3902 osumaa

Lautanen Guatemalan verta

Santiago de Chilen komean barokkisen katedraalin edessä on mahtava väentungos. Sen keskellä maassa makaa jalaton ja kädetön mies. Hän on vatsallaan ja torso näyttää ikään kuin keinuvan akrobaattisessa asennossaan. Suun edessä olevassa avoimessa sikarilaatikossa on muutama kolikko. Mies on työssään, kerjuulla. Pulurikkaalla Bogotan Plaza de Bolivar -aukiolla istuu vanha intiaaninainen, joka pussittaa maissinjyviä myytäväksi. Hän avaa pitkulaisen pussin puhaltamalla ilmaa ja kaataa siihen kämmensyrjällään kourallisen maissia. Suljettuaan pussin nainen kiinnittää sen vyötäisillään olevaan nyöriin. Prosessin aikana daami hätistelee lippalakillaan pois ahneita puluja, jotka koettavat päästä käsiksi pusseihin.

Laura Kolbe

Paranee, paranee - Veritaudit-kirjan kolmas painos

Kun katselee Veritaudit-kirjan uusimman, kolmannen painoksen kantta, tulee mieleen vanha juttu blondista, joka sai seepran ja antoi sille nimen Pilkku. Ensimmäisen painoksen (vuodelta 1996, sivuja 543) kannet olivat odotusten mukaisesti punasävyiset, toisessa painoksessa (vuodelta 2000, sivuja 624) värimaalima oli jo sinivihreä mutta kansi muutoin sama, uusimman painoksen (sivuja 784) kansi on sitten aivan jotain muuta. De gustibus non est disputandum.

Robert Paul

Kuinka kolesterolihypoteesi sodittiin pitäväksi teoriaksi

Kolesterolin ja valtimotautien yhteys on vuosikymmenien aikana herättänyt erilaisia intohimoja ja täysin vastakkaisia mielipiteitä. Vaikka alan tutkijoiden parissa asiasta on nykyään laaja ja perusteltu konsensus, saa netistä ja mielipidekirjoista edelleenkin ristiriitaista tietoa, joka horjuttaa paitsi potilaiden myös monien lääkärien käsityksiä. Onko kolesteroli sittenkään tärkeä ja onko se ylipäänsä vain "amerikkalaisten lääketehtaiden keksimä salajuoni voittojensa kasvattamiseksi"? Kolesterolin ympärillä on käyty aika ajoin kovaa informaatiosotaa, jossa surullisina uhreina ovat olleet ne, jotka ennenaikainen valtimotauti on kaatanut, kun keskeiseen syytekijään on tehokkaasti ryhdytty vaikuttamaan vasta viime vuosina.

Timo Strandberg

Agricola ei olekaan tylsä!

Vaikka olen kiinnostunut historiasta, Mikael Agricola on aina vaikuttanut tylsältä. Mieleen tulee kuva totisesta miehestä neliskanttisessa hatussaan ja kummallinen lause "Kylle se cwle Somen kielen. Ioca ymmerdä caiken mielen". Sitten sattui käteen Simo Heinisen tuore kirja Mikael Agricola. Elämä ja teokset. Kuivakkaasta "suomen kirjakielen perustajasta" aukeni äkkiä eurooppalainen intellektuelli, monialainen kosmopoliitti, tieteen popularisoija ja kansanvalistaja, kerta kaikkiaan mies, joka olisi tähti missä tahansa nyky-yliopistossa, Levengoodin keskusteluohjelmassa ja iltapäivälehdissä. Nykyaikainen siihen saakka, että narisee jatkuvasti esivallalle heikosta rahatilanteestaan.

Marja Jylhä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030