Hengitystieoireiden ja -sairauksien yleisyys ja yhteys ilmansaasteisiin

Tutkimus hengitystieoireiden ja -sairauksien yleisyydestä ja yhteydestä neljän teollisuuspaikkakunnan ilmansaasteisiin tehtiin Kansanterveyslaitoksen ympäristöterveyden osastoryhmässä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko ilman saastumisen suhteen erilaisilla teollisuuspaikkakunnilla eroja väestön hengitystiesairauksissa ja -oireissa.

Tuula Husman

Metalli-ionien ja fluorokinolonien farmakokineettiset yhteisvaikutukset

Fluorokinoloneilla on yleisesti ottaen moderni ja edullinen farmakokinetiikka. Ne imeytyvät nopeasti ja niiden hyötyosuus suun kautta annosteltuna on lähes 100 %. Konsentroituminen tulehdussoluihin mahdollistaa tehokkaan kulkeutumisen tulehdusalueille. Kun lisäksi useimpien fluorokinolonien eliminaation puoliintumisaika on pitkä, on annostelu helppoa ja lääkkeiden bakterisidinen vaikutusmekanismi huomioon otettuna myös tehokasta. Fluorokinoloneilla on kuitenkin yhteisvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa niiden farmakokinetiikkaan.

Pasi Lehto

Terveyden eriarvoisuus - haaste terveydenhuollolle

Väestöryhmien välillä on suuria terveyseroja. Esimerkiksi keski-ikäisten miesten keskuudessa perusasteen koulutuksen saaneilla kuolleisuus on lähes kaksinkertainen, työkyvyttömyyseläkeläisten osuus kolminkertainen ja akuuttien ja kroonisten sairauksien yleisyys kaksinkertainen ylimpään koulutusryhmään verrattuna. Jotkut terveyserot, kuten ikäryhmien ja sukupuolten väliset erot, johtuvat osittain väistämättömistä biologisista lainalaisuuksista. Monessa tapauksessa väestöryhmän huono terveys johtuu kuitenkin sellaisista elinoloihin ja elintapoihin liittyvistä altisteista, joita luultavasti voitaisiin vähentää. Tällöin on kyse eriarvoisuudesta. Terveyden eriarvoisuus on keskeinen haaste terveyspalvelujärjestelmälle, joka voi pahimmillaan kärjistää terveyseroja mutta parhaimmillaan supistaa niitä.

Seppo Koskinen

Viestinnän ja vuorovaikutuksen sujuminen suuren sairaalan työyhteisössä

Hierarkkisessa sairaalaorganisaatiossa avoimelle viestinnälle ja vuorovaikutukselle on monia esteitä. Tampereen yliopistollisen sairaalan henkilöstölle tehdyssä tutkimuksessa todettiin, kuten aiemminkin terveyden- ja sosiaalihuollon alalta tehdyissä vastaavissa töissä, tiedon kulkevan ammattirajojen sisällä paremmin kuin niiden yli. Esimiesten ja alaisten välinen viestintä sen sijaan sujui keskitasoa paremmin. Yhteistyön perusehtoja, työntekijöiden välistä luottamusta ja tasa-arvoa pidettiin yleisesti hyvinä, joskin hierarkkian ylätasoilla niistä oli selvästi myönteisempi kuva kuin sen alaportailla. Tutkimus sisältyy TAYS:n laajempaan tutkimus- ja kehittämishankkeeseen, johon liittyviä tuloksia esiteltiin myös Lääkärilehden viime numerossa.

Hilkka Laakso, Marita Paunonen, Kristiina Lehti, Risto Harisalo, Arto Uusitalo, Heli Nieminen

Helikopteri ensihoidossa - kokemuksia Medi-Helistä

Lääkärihelikopteri Medi-Heli on toiminut pääkaupunkiseudulla syksystä 1992 alkaen. Ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden 1993 aikana Medi-Helillä oli 1 107 hälytystä ja 701 puhelinkonsultaatiota. Helikopterilääkärin arvion perusteella ensihoito tai nopea kuljetus pelasti potilaan hengen sadassa tapauksessa, joista noin 40:ssä tarvittavan hoidon pystyi antamaan vain helikopterilääkäri. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvitysmies piti kesäkuussa 1995 jättämässään muistiossa Medi-Helin toimintaa hyödyllisenä.

Pia Pajunen, Ari Kinnunen, Olli Takkunen

Sotilasvammakorvaukset

Ikääntyminen on lisännyt sotainvalidien hoidon ja tuen tarvetta, ja samalla heidän kykynsä hoitaa korvaus- ja muita sosiaaliturvaan liittyviä asioitaan heikkenee. Sotainvalidien lakisääteisen korvausturvan toteutumiseksi on entistä tärkeämpää että he saavat tarvitessaan asiantuntevaa ohjausta.

Seppo Savolainen

Lääkärinlausunto sotavammaisesta

Viime sodissa saadut vammat ja sairaudet ovat iän myötä vaikeutuneet, ja monet alkuaan lievätkin vaivat tuottavat merkittävää haittaa. Aiempia sotilasvammalain mukaisia korvauspäätöksiä joudutaan sen vuoksi muuttamaan, ja uusia korvaukseen oikeutettuja tulee jatkuvasti. Lääkärintodistus on vammojen aiheuttamaa haitta-astetta arvioitaessa keskeinen asiakirja, ja sen laadusta riippuu oikeudenmukaisen korvauksen saanti.

Markku Luisto

Mikrohedelmöitys on uusi menetelmä miehestä johtuvan lapsettomuuden hoidossa

Hyvin huonoista siittiöistä johtuvaa lapsettomuutta on aiemmin voitu hoitaa lähinnä vain käyttämällä lahjoitettuja siittiöitä. Uudella mikrohedelmöitysmenetelmällä munasolut kuitenkin saadaan hedelmöittymään erittäin huonoilla siittiöillä yhtä hyvin kuin normaaleilla siittiöillä. Menetelmästä on tulossa miehestä johtuvan lapsettomuuden hoidossa yhtä tärkeä kuin koeputkihedelmöitys on naisesta johtuvan lapsettomuuden hoidossa.

Ralph Ashorn, Pirkko Kulomaa, Päivi Parkkonen, Eero Varila

Fibromyalgia - monimuotoinen kipuoireyhtymä

Fibromyalgia on yleinen mutta huonosti tunnettu, lähinnä työikäisten naisten kipuoireyhtymä. Todennäköisesti monet erilaiset syyt voivat johtaa yleistyneeseen kivun kokemisen voimistumiseen. Fibromyalgian tutkimus on viime vuosina laajentunut erityisesti psykoneuroendokrinologiaan. Potilaiden kuntoutuksen tavoitteena on toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen sekä kivun hallintakeinojen löytäminen.

Marja Mikkelsson, Jouko J. Salminen

Fibromyalgia psykiatrian näkökulmasta

Fibromyalgian kriteereihin ei sisälly psyykkisiä oireita, mutta potilailla on erittäin usein myös psyykkisiä ongelmia, erityisesti masentuneisuutta. Vaikka potilas valittaakin vain fyysisiä oireita, taustalla voi olla mielenterveysongelmia. Krooninen kipu voi olla piilevän masennuksen oire, ja onpa sen esitetty olevan masennuksen muotokin. Se, miksi fibromyalgia on lähinnä naisten sairaus, on mielenkiintoinen haaste tutkimustyölle.

Jouko K. Salminen, Simo Saarijärvi