Lautanen Guatemalan verta

Santiago de Chilen komean barokkisen katedraalin edessä on mahtava väentungos. Sen keskellä maassa makaa jalaton ja kädetön mies. Hän on vatsallaan ja torso näyttää ikään kuin keinuvan akrobaattisessa asennossaan. Suun edessä olevassa avoimessa sikarilaatikossa on muutama kolikko. Mies on työssään, kerjuulla. Pulurikkaalla Bogotan Plaza de Bolivar -aukiolla istuu vanha intiaaninainen, joka pussittaa maissinjyviä myytäväksi. Hän avaa pitkulaisen pussin puhaltamalla ilmaa ja kaataa siihen kämmensyrjällään kourallisen maissia. Suljettuaan pussin nainen kiinnittää sen vyötäisillään olevaan nyöriin. Prosessin aikana daami hätistelee lippalakillaan pois ahneita puluja, jotka koettavat päästä käsiksi pusseihin.

Laura Kolbe

Paranee, paranee - Veritaudit-kirjan kolmas painos

Kun katselee Veritaudit-kirjan uusimman, kolmannen painoksen kantta, tulee mieleen vanha juttu blondista, joka sai seepran ja antoi sille nimen Pilkku. Ensimmäisen painoksen (vuodelta 1996, sivuja 543) kannet olivat odotusten mukaisesti punasävyiset, toisessa painoksessa (vuodelta 2000, sivuja 624) värimaalima oli jo sinivihreä mutta kansi muutoin sama, uusimman painoksen (sivuja 784) kansi on sitten aivan jotain muuta. De gustibus non est disputandum.

Robert Paul

Kuinka kolesterolihypoteesi sodittiin pitäväksi teoriaksi

Kolesterolin ja valtimotautien yhteys on vuosikymmenien aikana herättänyt erilaisia intohimoja ja täysin vastakkaisia mielipiteitä. Vaikka alan tutkijoiden parissa asiasta on nykyään laaja ja perusteltu konsensus, saa netistä ja mielipidekirjoista edelleenkin ristiriitaista tietoa, joka horjuttaa paitsi potilaiden myös monien lääkärien käsityksiä. Onko kolesteroli sittenkään tärkeä ja onko se ylipäänsä vain "amerikkalaisten lääketehtaiden keksimä salajuoni voittojensa kasvattamiseksi"? Kolesterolin ympärillä on käyty aika ajoin kovaa informaatiosotaa, jossa surullisina uhreina ovat olleet ne, jotka ennenaikainen valtimotauti on kaatanut, kun keskeiseen syytekijään on tehokkaasti ryhdytty vaikuttamaan vasta viime vuosina.

Timo Strandberg

Aineeton perintö

Irina Blissin maalauksissa on pääosassa erityisesti valo, joka ympäröi jokaista objektia ja näyttäytyy värien ihmeellisinä muunnoksina. Irinaa kiinnostaa "miten värien avulla voi kuvata jotain niin aineetonta kuin valo!"

Veikko Karskela

Terveyskeskusmaksu ruokkii poliittista populismia

Olisi mielenkiintoista tutkia, muuttuisiko kansalaisen suhtautuminen julkisiin terveyspalveluihin, jos tämä saisi käteensä käyttämänsä palvelun todellisiin kustannuksiin perustuvan laskun? Loppusumma jakautuisi edelleen omavastuuseen ja veronmaksajien kattamaan osuuteen, mutta jälkimmäinen ei olisi enää näkymätön raha-automaatti, kirjoittaa Hannu Ollikainen.

Agricola ei olekaan tylsä!

Vaikka olen kiinnostunut historiasta, Mikael Agricola on aina vaikuttanut tylsältä. Mieleen tulee kuva totisesta miehestä neliskanttisessa hatussaan ja kummallinen lause "Kylle se cwle Somen kielen. Ioca ymmerdä caiken mielen". Sitten sattui käteen Simo Heinisen tuore kirja Mikael Agricola. Elämä ja teokset. Kuivakkaasta "suomen kirjakielen perustajasta" aukeni äkkiä eurooppalainen intellektuelli, monialainen kosmopoliitti, tieteen popularisoija ja kansanvalistaja, kerta kaikkiaan mies, joka olisi tähti missä tahansa nyky-yliopistossa, Levengoodin keskusteluohjelmassa ja iltapäivälehdissä. Nykyaikainen siihen saakka, että narisee jatkuvasti esivallalle heikosta rahatilanteestaan.

Marja Jylhä

Laihdutusleikkauskirja tuli tarpeeseen

Laihdutusleikkausten oppikirja on kauan kaivattu ja hyvään tarpeeseen tuleva tiedonlähde kaikille niille, jotka ovat aloittaneet tai suunnittelevat aloittavansa laihdutuskirurgiaa; miksei muillekin asiasta kiinnostuneille. Kirjassa on alan uranuurtajan, Edvard Masonin, kirjoittama esipuhe.

Mikael Victorzon

Kolumnikokoelma Iso-Britanniasta

John Launer on Lontoolainen GP (yleislääketieteen erikoislääkäri) ja perheterapeutti. Hän on systeemisen perhelääketieteen brittiläinen pioneeri. Hän toimii tällä hetkellä Iso-Britannian ensimmäisenä lääkärien työnohjauksen akateemisena kouluttajana ja konsulttina Tavistockin klinikalla. Launer on ollut julkaissut muun muassa narratiivisuudesta lääketieteessä.

Martina Torppa

Oikaisu: Kaksi erilaista kirjaa "täydentävästä lääkinnästä"

Suomen Lääkärilehden numerossa 27-31/2008 julkaistussa Anna-Liisa Enkovaaran kirjoittamassa kirja-arviossa: Solumineraalit. Dr. Schüsserin kehittämät 12 kivennäisainevalmistetta solujemme, kehomme ja mielemme hyvinvoinniksi, oli laimennosarvoiksi tullut 1:106 ja 1:1012. Oikeat arvot ovat 1:106 ja 1:1012.

Anna-Liisa Enkovaara

Tilasto laihdutti Suomen lapset

Euroopan lihavimmat lapset eivät asu Itämeren, vaan Välimeren rannoilla. Vähiten ylipainoisia lapsia on Slovakiassa ja yllätys, yllätys Suomessa. Kauhistelumme lihavista lapsistamme näyttäytyy tilastojen valossa vähintään oudolta, kirjoittaa Ulla Järvi.