Peruspalvelujen käyttö ja kustannukset pitkäaikaissairailla

Pitkäaikaissairaat työikäiset oululaiset käyttivät potilasta kohden enemmän palveluja työterveyshuollossa kuin yksityisellä ja julkisella sektorilla. Myös palvelujen kustannukset potilasta kohden olivat työterveyshuollossa suuremmat. Tutkijat pitävät eroja vähäisinä ja sektorien erilaiset ­järjestämis- ja rahoitusvastuut huomioon ottaen yllättävinä. Perustason terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia verrattiin sen mukaan, oliko palvelu saatu julkiselta ­sektorilta, yksityissektorilta vai työterveyshuollosta. Aineistona olivat rekisteritiedot 30–64-vuotiaista ­oululaisista kuudessa keskeisessä sairaus­ryhmässä vuonna 2013.

Riikka-Leena Leskelä, Tommi Uimonen, Lauri Virta, Sirkku Pikkujämsä, Tuomas Kopperoinen, Hennamari Mikkola

Askelmittarin vaikutus liikkumiseen säilyy vuoden seurannassa

Askelmittarin on osoitettu useissa tutkimuksissa lisäävän viikoittaisia askeleita, mutta seuranta-ajat ovat olleet lyhyitä. Lontoossa tehdyssä liikuntatutkimuksessa vaikutus säilyi vuoden seurannassa.

Helena Liira

Ei vieläkään uutta Alzheimer-lääkettä

Alzheimerin tautiin ei ole tullut uusia lääkkeitä markkinoille melkein 20 vuoteen, vaikka tutkimus on erittäin aktiivista. Tautiin on vain hidastavaa hoitoa, mutta ei parantavaa. Taudin patogeneesi on vieläkin epäselvä. Emme tiedä, onko amyloidiplakkien vai tau-proteiinin kertyminen taudin syy vai ovatko ne vain merkkejä jostain muusta prosessista. Pääkohde tutkimuksissa on ollut amyloidikertymien estäminen, mutta niitä estävät tai puhdistavat rokotteetkaan eivät ole tuoneet paljoakaan toivoa.

Kaisu Pitkälä

Uusien syöpälääkkeiden myyntilupaprosessia on syytä tarkentaa

Moniin syöpäsairauksiin on vain vähän jos lainkaan hyviä hoitoja, ja lääkeviranomaiset voivat hyväksyä nopeutetusti uusia lääkkeitä käyttöön tällaisessa tilanteessa. Taudinkulun jarruttaminen ei kuitenkaan aina muutu elinaikahyödyksi, ja osasta lääkkeistä osoittautuu olevan enemmän haittoja kuin hyötyä. Nopeutetusti hyväksyttyjä lääkkeitä tulisi arvioida uudelleen, kun tutkimustietoa on saatu kerättyä lisää ensimmäisen hyväksynnän jälkeen.

Sirkku Jyrkkiö

Vanhaa kunnon kirurgiaa peräpukamiin

Peräpukamat ovat kiusallisen yleinen (40 %) ja alihoidettu vaiva, myös Suomessa. Useimmiten potilaat hoitavat pukamansa itse apteekin käsikauppavalmisteilla ja ummetuslääkkeillä tai kärsivät hiljaa vaivansa. Oireita ovat mm. verenvuoto, kutina ja ulostyöntyminen.

Hannu Paajanen

Mitä työterveyshuollon tulee tietää tietosuojasta?

Liittoon tulee usein tietosuojaan ­liittyviä kysymyksiä. Työterveys­lääkärin on hyvä ymmärtää tietosuojalain­säädännön perusteet sekä omasta että työnantajan ­näkökulmasta.

Konstantin Laakkonen

Lähtisitkö kuntavaali­ehdokkaaksi?

Lääkäriä tarvitaan – myös kunnan­valtuustoissa. Huhtikuussa pidettävät kuntavaalit ovat terveysvaalit.

Lääkärin vai lakimiehen vastaanotolla?

Jokaiselle lääkärille voi sattua työssään virhe. Miten käy ­taloudellisesti kollegan, joka joutuu syytteeseen vakavasta hoito­virheestä?

Lääkäriliiton Lakimies

Lääkäriliitto mukana Pohjolan Lääkäripäivillä

Lääkäriliiton henkilökuntaa on tavattavissa Pohjolan Lääkäri­päivillä 22.–24.2. Oulun Musiikkikeskuksessa ständillä numero 41.

Pauliina Pohjala

Lääkärin Suomi 100/12. Metsän ympäröimät kunnansairaalat kirurgian keskuksina

Suuressa ja köyhässä maassa sairaanhoitoa piti hakea läheltä. Parantaakseen työskentelyolojaan paikalliset kunnanlääkärit alkoivat tehdä aloitteita kunnansairaaloista. Ensimmäiset vaatimattomat sairastuvat oli perustettu 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä, ja kunnansairaalalaitoksen vakiintuessa vuosisadan vaihteeseen mennessä alettiin kiinnittää enemmän huomiota myös itse sairaalarakennuksiin ja niiden käytettävyyteen.

Oona Ilmolahti