Lisää tietoa selekoksibin kardiovaskulaarihaitoista

Selektiivisen syklo-oksigenaasi 2:n (COX 2:n) estäjän selekoksibin kardiovaskulaariturvallisuutta selvitettiin osteoartriittia (90 % potilaista) tai nivelreumaa sairastavilla potilailla, joilla oli suurentunut kardiovaskulaaritapahtuman riski. Yhteensä 24 081 keskimäärin 63-vuotiasta potilasta satunnaistettiin saamaan (keskimääräinen vuorokausiannos ± SD) joko selekoksibia (209 ± 37 mg), naprokseenia (852 ± 103 mg) tai ibuprofeenia (2 045 ± 246 mg). Kaikki saivat myös esomepratsolia. Tutkimuksen keskimääräinen kesto oli 20,3 (± 16,0) kuukautta ja seurannan 34,1 (± 13,4) kuukautta. Päävastemuuttujana oli yhdistelmämuuttuja, johon sisältyivät kardiovaskulaarikuolemat, sydäninfarkti ja aivohalvaus. Sen kohtasi kussakin ryhmässä 2–3 % potilaista, eikä selekoksibiryhmä selvinnyt parittaisissa vertailuissa naprokseenia tai ibuprofeenia saaneita huonommin. Selekoksibia saaneilla oli vähemmän maha-suolikanavan verenvuotoja kuin muissa ryhmissä. Tutkimuksen potilaista noin 40 % oli keskeyttänyt hoidon vuoden kuluttua ja puolet kahden vuoden kuluttua satunnaistamisesta, joten pitkäaikaisen hoidon haittoja ei voitu vertailla. Selekoksibin suositeltu maksimiannos vuorokaudessa on 400 mg. Tutkimuksen keskimäärin puolta pienemmällä annoksella sen teho oli hieman vaatimattomampi kuin naprokseenin.

Eturauhassyövän viivästyneen diagnoosin aiheuttaman vahingon korvaaminen

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä, johon kuolee vuosittain noin 850 miestä. Sen leviämistaipumukseen ja tilastolliseen ennusteeseen vaikuttaa ensisijaisesti kasvaimen aggressiivisuus. Toistaiseksi ei kuitenkaan kyetä tunnistamaan potilaita, joiden tauti tulee etenemään. Eturauhassyövän diagnoosin viivästyessä joudutaan arvioimaan, onko viivästyminen vaikuttanut potilaan hoitoon ja ennusteeseen. Jos hoito on viivästymisestä huolimatta toteutunut samankaltaisena kuin ilman viivettä, ei potilas välttämättä ole oikeutettu henkilövahingon korvaukseen potilasvakuutuksesta.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Lyhyen sairauspoissaolon omailmoituskäytännöstä hyötyvät kaikki

Sairauspoissaolojen kokonaismäärä ei näytä muuttuneen omailmoituksen käytön myötä.

Juha Liira, Sanna Pesonen, Jaana I. Halonen, Kari-Pekka Martimo, Tero Kemppainen, Jukka Arajärvi

Yksityislääkärien yhteenliittymästäkö ratkaisu?

Sekä nuorilla alalle pyrkivillä että kokeneilla yksityislääkäreillä on samantyyppisiä ongelmia työssään, ilmenee Lääkäriliiton yksityissektorin edunvalvonnallisen työryhmän selvityksestä. Ongelmia aiheuttavat mm. oman sopimusneuvotteluaseman vaikeus ja autonomian heikentyminen sekä muiden toimijoiden voimakas tuleminen lääkärintyöhön perinteisesti kuuluvien tehtävien alueelle taloudellisen hyödyn toivossa. Myös lääkäriasemien ja eri yritysten väliset lääkäreille epäedulliset ostopalvelusopimukset sekä määräävä sanelupolitiikka työehdoista tuottivat harmia.

Kia Pelto-Vasenius

Eutanasia – hyvä kuolema?

Onko oma käsityksemme kuolemasta kunnossa? pohtii Sohvi Mäntykoski.

Sohvi Mäntykoski

Lääkärin arki muuttuu

Suomen itsenäisyyden juhlavuosi on alkanut Lääkäriliitossa aktiivisesti. Lääkäri 2017 -tapahtuma kokosi kollegat yhteen kouluttautumaan ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista.

Marjo Parkkila-Harju

Omställningar i läkarens vardag

På Läkarförbundet har jubileumsåret för Finlands självständighet börjat aktivt. På evenemanget Läkare 2017 samlades kolleger för att fortbilda sig och diskutera aktuella frågor.

Marjo Parkkila-Harju

Resurssit kuntoon opiskelu- ja kouluterveydenhuollossa

Kouluiässä toteutettavia terveystarkastuksia koskeva valtioneuvoston asetus tuli voimaan vuonna 2011. Ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla toteutettavien laajojen tarkastusten tavoitteena on yhteistyössä perheen ja koulun kanssa havaita koululaisen ja perheen tuen tarve varhain, pyrkiä kaventamaan terveyseroja ja ehkäistä syrjäytymistä (1,2,3).

Hertta Ollikainen

Julkaisupaikan valinta aiheuttaa päänvaivaa

Tutkijan kuukausia tai vuosia kestäneen työn tuloksen julkistaminen on usein ongelmallista. Arvostettujen lehtien hylkäysprosentti voi olla jopa 90 ja rankingissa matalammalla olevatkin hyväksyvät julkaistaviksi vain puolet lähetetyistä artikkeleista. Uusine näköaloineen Open Access (OA, avoin verkkojulkaiseminen) -julkaiseminen on yleistynyt nopeasti. Joka neljäs vuonna 2011 julkaistu vertaisarvioitu artikkeli oli jo kolme vuotta sitten saatavilla vapaasti verkossa (1).

Martti Vastamäki, Heidi Vastamäki, Liisa Hakaste

Enemmän ennakointia neuvolatoimintaan

Vaikka Suomessa on huipputasoa oleva äitiys- ja lapsineuvolatoiminta, sitä olisi syytä tehostaa edelleen. Raskauden aikaisten riskien yksilökohtaisessa tunnistamisessa on edelleen parantamista.

Mikko Hallman