Keppiä vai porkkanaa?

Vapaaehtoisuuteen perustuva ammatillinen kehittyminen on vaikuttavampaa, kirjoittaa Marjo Parkkila-Harju.

Marjo Parkkila-Harju

Sankari

Minulla on muutamia sankareita. En tarkoita ilmiselviä sankareita eli rakkaitani ja tärkeitä ystäviäni, vaan ihmisiä, joita en ole edes tavannut. He ovat eläneet eri aikana tai elävät eri paikassa kuin minä. Sankarini tekevät elämästäni ja koko maailmasta kiinnostavamman ja tuottavat pysyvää iloa, joskus syviä onnen hetkiä. Monet heistä ovat jollakin tavalla kapinallisia tai toisenlaisia.

Johannes Enroth

Jäsenistö

Nimityksiä

Viikon jäsen: Miikka Niittyvuopio

Erikoislääkärikoulutuksen parhaita puolia on se, että lääkäri pääsee jo varhaisessa vaiheessa intensiivisesti kiinni kliiniseen työhön, toteaa OYS:n anestesiologian ja tehohoidon klinikassa ja FinnHEMS-lääkärihelikopterissa työsken-televä Miikka Niittyvuopio. Hänet laillistettiin vastikään anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäriksi.

Ulla Toikkanen

Terveyserojen tutkimus vaatii monipuolista otetta

Kiitämme Rainer Fogelholmia mielenkiinnosta (1) tutkimukseemme (2). Hänen esille nostamansa asiat ovat huomionarvoisia ja kirjoituksessamme niitä on jo käsitelty. Pitkän aikavälin tutkimuksissa vastausprosentin trendinomainen lasku on ongelma ja vastauskadon tarkastelu on tarpeen. THL:n aineiston katoanalyysit osoittavat, että mm. alempaan sosioekonomiseen asemaan kuuluvat ovat passiivisempia vastaamaan ja heidän terveydentilansa on huonompi. Tutkimuksemme tulokset ovat todennäköisesti konservatiivisia ja tosiasiassa terveyserot ovat todettuja suuremmat etenkin tutkimusjakson loppua kohti.

Eero Lahelma, Oona Pentala-Nikulainen, Anni Helldán, Satu Helakorpi, Ossi Rahkonen

Enemmän tarkkuutta terveyserojen analyysiin

Lääkärilehdessä 25–32/2017 professori Eero Lahelma työtovereineen julkaisi analyysin koulutusvuosien ja itse koetun terveydentilan yhteyksistä (1). Työ perustuu Kansanterveyslaitoksen/THL:n vuosina 1979–2014 tekemiin kyselylomaketutkimuksiin, joiden kohteina on ollut 5 000 15–64-vuotiasta suomalaista. Lomakkeissa on ollut lukuisia terveydentilaa, terveyskäyttäytymistä ja sosiaalisia seikkoja koskevia kysymyksiä.

Rainer Fogelholm

Masennuksen hoitoa voi tehostaa

Masennuksen hoito on tehokasta, mutta vain pientä osaa ­masennuksen takia eläkkeelle jääneistä potilaista on hoidettu tehokkaasti ja eri hoitomenetelmiä soveltaen. Käytettävissä olisi ainakin kolme keinoa.

Tero Taiminen

Masennuksen hoitosuositus on korostetun lääkemyönteinen

Masennuksen Käypä hoito -suositus on lääkärikunnan virallinen kannanotto masennukseen, sen ehkäisyyn ja hoitoon. Suosituksen korostuneeseen lääkemyönteisyyteen sekä yksi­puolisen bio­medisiinisesti painottuneisiin näkemyksiin psykiatrian ­keskeisistä kiistakysymyksistä tulee kuitenkin suhtautua kriittisesti.

Ben Furman

Uupunut myyntiedustaja – osa 1

Viime vuosina vaivannutta masennusta lukuun ottamatta 33-vuotias mies oli ollut yleensä terve. Nyt hän oli hakeutunut työterveyslääkärille masennuksen ja uupumuksen vuoksi.

Jarkko Suomela

Mitä suomalaiset tietävät biopankeista?

Suomalaiset suhtautuvat biopankkeihin varsin myönteisesti, mutta tietävät niistä vähän. Kyselytutkimuksen mukaan ne, joilla oli tietoa, olivat myös halukkaampia antamaan suostumuksen näytteidensä ja tietojensa käyttöön. Toisaalta korkea koulutustaso lisäsi kriittisyyttä ja huolta mm. tietosuojasta.

Karoliina Snell