Synnytystavan vaikutus äidin ja lapsen terveyteen

Keisarileikkaus ja alatiesynnytys eivät ole samanveroisia synnytystapoja, joista synnyttäjä voi valita mieluisamman.

Nanneli Pallasmaa, Samuli Rautava, Susanna Timonen

Synnytyksen käynnistäminen, kun raskaus on täysiaikainen

•Synnytyksistä 20–30 % alkaa käynnistyksellä, ja käynnistysten osuus on jatkuvasti kasvanut.

Heidi Kruit, Mika Nuutila, Leena Rahkonen

Synnytysten trendejä Suomessa

•Raskaana oleminen ja synnyttäminen ovat muuttuneet sadan vuoden aikana turvallisemmiksi. ­Äitiyskuolleisuus on pienentynyt alle sadasosaan ja perinataalikuolleisuus alle kymmenesosaan vuoden 1936 luvuista.

Nanneli Pallasmaa, Mika Gissler

Vastasyntyneiden sairaalasiirrot ja niissä havaitut haittatapahtumat

HUS-Erva-alueella ambulanssin varustuksessa oli ongelmia joka viidennessä siirrossa. Vastasyntyneiden kuljetuksiin tarvittaisiin pysyvä koulutettu noutotiimi.

Liisa Rovamo, Pertti Suominen

Kun synnyttäjä toivoo keisarileikkausta

•Keisarileikkausten määrä on viime vuosikymmeninä lisääntynyt, maailmalla huomattavasti enemmän kuin Suomessa.

Terhi Saisto, Hanna Rouhe

Synnytysten keskittäminen lisää turvallisuutta

Erityisesti vastasyntyneen kannalta iso sairaala on turvallisempi, koska päivystysvalmius on riittävä. Pienissä yksiköissä varallaolo on merkittävä osa henkilöstömenoista.

Kari Nieminen

Myelodysplastinen oireyhtymä ja autoimmuunitaudit ovat yleinen yhdistelmä

Autoimmuunitauteihin on yhdistetty lisääntynyt myelodysplastisen oireyhtymän mahdollisuus, kun puolustussolujen säätely häiriintyy jatkuvan immunologisen stimulaation alla.

Marko Vesanen

Miksi nivunen on kipeä tyräleikkauksen jälkeen?

Nivustyräleikkaus on Suomessakin tavallisimpia kirurgisia toimenpiteitä: niitä tehdään vuodessa noin 12 000. Nykyään tyräpullistuma korjataan asettamalla nivusalueelle synteettinen verkko joko avoleikkauksessa (Lichtenstein) tai tähystyskirurgian keinoin. Avoleikkaus tehdään lähes aina päiväkirurgisesti ja tyristä uusiutuu vain 2–5 %, koska verkkomateriaalit ovat kestäviä.

Hannu Paajanen

Ensimmäinen HIV-negatiivisille tarkoitettu estolääke saa EU:n myyntiluvan

Emtrisitabiinia ja tenofoviiria sisältävä Truvada sai EU-myyntiluvan vuonna 2005 HIV-infektion yhdistelmähoitoon. Heinäkuussa Euroopan lääkevalmistekomitea (CHMP) esitti valmisteen käyttöaiheen laajentamista HIV-negatiivisiin henkilöihin, joilla on suuri tartuntariski (pre-exposure prophylaxis). Esitys perustui kahteen lumekontrolloituun tutkimukseen. iPrEx-tutkimuksessa Truvada vähensi HIV-infektion tarttumisen riskiä 42 % miehillä, jotka harrastavat seksiä miesten kanssa. Partners PrEP-tutkimuksessa Truvada vähensi HIV-positiivisen henkilön kanssa heterosuhteessa elävän HIV-negatiivisen henkilön infektioriskiä 75 %. Parin HIV-positiivinen puoliso ei käyttänyt HIV-lääkehoitoa tutkimuksen alkaessa.

Empagliflotsiini hidastaa munuaisvauriota, mutta amputaatioriskiä selvitellään

Standardihoitoon liitetty empagliflotsiini vähensi tyypin 2 diabetesta sairastavien kardiovaskulaaritapahtumia lumehoitoon verrattuna EMPA-REG OUTCOME -tutkimuksessa. Tutkimuksesta julkaistiin heinäkuussa tulokset, joiden mukaan empagliflotsiini hidastaa myös munuaisvaurion etenemistä. Samassa lehdessä julkaistiin myös lumekontrolloitu LEADER-tutkimus, jossa standardihoitoon liitetty liraglutidi pienensi kardiovaskulaaritapahtumien riskiä. Lehden pääkirjoituksessa pohdittiin, miksei vastaavia hyödyllisiä vaikutuksia ole pystytty osoittamaan alogliptiinin, saksaglitptiinin, sitagliptiinin ja liksisenatidin tutkimuksissa.