Proteiinipelko kummittelee edelleen

Kiitän kollegoja Johanna Sinkkoa ja Eero Honkasta Lääkärilehden 4/2016 katsauksesta Onko liiasta proteiinista haittaa munuaisille? (1). Aihe on tärkeä ja ajankohtainen mm. meneillään olevan fitness-buumin ja siihen liittyvän proteiinipitoisen ruokavalion takia. Toisaalta ikäihmisten ruokavaliossa on todettu puutteita proteiinien saannissa.

Jan Sundell

Verihiutalevalmisteiden nimeäminen muuttuu

Verivalmisteiden nimeämiskäytäntö muuttuu trombosyyttien osalta maaliskuussa. Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu ei ilmoita enää pussin sisältöä luovutettuina yksikköinä, vaan pussikohtaisesti valmisteina. Trombosyyttivalmisteiden solumäärät eivät muutu.

Ulla Toikkanen

Kohtuus on hyvä säilyttää

Kiitämme dosentti Sundellia arvokkaista kommenteista (1) artikkeliamme (2) koskien. Munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla tiukkakin proteiinirajoitus on mahdollista toteuttaa ilman aliravitsemuksen syntymistä, mutta se vaatii ravitsemusterapeutin ohjausta sekä tarkkaa seurantaa, johon erikoissairaanhoidossa on usein avoterveydenhuoltoa paremmat mahdollisuudet. Iäkkäiden ja monisairaiden potilaiden kohdalla huoli aliravitsemuksesta on aiheellinen. Hoitavan lääkärin kannattaakin tapauskohtaisesti pohtia, onko proteiinirajoituksen toteuttaminen järkevää ja munuaissairauden jarruttaminen potilaan ennusteen kannalta merkittävää.

Johanna Sinkko, Eero Honkanen

Mikä on tiedevilppi, mikä ei?

Helsingin Sanomat antoi 7.2.2016 ymmärtää, että VTT:n diabetestutkimuksen tulosten julkistamisessa olisi syyllistytty tiedevilppiin. Kyse oli VTT:ssä toimineesta metabolomiikan tutkimusryhmästä ja ennen muuta alkuperäisartikkelista, joka käsitteli tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen liittyviä aineenvaihduntamuutoksia. Tutkimuksen tulokset julkaistiin joulukuussa 2008 arvostetussa Journal of Experimental Medicine (JEM) -lehdessä (1).

Mikael Knip

Sote luo yhä uusia kysymyksiä

Sote-uudistuksen linjauksista nousee esiin useita trendejä, joihin on syytä varautua. Näköpiirissä olevia vaaroja ovat mm. holtiton varojen käyttö, monimutkaisten suhteiden ­lisääntyminen ja piintyneiden tapojen säilyminen.

Seppo Miilunpalo

Nuoren opiskelijan ongelmat – tapauksen ratkaisu

Anamneesin kertaus

Anneli Lauhio, Hannele Kotilainen, Raili Kauppinen

Lääkäriliiton valtuuskunta linjasi sote-uudistusta

Lääkärit ovat valmiit tekemään osansa uudistuksen onnistumiseksi, mutta ensiksi uudistus on saatava liikkeelle.

Marjo Parkkila-Harju, Mikko Pietilä

Läkarförbundets fullmäktige drog upp riktlinjer för vårdreformen

Vårdreformen, hälso- och sjukvårdens stående diskussionstema, riskerar att återigen stöta på grundlagskomplikationer. Redan fattade beslut om antalet områden med anordnaransvar måste kanske rivas upp och hela lösningen eventuellt omprövas även i andra avseenden. Det är viktigt att formalia fås i skick, men själva reformprocessen får inte stanna av – alla beslutsfattare måste kompromissa för att vi ska kunna hitta hållbara lösningar.

Marjo Parkkila-Harju, Mikko Pietilä

Farmakogenetiikan haasteet lasten lääkehoidossa

Farmakogenetiikka on lisännyt ymmärrystämme lääkeaineenvaihdunnan ja lääkevasteen yksilöllisistä eroista (1) ja tuonut lupauksen entistä yksilöllisemmästä lääkehoidosta (2). Lapsen kehitys vaikuttaa lääkevastetta määrittäviin tekijöihin, mutta myös geneettisten tekijöiden ilmentymiseen (3). Farmakogeneettiset genotyypit ovat olemassa jo syntyessä, mutta ne ekspressoituvat vasta myöhemmin. Lääkevasteeseen vaikuttavien geenien ekspressio yleensä lisääntyy syntymän jälkeen ja saavuttaa täyden tason viikkojen, kuukausien tai vuosien kuluessa.

Kalle Hoppu, Johanna Sistonen

Milloin vanha on liian vanha mediaan?

Toimittajat ovat perimmäisten kysymysten äärellä kertoessaan vanhuudesta ja vanhoista ihmisistä. Miten heitä pitäisi kuvata ja kuvailla? pohtii Ulla Järvi kolumnissaan.

Ulla Järvi