21102 osumaa

Allenin testin parannettu painos

Allenin testi kuuluu tehdä lege artis ennen arteria radialiksen kanylointia ulnaariverenkierron riittävyyden varmistamiseksi. Jos ulnaaripuolella ei verenkierto pelaa, värttinävaltimon punktiota ei saa tehdä. Testi perustuu siihen, että sen jälkeen kun on komprimoitu sekä kyynär- että värttinävaltimo, päästetään ulnaaripuolen kompressio irti ja seurataan, että kapillaariverestys palaa ulnaaripuolen sormiin.

Robert Paul

Aivojen valkean aineen rappeuma

Aivojen valkean aineen degeneraatio eli leuko-araioosi (LA) on radiologinen termi, joka viittaa tietokonetomografiakuvassa (TT) todettavaan valkean aineen harventumaan, so. tiheyden alenemaan ja magneettikuvassa nähtävään korostuneeseen intensiteettiin ko. alueella. Runsaan 250 vanhuspotilaan (keski-ikä 76 v) aivojen TT-kuvat arvioitiin uudelleen mahdollisen LA:n toteamiseksi. Otos käsitti yhden vuoden aikana otetut kaikki geriatrisen sairaalan kuvat. Näistä noin puolessa (54 %) todettiin LA-löydös.

Sinikka Tarvonen-Schröder

Geriatrian alueellinen toimintamalli

Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ja toimeenpanna alueellinen geriatrinen toiminta Kainuun sairaanhoitopiirissä ja selvittää voidaanko tutkimusalueen kattavalla interventiolla, joka kohdistui Kainuun kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi muihin hallintokuntiin ja luottamushenkilöihin, muuttaa vanhustenhuollon kehityksen suuntaa laaditun mallin mukaiseksi. Tutkimuksen tavoitteena oli myös kuvata ja arvioida geriatrian työryhmän toiminnan vaikutukset potilaisiin sekä terveyskeskuslääkäreiden ja vanhustyöntekijöiden tietoihin ja asenteisiin vanhuuteen.

Sirpa Hartikainen

Ihmisen tunto- ja liikeaivokuoren karakterisointi magnetoenkefalografian avulla

Ihmisen kehoa kosketettaessa tuntoimpulssit kulkevat afferentteja hermoratoja aivokuorelle aktivoiden primaarisen tuntoaivokuoren (SI) vastakkaisen aivopuoliskon päälaenlohkon etuosassa, sekundaariset tuntoaivokuoret (SII) molempien aivopuoliskojen temporaalilohkoissa sekä assosiatiivisen aivokuoren päälaenlohkon takaosassa (PPC). Tahdonalaisen liikkeen, vaikkapa vain sormen heilautuksen yhteydessä aivokuoriaktivaatio muuttuu yhä monimutkaisemmaksi; supplementaarinen liikeaivokuori (SMA) aivopuoliskojen välisessä seinämässä aloittaa liikkeen suunnittelun, ja varsinaisen toteutuksen aikana aktivoituu primaarinen motorinen aivokuori (MI) otsalohkon takaosissa. Tunto- ja liikeaivokuoret toimivat tiiviissä yhteistyössä; kosketus- ja asentotunnon avulla saadaan tietoa tapahtuvan liikkeen laajuudesta, suunnasta ja nopeudesta, jolloin motorinen järjestelmä voi tehdä tarvittavat korjaukset liikerataan.

Nina Forss

IPPA-kuvantaminen koronaaritaudin diagnostiikassa

Jodofenyylipentadekaiinihappo (IPPA) on ns. kolmannen polven rasvahappoanalogi, jota voidaan käyttää sydänlihaksen verenkierron ja aineenvaihdunnan kuvantamiseen gammakameralla. Koronaaritaudin lisäksi merkkiaineen käyttöalueita ovat mm. hypertensiivinen sydänsairaus, erilaiset kardiomyopatiat ja sydämensiirron jälkitila. Metodiikan kehittämisen ohella tutkimuksessa selviteltiin merkkiaineen kliinistä käyttökelpoisuutta koronaaritaudin eri muodoissa.

Markku Walamies

Vajaakuntoisuus ja fyysinen ympäristö Asunnonmuutostöiden kustannus-vaikuttavuusanalyysi

Suomessa on tehty paljon asunnonmuutostöitä vajaakuntoisten fyysisen ympäristön parantamiseksi. Näiden muutosten vaikuttavuutta on kuitenkin alettu vasta hiljattain tutkia. Helsingissä tehdyssä selvityksessä kysyttiin arviota asunnonmuutostöiden hyödyllisyydestä niiltä, joiden kotona muutoksia oli tehty. Vastaajista 62 % ilmoitti, ettei pystyisi asumaan kotonaan, ellei muutoksia olisi tehty. Muutostöistä arveli saaneensa paljon hyötyä 77 % vastaajista. Vajaakuntoisten henkilöiden asunnonmuutostöiden merkitys korostuu siinäkin, että laitoshoidon kustannukset ylittävät nopeasti muutostöiden hinnan.

Asko Lukinmaa, Helena Kara, Heikki Takkunen

Kotiruoan suolapitoisuuden mittaus osana äitiysneuvoloiden suolavalistusta

Mikkelissä kokeiltiin ympäristöterveydenhuollon ja neuvolatoiminnan yhteistyötä suolavalistuksen antamiseksi raskaana oleville naisille. Äitiysneuvolan asiakkaat saivat mahdollisuuden tutkituttaa tekemänsä kotiruoan suolapitoisuuden kunnallisessa elintarvikelaboratoriossa. Neuvolan terveydenhoitajat antoivat tulosten perusteella tietoa suolankäytöstä. Terveydenhoitajat pitivät kokeilua myönteisenä, ja yhteistyömalli jää pysyväksi niin, että suolanäytteitä tutkitaan edelleen terveydenhoitajan valikoimilta asiakkailta. Menetelmän vaikuttavuutta ei tutkittu, mutta raskaana olevien naisten arveltiin olevan vastaanottavaisia tämäntyyppiselle valistukselle.

Maria Närhinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030