Laskimohaavat ja niiden hoito

•Suurin osa kroonisista alaraajahaavoista johtuu laskimovajaatoiminnasta.

Karoliina Halmesmäki, Elina Eskelinen, Kirsi Isoherranen, Jukka Saarinen

Onko kroonisessa haavassa infektio?

•Avoimeen haavaan ilmaantuu aina mikrobeja ja ne muodostavat sinne biofilmiä. Mitä kauemmin haava on ollut auki, sitä enemmän bakteereja ja sitä useampia lajeja haavasta voidaan erilaisilla menetelmillä löytää.

Matti Karppelin, Jorma Lahtela

Diabeetikon jalkahaava

•Diabeetikon jalkahaavan taustalla ovat neuropatia, valtimonkovettumistauti ja infektio, yhdessä tai erikseen.

Vesa Juutilainen, Pirkka Vikatmaa

Kroonisten haavojen hoito perusterveydenhuollossa

•Etiologian selvittäminen on kroonisen haavan onnistuneen hoidon edellytys. Mikäli etiologia jää epäselväksi perustutkimusten jälkeen, haavasta tulee ottaa koepala.

Kirsti Ahmajärvi, Kirsi Isoherranen

Lääkärin Suomi 100/16. Erimielisyyksien aika: Lääkärit kielikiistoissa

1910-luvulla Suomen lääkärikunta oli varsin yhtenäinen, mutta pinnan alla kyti. Itsenäistymisen myötä sivistyneistön keskuudessa alettiin käydä taistelua maan kulttuurisesta suunnasta ja identiteetistä. Keskiöön nousi kysymys suomen ja ruotsin kielen välisestä suhteesta.

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/18. Lääkärinvalasta lakisääteisiin velvollisuuksiin

"Täten minä kunniani ja omantuntoni kautta vakuutan, että minä lääkärintointa harjoittaessani aina olen pitävä mielessäni tämän toimen korkeata tarkoitusta ja että minä tunnollisesti ja parhaan ymmärrykseni mukaan olen täyttävä kaikki ne velvollisuudet, jotka minulle lääkärinä kuuluvat."

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/17. Lääkärit sairausvakuutusta kaatamassa 1929

Ajatus lakisääteisestä sosiaalivakuutuksesta toteutui ensimmäisenä Bismarckin Saksan sosiaalivakuutuslaeissa. Tämän jälkeen vastaavia järjestelmiä ryhdyttiin suunnittelemaan ja toteuttamaan eri puolilla Eurooppaa. Suomessa sairausvakuutussuunnitelmat tulivat eduskunnan käsittelyyn ensimmäistä kertaa 1920-luvulla.

Samu Nyström

Miltä näyttää terveysalan kehitys­yhteistyön tulevaisuus?

Lääkäriliitto ja sen yhteydessä toimiva kehitysyhteistyöneuvottelukunta järjestivät helmikuun puolivälissä verkostoseminaarin, jonka aiheena oli Agenda2030. Mukana oli terveysalan kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen edustajia eri puolilta maata. Agenda2030 on YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma, joka hyväksyttiin YK:n huippukokouksessa New Yorkissa syksyllä 2015. Ohjelma asettaa yhteiset tavoitteet seuraaviksi viideksitoista vuodeksi kaikille YK:n jäsenmaille.

Sari Kosonen

in memoriam: Kari Pylkkänen 28.6.1944–4.2.2017

Mielenterveystyön ja nuorisopsykiatrian vaikuttaja, professori Kari Pylkkänen menehtyi pitkäaikaiseen sairauteen 4.2.2017. Hän oli syntynyt Jyväskylässä 28.6.1944, valmistui lääkäriksi Helsingin yliopistosta 1970, psykiatrian erikoislääkäriksi 1975, nuorisopsykiatriksi 1979 ja psykoanalyytikoksi 1981. Professorin arvonimi hänelle myönnettiin 2009.

Ilpo Lahti, Johannes Lehtonen, Tapani Tamminen

in memoriam: Riku Aantaa 19.3.1959–11.11.2016

Turun yliopiston anestesiologian ja tehohoidon professori Riku Aantaa kuoli vaikean depression murtamana 11.11.2016. Riku oli syntyperäinen turkulainen, joka päästyään ylioppilaaksi Turun Suomalaisesta Yhteiskoulusta 1978 aloitti lääketieteen opinnot Turun yliopistossa. Valmistuttuaan lääkäriksi joulukuussa 1984 hän päätti ryhtyä anestesiologiksi sekä myöhemmin pätevöityä erityisesti lasten anestesiologiaan ja tehohoitoon. Kliinisen työn ohella Riku Aantaa toimi lähes kymmenen vuoden ajan TYKS:n Toimenpide-, teho- ja kivunhoidon palvelualueen hallinnollisena ylilääkärinä.

Jyrki Korkeila, Harry Kujari, Tuula Manner, Teijo Saari