Leikkaus tai seuranta varhaisvaiheen eturauhassyövässä

Amerikkalainen PIVOT-tutkimus käynnistettiin PSA-seulonnan varhaisvaiheen aikana vuosina 1994–2002. Tavoitteena oli vertailla PSA-tutkimuksen perusteella diagnosoidun paikallisen eturauhassyövän kirurgisen hoidon tulosta pelkkään taudin seurantaan (watchful waiting). Mittareina toimivat potilaiden kokonaiskuolleisuus ja kuolleisuus eturauhassyöpään. Vuonna 2012 julkaistun 10-vuotisseurannan tulosten perusteella operatiivisesti hoidettujen ja seurannassa olleiden kuolleisuudessa ei todettu tilastollisesti merkitseviä eroja, eikä tilanne ole juuri muuttunut sen jälkeenkään.

Ossi Lindell

Nivustyräleikkauksen infektiot ja verkkokipu

Tarvitaanko nivustyräleikkauksessa antibioottiprofylaksiaa ehkäisemään haava-infektioita vai ei – kas siinä pulma. Suomessa tehdään nykyään noin 12 000 nivustyräleikkausta vuodessa, niistä 80–90 % Lichtensteinin menetelmällä (verkkoplastia). Koska elektiivinen nivustyräleikkaus on yleensä puhdas kirurginen toimenpide, profylaktista antibioottihoitoa ei perinteisesti ole suositeltu, vaikka kudokseen asetetaan polypropyleeniverkko. European Hernia Society ei suosittele vieläkään profylaktista antibioottia, mutta aivan tuorein brittiläinen network-meta-analyysi puoltaa antibiootin käyttöä.

Hannu Paajanen

Rintasyöpäpotilas arvostaa tietoa päätöksenteon tukena

Potilaan osallistaminen hoitopäätökseen ei aina ole ihan helppoa. Lähes kaikki ihmiset neuvottelevat hoitovaihtoehdoista läheistensä kanssa ja yhä useampi etsii tietoa netistä voidakseen arvioida lääkärin hoitoehdotuksia. Useimmiten lääkärin ja potilaan ajatukset onneksi kohtaavat ja hoitopäätökset saadaan tehtyä. Joskus on ollut mielessä, että vuorovaikutusta voisi helpottaa, jos potilas voisi saada vastaanotolta mukaansa päätöksenteon tueksi näyttöön perustuvaa tietoa helposti omaksuttavassa muodossa.

Sirkku Jyrkkiö

Luottamusmiehet päivittivät ­ sote-tietoja

Lääkäriluottamusmiesten syksyn neuvottelu­päivillä puhuttiin tutusta teemasta, ­sote-uudistuksesta sekä siitä, missä sotessa nyt mennään.

Anu Tilander

Lääkärin Suomi 100/83. Lääketieteen erityispätevyydet

Lääkärintyön kehitystä leimasi 1900-luvulla paitsi lääketieteellisen tiedon lisääntyminen myös työnjaon jatkuva eriytyminen. 1980- ja 1990-lukujen taitteessa oltiin tilanteessa, jolloin alettiin kaivata erikoisalojen sisällä olevien tai niiden ulkopuolelle jääneiden tärkeiden erityisosaamisalueiden virallistamista ja niihin liittyvien koulutusvaatimusten määrittelemistä.

Oona Ilmolahti

Lääkärin Suomi 100/81. Valta kunnille ja korvamerkinnät pois 1993

Keskusjohtoinen suunnittelukoneisto oli viime kädessä perustunut valtionosuuksien korvamerkintään. Maksaja päätti, mihin ja miten rahan saisi käyttää. Samalla valtionosuudet olivat kustannusperusteisia, mikä ei ollut omiaan tehostamaan toimintaa kunnissa. Järjestelmä uusittiin keskusvirastojen alasajon yhteydessä.

Samu Nyström

Lääkärin Suomi 100/82. Terveydenhuollon henkilöstön säätely samaan lakiin

Vuonna 1994 annettiin laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, joka korvasi muun muassa lain lääkärintoimen harjoittamisesta. Uudistukseen vaikutti valmistautuminen Euroopan yhteisön jäsenyyteen, jonka vuoksi yleislääkäreiltä alettiin edellyttää kaksivuotista perusterveydenhuollon lisäkoulutusta.

Sari Aalto

Viestintä rytmihäiriössä

Kirsi Piha kävi kertomassa, kuinka lääkärien kannattaa viestiä muuttuvassa maailmassa.

Pauliina Pohjala

Miten välitän tietoa graafisesti

TIETO NÄKYVÄKSI. Informaatio-muotoilun perusteet. Juuso Koponen, Jonatan Hildén ja Tapio Vapaasalo. Aalto yliopiston julkaisusarja 2016. Sivuja 384.

Pertti Mustajoki

Tieteellisellä maailman­kuvalla huuhaata vastaan

VOIKO SE OLLA TOTTA? – Skeptisiä näkökulmia nykymenoon. Tiina Raevaara (toim.). Ursa ry 2017. Sivuja 227.

Sonja Sulkava