Yksityisalue - asiattomilta pääsy kielletty

Kesällä tunsin ensimmäistä kertaa olevani aikuinen. Se tapahtui huomatessani olevani isäni kanssa täsmälleen samaa mieltä puheenaiheesta. No nyt meni vähän väärin (olin isäni kanssa samaa mieltä jo kuusi vuotta sitten lukiessani armeijassa Mika Waltarin teoksia, joista siis molemmat pidämme). Kuitenkin, olimme samaa mieltä siitä, että on harhaista ja elämälle vierasta, että nykyajan nuorten (kiellän kuuluvani enää tuohon ryhmään tässä tarkoittamassani merkityksessä, muuten toki) keskeisin tavoite elämässä on tulla kuuluisaksi julkkikseksi. Sellaisessa ei ole mitään järkeä, niin kuin ei tietysti nuorten ailahtelevaisessa elämässä usein ylipäätäänkään ole. Kuuluisuus on - vaikka se ei olekaan absoluuttisen hyvä asia - palkinto tavanomaisesta poikkeavasta suoriutumisesta. W. A. Mozart, Jeesus Nasaretilainen ja Adolf Hitler ovat kaikki kiistattoman kuuluisia henkilöitä, mutta siihen heidän yhtäläisyytensä taitavat loppuakin. Kuuluisaksi voi tulla monella tavalla. On kuitenkin helpompaa tappaa ihmisiä kuin säveltää maagisen taidokasta musiikkia tai kävellä vettä pitkin. Tästä löytyy hyviä esimerkkejä viime aikojen iltapäivälehdistä, joita en myönnä koskaan selailevani.

Antti J. Saari

Yksityisalue asiattomilta pääsy kielletty

Kuuluisuuden tavoittelu on johtanut siihen, että kuuluisuus on irrotettu siihen johtavasta suoriutumisesta. Tämä ilmiö havainnollistuu tehokkaimmin tosi-tv-ilmiöiden kautta. Ihminen tulee kuuluisaksi, mutta ei ole tehnyt mitään huomattavaa, kirjoittaa Antti Saari.

Nerovaraus

"Tuntuu niin mukavalta, että minut todella halutaan jonnekin", totesi huippututkija vastikään lähtiessään Helsingin yliopistosta Amerikkaan perustamaan laboratoriotaan. "Sain tarjouksen josta en mitenkään voinut kieltäytyä", sanoi Suomen tunnetuimpiin kuuluva tutkija lähtiessään ulkomaille johtamaan instituuttia. "Saan moninkertaiset resurssit", totesi nuori nero päätettyään karistaa kotomaan pölyt sandaaleistaan. Jäin suremaan taitavien kollegoiden katoamista - ja miettimään, miksi noilla kommenteilla ei tulla Suomeen, vaan täältä lähdetään.

Anu Wartiovaara

Lain molemmilla puolilla - dekkareita syysiltojen pimetessä

Syysiltojen pimetessä ja sateen ropistessa kattoon voi iltahetken viettää kietoutumalla villasaaliin ja käpertymällä mukavaan nojatuoliin. Lukulampun valokeilassa antaa höyryävä teekuppi tuoksuvan aromin siirtymiselle rikoksen ja dekkarien hämärään maailmaan.

Juha T. Laine

Nerovaraus

”Tuntuu niin mukavalta, että minut todella halutaan jonnekin.” ”Sain tarjouksen josta en mitenkään voinut kieltäytyä.” ”Saan moninkertaiset resurssit.” Jäin ja miettimään, miksi noilla kommenteilla ei tulla Suomeen, vaan täältä lähdetään, kirjoittaa Anu Wartiovaara.

Kunnia kuuluu tekijöille plagiointi ja kaksoisjulkaiseminen kitkettävä ajoissa

Sähköisistä arkistoista aiemmin julkaistu teksti siirtyy kopioi- ja liitä-komennoilla helposti omaan käsikirjoitukseen. Lainaamisen ja kopioinnin raja ei aina ole tarkka, mutta selvää on, että kirjoitus ei saa toistaa jo julkaistua tekstiä kuin lyhyesti ja lähteen mainiten, kirjoittavat päätoimittajat Päivi Hietanen ja Harri Saxén.

Suun terveydenhuolto

Hammaslääkäri tarvitsee työssään aivan erilaisia taitoja kuin muut lääkärit. Koska potilaatkin ovat aina mieltäneet särkevät hampaat muusta kehostaan erilliseksi ongelmaksi, hammaslääkärien ammattikunta on kehittynyt aikojen saatossa erillään muista lääkäreistä.

Osmo Soininvaara

Kliinistä patologiaa silmäkirurgeille

Silmäkirurgia on kehittynyt huimaavasti. Viime vuosikymmenien aikana mm. kaihikirurgian ja sarveiskalvon kirurgian uusien menetelmien avulla saavutettava näöntarkkuus ja myös näön laatu ovat merkittävästi parantuneet ja komplikaatiot vähentyneet. Glaukooman kirurgisen hoidon menetelmät ovat monipuolistuneet ja silmänpaine onnistutaan pitämään hyvässä tasapainossa pitkäjänteisesti. Verkkokalvon irtauman menestyksekäs hoito on rutiinia, makulan eli verkkokalvon tarkan näkemisen alueeseen syntynyt reikä osataan hoitaa ja jopa makulan pintaa rypyttävä arpikalvo osataan poistaa ilman että alla olevat 5-7 miljoonaa tappisolua poistuvat sen mukana.

Ahti Tarkkanen

Ihmisyyden utopioita

Sigmund Freudin (1856-1939) ajattelussa ei ole utopiaa, vaan hänen omin sanoin "illuusioita omasta ja toisten ihmisten ihmisyydestä", mutta ajatuksensa inspiroivat sitä. Petteri Pietikäinen, Carl Jungin analyyttisesta psykologiasta väitellyt psykohistorioitsija haluaa uudessa kirjassaan osoittaa, miten Freud inspiroi neljän, tunnetun Freudin seuraajan ajatuksia.

Heikki Majava

Ensi sukupolven toiminnan puitteet arvioidaan nyt

Ehdotus terveydenhuoltolaiksi on lausuntokierroksella, ja lausuttavaa riittänee. Kaikki viisaus tarvitaan nyt kommentointiin: tämän kanssa on seuraavan lääkäripolven elettävä, kirjoittaa Risto Ihalainen.