Dementialääkkeitä käytetään esitettyä pidempään

Tutkijatohtori Mari Aaltonen kollegoineen raportoi dementialääkkeiden kustannuksista viimeisinä elinvuosina Lääkärilehdessä 43/2016 (1). Mielestämme tuloksista ei kuitenkaan voi päätellä dementialääkkeiden käytön yhteyttä kuoleman läheisyyteen. Pääsyynä tähän ovat vertailuryhmien ja seuranta-ajan eroavaisuudet sekä puutteet tilastoanalyysissä.

Sirpa Hartikainen, Jussi Paananen, Heidi Taipale, Antti Tanskanen, Jari Tiihonen, Anna-Maija Tolppanen

Elämän loppuvuosien lääkekorvaukset kasvoivat

Kiitämme Sirpa Hartikaista ja MEDALZ-tutkimusryhmää artikkeliamme (1) koskevista tärkeistä kommenteista (2). Hartikainen ym. sanovat tulostemme olevan täysin päinvastaisia kuin MEDALZ-aineistossa. Käsityksemme on, että tuloksiamme ei voi pitää jyrkästi vastakkaisina, vaan kyse on tutkimuskysymysten ja asetelmien eroista.

Mari Aaltonen, Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Leena Forma, Jutta Pulkki, Jani Raitanen

Näköpiirissä lisää alkoholihaittoja

Lääkärilehdessä ennakoitiin marraskuussa 2016 alkoholilain muutosten seurauksia. Oletusten toteutuessa alkoholin kokonaiskulutus lisääntyisi 6 %. Kokonaiskulutuksen kasvaessa erilaiset alkoholihaitat lisääntyvät.

Pia Mäkelä, Esa Österberg

Karpalo ei estä virtsatieinfektioita

Vuoden hoidon jälkeen bakteriurian ja pyurian määrässä ei ollut eroa.

Ranskan lääke­tutkimus­onnettomuudesta lisätietoa

Haittojen syntymekanismi jäi edelleen spekulaation asteelle. EMA päivittää ohjeistoaan tutkimusta, joissa annetaan lääkettä ensimmäistä kertaa ihmiselle.

QT-ajan pidentymisen vaara paremmin huomioon lääkehoidossa

Belgiassa Leuvenin yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassa tutkittiin lääkkeiden aiheuttaman QT-ajan pidentymisen yleisyyttä ja keinoja tunnistaa sen riskitekijät käytännön työssä äkillisten sydänkuolemien välttämiseksi. Tutkimuksessa kehitettiin lääkärien päätöksentukijärjestelmiin integroitava riskipisteytys, joka ottaa huomion QT-ajan pitenemistä aiheuttavat lääkkeet ja muut riskitekijät. Terveydenhuoltohenkilöstön tietämys lääkkeiden aiheuttamasta QT-ajan pitenemisen riskistä todettiin heikoksi. Osana tutkimusta laadittiinkin apteekeille verkkokoulutus, jota tarjotaan jatkossa myös perusterveydenhuollon lääkäreille. Tutkimuksessa on hyödynnetty amerikkalaista CredibleMeds-tietokantaa, joka voisi olla hyödyllinen työkalu myös Suomessa (https://crediblemeds.org/). Maksuton tietokanta lajittelee QT-aikaa pidentävät lääkkeet neljään riskiluokkaan.

Lääkkeiden hyötyä levinneen syövän hoidossa yliarvioidaan

Yhdysvalloissa kiinteitä syöpiä sairastavien viiden vuoden elossaololuku on parantunut 49 %:sta 68 %:iin neljässä vuosikymmenessä. Tämä johtuu pääosin diagnostiikan ja hoidon aloittamisen varhentumisesta. Vuosina 2002–14 välillä myyntiluvan saaneiden 48 uuden syöpälääkehoidon hyöty oli keskimäärin 2,1 kuukautta pidempi elinaika kuin vertailuhoidossa. Usein myyntiluvan perusteena on muutos korvikemuuttujassa, kuten taudin etenemättömyysajassa, mikä ei välttämättä heijastu pidempään elinaikaan. Potilailla on taipumusta yliarvioida lääkehoidon teho. BMJ-lehden analyysissä pohditaan syövän lääkehoidon etiikkaa monesta näkökulmasta.

Lääkekehitysohjelma loppuu useimmiten tehon puutteeseen

Vuosina 2013–15 kaikkiaan 218 lääkekehitysohjelmaa lopetettiin vaiheessa II tai III, ja 174:stä on kerrottu lopettamisen syy. Tavallisin syy oli tehon puute, 52 %:ssa epäonnistumisista. 24 %:ssa syynä oli turvallisuuteen liittyvä tekijä ja 15 %:ssa kehittäjäyrityksen strategiaan liittyvä tekijä. Useimmiten epäonnistuttiin syöpälääkkeiden (32 % loppuneista kehitysohjelmista) ja keskushermostolääkkeiden (17 %) kehityksessä, mikä kuvastanee näiden sairauksien lääkekehityksen vilkkautta. Vaiheeseen III ja siitä myyntiluvan hakemiseen ja saamiseen edenneiden kehitysprojektien osuus oli hieman kasvanut verrattuna aiempiin vuosiin.

MRSA-epidemia yksityisessä asumispalveluyksikössä

Kolme MRSA-epidemiaa yksityisissä asumispalveluyksiköissä toi esiin hygienian ja vastuunjaon ongelmia.

Esa Rintala, Jane Marttila, Anu Harttio-Nohteri, Katja Paakkola

Lääkäriä tarvitaan vanhuspalvelujen muutoksissa

Kotihoidon parantaminen on kohtalonkysymys, mutta kotona asumisella on rajansa, kirjoittaa Marja Jylhä.

Marja Jylhä