Opiskelija kaipaa tukea lääkäriksi kasvamisessa

Lähes puolet kolmannen vuosikurssin opiskelijoista koki lääketieteen ­opiskelun olevan melko tai erittäin raskasta. Tiedot käyvät ilmi ­Lääkäriliiton opiskelija­-tutkimuksesta viime syksyltä.

Piitu Parmanne

Lääkärin Suomi 100/65. Testamentti viimeisiä elinpäiviä varten – ensimmäinen hoitotahtolomake 1975

Tehohoidon kehittyminen mutkisti lääkärin suhdetta kuolemaan. Aihe puhutti ammattikuntaa myös 1970-luvulla, jolloin potilaan oikeudet alkoivat nousta laajamittaisemmin esille.

Lääkärin Suomi 100/66. Noninvasiivisen diagnostiikan läpimurto ja tietokonetomografian hidas tie Suomeen

Kuvantamisen ja diagnostiikan mahdollisuudet paranivat, kun vuonna 1972 Englannissa otettiin käyttöön ensimmäinen tietokonetomografialaite. Sen käyttäminen yleistyi nopeasti etenkin läntisessä Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Tervetullut tuumaustauko

Lakisuunnitelmaksi kutsutussa kyhäelmässä on aika monta ajatuksellista ryppyä, kirjoittaa Martti Kekomäki sote-uudistuksesta.

Martti Kekomäki

Koira on tilastollisesti merkitsevä tekijä

Turha ihmiskeskeisyys kannattaa unohtaa, kirjoittaa Tiina Raevaara.

Tiina Raevaara

Mikä viitetasoksi iäkkäiden vanhusten spirometriatutkimuksissa?

Suomalaisten spirometriaviitearvojen tausta-aineistoista puuttuvat iäkkäät vanhukset, joten arvot on ­ekstrapoloitava yli 84-vuotiaita tutkittaessa. Tässä esitettävä tarkennus täydentää aiempaa suositusta uusien spirometriaviitearvojen käytöstä.

Anssi R. A. Sovijärvi, Annette Kainu, Pekka Malmberg, Kirsi Timonen, Päivi Piirilä

Hinta ohjaa oraalisen antikoagulantin valintaa eteisvärinäpotilaalle

Suorat oraaliset antikoagulantit ovat varfariinihoidon vaihtoehto eteisvärinäpotilaiden hoidossa. Näiden ­lääkkeiden välinen suuri hintaero kuitenkin ohjaa hoidon valintaa osalla potilaista, osoittaa haastattelututkimus, jossa kysyttiin 17 lääkäriltä oraalisen antikoagulantin valintaan vaikuttavia tekijöitä. Lääkärien tulisi saada helposti tietoa lääkkeiden omavastuuosuuksista hoitoratkaisuja tehtäessä.

Emma Aarnio, Merja Merikoski, Arja Helin-Salmivaara, Risto Huupponen, Katri Hämeen-Anttila, Jenni Ilomäki, Helena Kastarinen, Jaana Puhakka, Maarit Jaana Korhonen

Kohti Valtion lupa- ja valvontavirastoa

Pääosaa Valviran tehtävistä hoidetaan tulevaisuudessa Valtion lupa- ja valvontavirastossa (Luova-virasto), jota valmistellaan paraikaa. Valtioneuvoston alainen uusi virasto aloittaa toimintansa vuonna 2019 tai 2020 (tarkka aikataulu on tätä kirjoitettaessa auki), ja siihen kootaan sosiaali- ja terveysalan, opetus- ja kulttuuritoimen, ympäristötehtävien ja työsuojelun lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä.

Markus Henriksson

Mot Statens tillstånds- och tillsynsmyndighet

Merparten av Valviras uppgifter kommer i framtiden att skötas av en ny myndighet som nu är under beredning, Statens tillstånds- och tillsynsmyndighet. Den nya myndigheten ska vara underställd statsrådet och inleda sin verksamhet 2019 eller 2020 (tidtabellen är ännu öppen). Till myndigheten koncentreras tillstånds-, styrnings- och tillsynsuppgifterna inom social- och hälsovård, undervisning och kultur, miljö samt arbetarskydd.

Markus Henriksson

Hospitalistille voisi olla töitä

Hoitoon osallistuvien lääkäreiden määrä on käänteisesti suhteessa potilaan käsitykseen hoidon onnistumisesta, kirjoittaa Jorma Lahtela.

Jorma Lahtela