Onko lentoyhtiölläsi defibrillaattori koneissaan?

Kun lentoturvallisuudesta puhutaan, voi olla paikallaan pysähtyä tutkimaan Qantas-yhtiön kokemuksia lennonaikaisista defibrilloinneista. Syyskuussa 1991 jokaiseen lentoyhtiön 53:een Boeing 747- ja 767 -koneeseen hankittiin defibrillaattori. Joulukuun alkuun 1994 mennessä defibrillaattorit olivat olleet käytössä 16 kertaa lennon aikana: 9 kertaa kyseessä oli asystole, kolmessa tapauksessa sinusrytmi ja neljässä kammiovärinä. Neljästä kammiovärinäpotilaasta kaksi selviytyi hengissä ja toipui täysin. Toinen oli 67-vuotias teksasilaismies, ja hän oli niin kiitollinen hyvästä hoidosta, että piti esitelmän American Heart Associationin kokouksessa sanomanaan, että defibrillaattoreita tulisi olla paremmin julkisesti saatavana.

Viisaudenhampaan tulehdus ja hengitystieinfektio

Aikuiset sairastavat keskimäärin 2-4 hengitystieinfektiota vuosittain. Ihmeenä voidaan kuitenkin pitää, että asepalveluksensa vuonna 1992 suorittaneet 22 000 suomalaismiestä sairastivat vain 40 500 hengitystietulehdusta.

Kolera O139 vapaaehtoisilla

Uusi koleravibrion serotyyppi O139, lisänimeltään Bengal, on levinnyt tasaiseen tahtiin Bengalin lahden reunavaltioissa vuoden 1992 lokakuusta. Se on monin paikoin syrjäyttänyt vanhan kunnon koleran O1-serotyypin, lisänimeltään El Tor.

Perusterveydenhuollon tuotteistusta ja kustannuslaskentaa yhtenäistetään

Suomen Kuntaliitto käynnisti helmikuussa 1994 projektin, jonka tarkoituksena on yhtenäistää terveydenhuollon kustannuslaskentaa. Toukokuun alussa julkistettiin projektin suositus perusterveydenhuollon tuotteistuksesta ja kustannuslaskennasta. Suosituksia ryhdytään kokeilemaan käytännössä projektiin osallistuvissa 27 kunnassa ja kuntayhtymässä.

Skitsofreniaprojekti eilen ja tänään

Suomessa toteutettiin 1980-luvulla valtakunnallinen skitsofreniaprojekti, jonka tavoitteena oli vähentää psykiatrisen hoidon sairaalakeskeisyyttä kehittämällä hoitoa ja kuntoutusta. Projektin tuloksista on hiljattain tehty kymmenvuotisarvio. Sen mukaan tavoitteet saavutettiin jo vuosina 1990-1991. Sen jälkeen kehitys on vaarantunut laman ja hallinnollisten muutosten takia.

Yrjö O. Alanen

Lähes viidesosa työikäisistä naisista kävi mammografiassa vuonna 1993

Mammografiassa kävi lähes viidesosa suomalaisista 15-64-vuotiaista naisista vuonna 1993. Rintasyöpäseulontoihin osallistuu teoriassa noin puolet 50-59-vuotiaista naisista vuosittain. Mammografiakysely osoitti kuitenkin, että tähän ikäryhmään kuuluvista naisista peräti kaksi kolmasosaa oli käynyt mammografiassa, 40-49-vuotiaista naisista sen sijaan vain 15 %. Mammografiassa kävi suhteellisesti suurempi osa länsi- ja pohjoissuomalaisista naisista kuin muualla maassa asuvista naisista. Vaikka ylipaino on iäkkäämmillä naisilla rintasyövän riskitekijä, selvästi ylipainoiset naiset kävivät tutkimuksessa harvemmin kuin muut.

Harri Vertio, Mari-Anna Berg

Kinkomaan sairaalassa kokeillaan neljän erikoisalan osastoa

Kinkomaan sairaalassa yhdistettiin viime vuoden alussa kaksi vuodeosastoa uudeksi tutkimus- ja kuntoutusosastoksi, jolla on fysiatrian, geriatrian, lääkinnällisen kuntoutuksen ja neurologian sairaansijoja. Tavoitteena oli parantaa hoidon tasoa, helpottaa yhteistyötä, oppia uutta, käyttää sairaansijoja joustavasti ja säästää. Kokeilu on Suomessa ainutlaatuinen.

Pertti Karppi, Tiina Huusko, Eva Koivunen-Tapio, Jari Honkanen, Marja-Leena Kärkkäinen, Maire Urvas

Terveydenhuollon menoissa suurta vaihtelua eri puolilla maata

Valtionosuusuudistus näyttää jonkin verran lisänneen alueellisia eroja terveydenhuollon kustannuksissa. Menot vaihtelevat tuntuvasti alueittain. Kallein sairaanhoitopiiri oli vuonna 1993 Helsinki, joka käytti terveydenhuoltoon puolitoista kertaa suuremman summan asukasta kohden kuin halvin sairaanhoitopiiri Pirkanmaa.

Loimaan aluesairaala ja KYS kärjessä: Sairaaloiden tuottavuus parantunut

Erikoissairaanhoidon palveluja tuottavien sairaaloiden tuottavuus on parantunut tuntuvasti tällä vuosikymmenellä: palveluja on kyetty tuottamaan entistä enemmän, samalla kun kustannukset ovat koko ajan pienentyneet. Sairaalat kuitenkin poikkeavat suuresti toisistaan tuottavuudeltaan, ja tehokkaimpia ovat vuodesta toiseen samat sairaalat, mistä päätellen tuottavuustilaston kärkeen ei ponnisteta ainakaan kovin nopeasti. Huipulla komeilevat Kuopion yliopistollinen sairaala ja Loimaan aluesairaala, mutta sairaaloiden keskinäisessä vertailussa tehokkaiksi osoittautuivat myös esimerkiksi Raahen aluesairaala, Keski-Pohjanmaan keskussairaala sekä Oulaskankaan sairaala.

Perimyokardiitin ja sydäninfarktin erotusdiagnostiikka

Sydäninfarktipotilaalle nopea liuotushoito on olennaisen tärkeä iskeemisten vaurioiden minimoimiseksi, mutta sydänlihaksen ja sydänpussin tulehduksissa liuotushoito on paitsi aiheeton, joskus myös haitallinen. Rintakipupotilaan tullessa päivystysvastaanotolle on liuotushoidon aloittaminen ratkaistava yleensä anamneesin ja EKG-löydösten perusteella. Infarktin ja myokardiitin erotusdiagnostiikan kulmakivi on ST-välin nousu: infarktivauriot rajoittuvat jonkin sepelvaltimohaaran suonittamalle alueelle, myokardiitissa sydänlihassoluja vaurioituu laajemmalta alueelta ja myös ST-välin nousua esiintyy laajemmin.

Jouko Karjalainen