Antti Hernesniemi on taiteilijana aito monitoimimies

Kaunis syyskuunlopun viikonloppu. Sininen taivas, vaahteran lehdissä jo ruskan sävyjä. Tuusulan kulttuurimaisemassa sijaitsevan Rantatien Gallerian suuret ikkunat on kuin tehty tällaisia päiviä varten. Luonto rytmittää niiden kautta Antti Hernesniemen taidenäyttelyä.

Kirsi Riipinen

Syömishäiriö koskettaa myös läheisiä

Syömishäiriöt muodostavat psykiatriassa ehkä pienen, mutta haastavan sairausryhmän, jonka hoito vaatii tehokasta ja monen eri kliinisen erikoisalan välistä yhteistyötä. Häiriöt alkavat edelleen yleisimmin nuoruusiässä ja vaarantavat vakavasti nuoren psyykkistä ja fyysistä kehitystä. Vaikkakin syömishäiriöiden ilmaantuvuus on tasaantunut, näyttävät epätyypilliset ja ns. partiaaliset syömishäiriömuodot lisääntyvän erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä. Uusimpien tutkimusten mukaan elämän aikana laihuushäiriötä sairastaa noin 2 % naisista ja 0,3 % miehistä ja ahmimishäiriötä noin 2 % naisista ja 0,5 % miehistä. Syömishäiriöihin liittyy edelleen merkittävästi suurentunut kuolleisuuden riski, joskin viime vuosien aikana ennuste näyttää parantuneen.

Jaana Ruuska

Lyhyt johdatus skitsofreniaan

Skitsofrenia on vakava, yleensä nuorella aikuisiällä alkava pitkäkestoinen häiriö, joka vaikuttaa haitallisesti kognitiivisiin ja emotionaalisiin toimintoihin sekä käyttäytymiseen. Skitsofrenian etiologia on edelleen avoin, mutta sen piirissä on tehty pitkään laaja-alaista tutkimusta, jossa myös useat suomalaiset työryhmät ovat saavuttaneet kansainvälisesti merkittäviä tuloksia. Skitsofreniatutkimus on suuntautunut useille eri alueille (kognitio, kuvantaminen, genetiikka, vuorovaikutussuhteiden häiriöt), ja siten kattavan kuvan saaminen nykyisestä skitsofreniakäsityksestä ja siihen liittyvästä tutkimuksesta voi osoittautua vaikeaksi. Aihepiirin vaikeuden ja laaja-alaisuuden vuoksi sitä käsittelevät oppi- ja käsikirjat muodostuvat helposti raskaslukuisiksi.

Hannu Koponen

Vilkaisuja:
Antiikin filosofit mielisairauksista

Marke Ahosen väitöskirja käsittelee vielä tänäänkin ajankohtaista aihetta. Aiheen ajankohtaisuus seuraa siitä, että nykyisyys on täynnä antiikin ongelmien kaikuja. Ahosta lukiessa mielessä välkkyykin kysymys, voiko olla totta, että niin vähän on tapahtunut 2000 vuodessa.

Janne Kurki

Vilkaisuja:
Telepatiasta skitrofreniassa

Telepatia on aihe, jota ei heti yhdistä lääketieteeseen. Vaasalainen psykiatri Pentti Lågas on kuitenkin tarkastellut telepatiaa julkaisemassaan kirjasessa. Hän liittää telepaattisen ilmiön perustan solujen sähkömagneettiseen kenttään ja sen aaltoliikkeeseen. Telepaattisiksi ilmiöiksi tulkittavia kokemuksia esiintyy skitsofreniapotilaiden kertomuksissa heidän kuvaillessaan kuulemiaan ääniä ja muita kokemuksia.

Pienempi elämä

Tätä kirjoittaessani pyhäinpäivään on vielä viikko, mutta ikkunasta näkyy nyt jo Mustapään kuvaama aika henkien autuasten, sielujen päivä, marraskuu. Kelloja siirrettiin viime yönä, hämärä ei väisty keskipäivälläkään, ikkunaa pitkin valuu sade. Hissuttelen kotona villasukat jalassa, vähän raihnaisena.

Marja Jylhä

Leima otsaan vai ase taskuun?

Lääkärinä pitäisi toki olla imarreltu sisäministeriön uskosta ammattikunnan kykyihin ennustaa väkivaltaisuutta. Uskolle ei tällä kertaa kuitenkaan ole perusteita. Vaarallisuutta on mahdoton aukottomasti ennustaa, ja niinpä herääkin kysymys lausuntoja kirjoittavien lääkärien oikeusturvasta, kirjoittaa Samuli Saarni.

Sairas aselupa

Missään tapauksessa hoitavaa lääkäriä ei saa velvoittaa potilaan tietojen ilmiantajaksi. Se romuttaisi potilaan ja lääkärin suhteen ikiaikaisen perustan luottamuksen lääkäriin, kirjoittaa Heikki Pälve.

Latina elää!

Columna vertebralis on selkärankamme ja pystypäin kävelyn edellytys. Latina on lääketieteen tukipilari ja edellytys yhteisten ja yksiselitteisten termien löytämiselle kansainväliseen kanssakäymiseen.

Martti Vastamäki, Antti Jääskeläinen, Arto Kivimäki

Vita brevis...

Ensimmäinen esiteltävä latinankielinen sitaatti kuuluu itseoikeutetusti Hippokrateelle. Hän vaikutti Kreikassa noin sata sukupolvea sitten (eli elämänsä kukoistusta 300-luvulla eKr.) ja hän on tullut kuuluisaksi Kosin saaren lääkärikoulusta. Hippokrateen nimiin laitetuista teoksista valtaosa ei ole hänen kirjoittamiaan, mutta yksi todennäköisimmistä Hippokrateen teoksista on lääkäreille tarkoitettu, lyhyiksi mietelmiksi tiivistetty ohjekokoelma nimeltä Aforismeja.

Arto Kivimäki