähentäminen ruuasta, lihavilla laihdutus, kohtalaisen tai runsaan alkoholin käytön vähentäminen ja säännöllinen kestävyystyyppinen liikunta ovat tutkimusten mukaan tehokkaimmat kohonneen verenpaineen luonnonmukaiset hoitokeinot. Ne ehkäisevät sydän- ja verisuonitauteja myös muilla tavoin. Suolan käytön vähentäminen ja liikapainoisilla laihduttaminen vähentävät sydämen vasemman kammion hypertrofiaa. Ruokavalion rasvoja säätelemällä, laihduttamalla ja liikunnalla voidaan vaikuttaa glukoosi- ja rasva-aineenvaihduntaan. Tupakoinnin lopettaminen vähentää merkittävästi hypertonikon sydän- ja verisuonisairauksien vaaraa.

Antti Jula

Elintapamuutokset kohonneen verenpaineen ehkäisyssä ja hoidossa II Käytännön tavoitteet

Sydän- ja verisuonitautisairastavuus ja -kuolleisuus alkavat prospektiivisten seurantatutkimusten mukaan lisääntyä ilman kynnysarvoa jo systolisen paineen tasolta alle 110 mmHg ja diastolisen paineen tasolta alle 70 mmHg alkaen (1). Väestötutkimusten mukaan Suomessa on noin miljoona henkilöä, joiden systolinen verenpaine on ainakin 160 mmHg tai diastolinen verenpaine ainakin 95 mmHg tai jotka käyttävät verenpainetta alentavaa lääkehoitoa. Noin kahden miljoonan suomalaisen verenpaine ylittää kertamittauksissa kohonneen systolisen paineen raja-arvon 140 mmHg tai diastolisen paineen raja-arvon 90 mmHg. Väestön valtaosalla verenpaine ylittää nykysuositusten mukaan tavoiteltavan rajan: systolinen paine 130 mmHg ja diastolinen 85 mmHg (nuorilla aikuisilla 120/80 mmHg).

Antti Jula, Jyrki Olkinuora

Bentsodiatsepiinien ongelmakäytön tunnistaminen

Bentsodiatsepiinien ongelmakäyttöä ovat lääkeriippuvuus, väärinkäyttö ja sekakäyttö alkoholin tai muiden päihteiden kanssa. Erilaista haitallista käyttöä voi myös esiintyä samanaikaisesti. Ongelmakäytön eri muotojen tunnistaminen auttaa suunnittelemaan potilaan hoitoa ja päättämään, kuinka nopeasti ongelmaan reagoidaan. Vaikka bentsodiatsepiinit ovat suosittuja päihteitä, niiden euforisoiva vaikutus on vähäinen. Ongelmakäyttö onkin usein alkoholistin itsehoitoa, tai bentsodiatsepiinien käyttö päihteenä on alkanut niiden hoidollisesta käytöstä. Erilaiset mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä bentsodiatsepiinien ongelmakäyttäjillä, joten asiaan puututtaessa on arvioitava myös psykiatrisen hoidon tarve. Haitallista käyttöä voidaan ehkäistä, jos lääkärit omaksuvat yhteiset menettelytavat ja eri organisaatiot pyrkivät tiiviimpään yhteistyöhön.

Riitta Turunen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030