Jopa ammatinharjoittaja voisi tarjota valinnanvapauspalveluita

Potilaan valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita voisi tulevaisuudessa tarjota jopa yksittäinen lääkäriammatinharjoittaja, työparinaan hoitaja tai kaksi. Tämä on mahdollista, jos hallituksen linjaus valinnanvapauden toteuttamisen jatkovalmistelusta menee läpi.

Anne Seppänen

Vielä muutama pointti lisää kikystä

Liiton hallituksen jäsen, lastentautien erikoislääkäri Kristiina Aalto käsitteli tehtyä kilpailukykysopimusta Edunvalvoja-palstalla Lääkärilehdessä 24/2016 (1).

Tero Harjuntausta, Eila Kujansuu, Sanna Mustonen, Jaana Puhakka, Johanna Salmio, Pekka Niemelä, Arto Virtanen

Intohimo menestykseen on olennaista

Lääkärilehdessä 19/2016 käsiteltiin erikoislääkärien johtamiskoulutusta (1). Juttuun haastateltu erikoislääkärien johtamiskoulutukseen osallistunut urologian ja kirurgian erikoislääkäri Sirkku Mustonen totesi, että hyvä johtaja "on oikeudenmukainen, osaa delegoida, antaa vastuuta alaisilleen ja saa nämä motivoitumaan työhönsä. Johtaja kuuntelee alaisia ja pitää säännöllisesti kehityskeskusteluja, ei niinkään kokouksia. Hän pitää huolta myös omasta hyvinvoinnistaan ja hankkii itselleen mentorin."

Juhani Partanen

Terveystaloustiedettä ei pidä unohtaa

Lääkärilehdessä 22/2016 selvitettiin, miksi Helsingin yliopisto hakee lääketieteelliseen tiedekuntaan terveydenhuollon tuotantotalouden professoria (1). Dekaani Risto Renkonen perusteli uutta professuuria sote-uudistuksella ja sen tavoitteella saada pienemmällä rahamäärällä enemmän vaikuttavuutta. Ilmeisesti yhtä tärkeä syy, jos ei tärkein, on se, että professuurin perustamiseen on saatu huomattava rahalahjoitus.

Marja Blom, Pirjo Räsänen, Harri Sintonen

Yhtenäisyys vie lääkäreitä eteenpäin

On mukava huomata, että Edunvalvoja-palstaa luetaan. Kirjoitukseni oli jatkumoa terveyskeskuslääkäri Arto Virtasen edellisen viikon Edunvalvoja-kirjoitukselle (1). Pohjauduin hänen sanomaansa mm. vuorovedosta, mutta en halunnut toistaa sitä sellaisenaan, vaan toivoin yhteistyötä ja yhteishenkeä meidän lääkäriporukkaamme. Yhtenäisyydellä ja molemminpuolisella luottamuksella voimme jatkaa kohti parempia uusia sopimuksia. Näin on tehty ennenkin ja siihen on luotettu.

Kristiina Aalto

Täydennyskoulutusta potilaan parhaaksi

Täydennyskoulutuksen järjestäminen on työnantajan velvollisuus, mutta päävastuu ammatillisesta kehittymisestä on lääkärillä itsellään, kirjoittaa Veli-Pekka Puurunen.

Veli-Pekka Puurunen

Tekoäly tulee, oletko valmis?

Teknologian mullistus tekee nykyisistä ammattirajoista yhä haaskaavampia, kirjoittaa Osmo Soininvaara.

Osmo Soininvaara

Sote-uudistus – joko nyt?

Toteutuminen ratkaistaan maakuntien toimintaa käynnistettäessä, kirjoittaa Heikki Pärnänen.

Heikki Pärnänen

Vårdreform – äntligen?

Vårt hälsovårdssystem har under årtiondenas lopp byggts upp genom enskilda stora reformer. På 1950-talet skapades centralsjukhusnätet, på 1960-talet sjukförsäkringssystemet och på 1970-talet ett täckande system med hälsovårdscentraler. I början av 1990-talet slog lagen om specialiserad sjukvård ihop specialistvårdens funktioner genom att skapa de nuvarande sjukvårdsdistrikten.

Heikki Pärnänen

Synnyttäminen on turvallista Suomessa

Suomessa on turvallista synnyttää ja syntyä (1,2). EURO-PERISTAT-verkosto on seurannut 29 Euroopan maan sikiöiden, vastasyntyneiden, imeväisten ja äitien terveyttä 19:llä eri mittarilla vuodesta 2000. Maiden väliset erot selitetään erityyppisillä väestöillä ja erilaisilla riskitekijöillä. Suomalaiset vastasyntyneet ja synnyttäjät ovat lähes kaikilla mittareilla mitattuna kärkisijoilla Euroopassa (3).

Tytti Raudaskoski, Timo Saarela